Abstract
The purpose of this research is to explore the issue of organizing work for creative individuals, particularly to explore the influence of creativity on emergence of creative companies and to understand the way of managing creative individuals from those companies. The emergence of creative companies is investigated from the motivational perspective, especially the intrinsic motivation and inner drive. The management aspect is studied from the perspective of both managers and employees.
Prior literature on creativity demonstrates that creativity has become an important element of human existence. Most of the creativity research has been done on individual creativity, organizational creativity, creative processes, motivation and social influences on creativity. Despite the recent tendency to study creativity from various perspectives, few scholars have approached this phenomenon from the perspective of emergence of creative companies. This study examines that and explores the motivational aspects of creativity seen from the angle of the paradox between art and business.
Creativity and motivation in creative companies are contemplated with a case study method. The empirical context of the research is creative industries: games, films, visual and performing arts. The results of this study show that motivational features of creativity (love and passion to create, curiosity, desire to create, choice to be creative) have an influence on creative individuals from the perspective of emergence of new creative companies. The analysis further indicates the importance of acknowledgement of creativity and creative work of individuals in games industries. The new concept of ”the need to be creative” is introduced in this research in the context of a new product or idea being created.
In addition, this research concludes that there is a paradox between creative freedom and control when managing creative individuals. This study shows that both of those elements are critical managing practices in the creative companies. Based on theories of creativity and management combined with empirical analysis of film companies, this research also suggests that managing of creative individuals is focused on allowing creative freedom at work while providing control by the manager as well as providing the right work-life balance in creative work settings. / Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella luovuuden vaikutusta luovien alojen yritysten syntymiseen sekä ymmärtää luovien yksilöiden johtamista. Luovien yritysten syntyä tutkitaan motivationaalisesta, erityisesti sisäisen motivaation ja -halun näkökulmasta. Johtamista tarkastellaan sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta.
Aikaisempi luovuuskirjallisuus osoittaa, että luovuudesta on tullut tärkeä ihmisyyden ja olemassaolon osa-alue. Suurin osa luovuustutkimuksesta on tehty yksilön luovuudesta, organisatorisesta luovuudesta, luovista prosesseista, motivaatiosta sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista luovuuteen. Vaikka luovuustutkimusta on tehty viime aikoina monista eri näkökulmista, harvat tutkijat ovat lähestyneet ilmiötä luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin luovuuden motivationaalisia elementtejä taiteen ja liiketoiminnan ristiriidan näkökulmasta.
Luovien yritysten luovuutta ja motivaatiota tarkasteltiin käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Tämän tutkimus on tehty luovien alojen, kuten peli-, filmi-, visuaalisen- ja esittävän taiteen kontekstissa. Tutkimustulokset osoittavat, että luovuuden motivationaalisilla piirteillä (kuten intohimo luomista kohtaan, uteliaisuus, halu luoda ja olla luova) on vaikutusta luoviin yksilöihin luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että peliteollisuudessa on tärkeää tunnistaa yksiön luovuus ja luovan työn merkitys. Tämä tutkimus esittelee uuden ”tarve olla luova”- käsitteen kontekstissa, jossa luodaan uutta tuotetta tai ideaa.
Tämän lisäksi tutkimus osoittaa, että johdettaessa luovia yksiöitä luovuuden vapaus ja kontrollin tarve ovat ristiriidassa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että molemmat elementit ovat kriittisiä johtamiskäytäntöjä luovissa yrityksissä. Johtamisen- ja luovuuden teoriat sekä tutkimuksen empiirinen analyysi osoittavat, että luovien yksilöiden johtaminen perustuu luovuuden vapauden mahdollistamiseen, riittävään kontrolliin sekä työelämän tasapainoon.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0941-8 |
| Date | 13 October 2015 |
| Creators | Musial, M. (Monika) |
| Contributors | Puhakka, V. (Vesa) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2015 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/1455-2647, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2269 |
Page generated in 0.0023 seconds