Abstract Organisational entrepreneurship is an entrepreneurial event. By-products of such events may include the emergence of business organisations. In this study, I discuss the event of organisational entrepreneurship fostered by organisational creativity. An event of organisational entrepreneurship can happen in the context of social spaces for play and innovation. In these social spaces, novelty, movement, and change are outcomes of the role of organisational entrepreneurship in society. The dissertation consists of four essays. Prior research defines organisational entrepreneurship as a relationship between the managerial order and organisational creativity. This particular relationship, rather than being a precise state, is one that problematises the tradition of studying entrepreneurship as a sub-discipline of management. Researchers tend to be drawn to studying the entrepreneurial order, but less so the play and innovation that contribute to the creativity aspect. Whilst permitting space for play and innovation have been acknowledged to be crucial, the role of play and innovation between the discourses of business opportunities and entrepreneurial becoming has not been discussed. The literature review in this study shows that understanding the concepts of entrepreneurial actions and processes is key to explicating organisational entrepreneurship. Hence, the principal research question of this study is: how do entrepreneurial actions and processes frame the very nature of the event of organisational entrepreneurship? There are four sub-questions (one for each essay) that illustrate how an entrepreneurial event is about creation of new spaces for play and innovation. The purpose of this study is to show what role playfulness and innovativeness play in organisational entrepreneurship. I have empirically investigated how international business opportunities may be created through entrepreneurial actions in a multinational collaboration project, and found that social learning is at the heart of the process. In addition, I have examined an entrepreneurial process through the story of an up-and-coming stand-up comedian. This study shows that the entrepreneurial process emerges from the desire to become-Other. The entrepreneurial stories of this qualitative study come from two data sets (conducted in Finland and in Denmark). The research outline problematises the prior research, in which storytelling is rarely used. The dissertation concludes by suggesting that one role of playfulness and innovativeness is to create business opportunities and entrepreneurial becoming. / Tiivistelmä Organisatorinen yrittäjyys on yksi yrittäjämäinen tila. Tällaisessa tilassa monenlaisten sivutuotteiden, kuten liikeyrityksen, syntyminen on mahdollista. Organisatorinen luovuus tukee näiden tilojen luomiseen liittyvää tekemistä ja prosesseja. Yrittäjämäiset tilat ovat mahdollisia konteksteissa, joita tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin tiloina leikille ja innovaatioille. Näiden tilojen ansiosta uutuus, liike ja muutos ovat mahdollisia ja ne kuvaavat organisatorisen yrittäjyyden roolia yhteiskunnassa. Tämä väitöskirja on neljän esseen kokoelma. Aikaisempi tutkimus määrittelee organisatorisen yrittäjyyden johtajuuden hallinnan ja organisatorisen luovuuden väliseksi suhteeksi. Ennemmin kuin jokin tila tällä jatkumolla suhde sinänsä kyseenalaistaa tradition, joka tutkii yrittäjyyttä johtajuustutkimuksen koulukuntana. Siinä tutkimusintressi on ollut hallinta, mutta ei kovin usein leikki ja innovaatiot. Vaikka leikki ja innovaatiot on nähty tärkeinä asioina, siitä huolimatta niiden roolia linkkinä liiketoimintamahdollisuuksien luomisen ja yrittäjämäiseksi tulemisen välillä ei ole vielä kovin hyvin tutkittu. Tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsaus osoittaa, että yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit ovat keskeisimmät käsitteet organisatorisessa yrittäjyydessä. Tutkimuksen päätutkimuskysymys kuuluu: kuinka yrittäjämäiset toiminnot ja prosessit rajaavat organisatorisen yrittäjyyden syvimmän luonteen yrittäjämäisenä tapahtumana? Tutkimuksen tarkoitus on näyttää, mikä rooli leikinomaisuudella ja innovatiivisuudella on organisatorisessa yrittäjyydessä silloin, kun se nähdään yrittäjämäisenä tilana. Tutkin empiirisesti kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja sitä, miten se tapahtuu monikansallisessa yhteistyöprojektissa. Tuloksena löysin, että se on sosiaalista oppimista. Lisäksi tutkin yrittäjämäiseksi tulemisen prosessia standup-koomikoksi tulevan henkilön kautta. Se näyttää, että syy yrittäjämäisen prosessin ilmentymiselle on intohimo tulla toiseksi. Tutkimuksen yrittäjämäiset tarinat perustuvat kahdelle aineiston lähteelle (tehty Suomessa ja Tanskassa). Tutkimusasetelma kyseenalaistaa tutkimuksen, jossa tarinankerrontaa on käytetty harvoin. Tulokset osoittavat, että leikinomaisuuden ja innovatiivisuuden rooli on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja yrittäjämäiseksi tulemisen prosesseja.

Abstract The purpose of this research is to explore the issue of organizing work for creative individuals, particularly to explore the influence of creativity on emergence of creative companies and to understand the way of managing creative individuals from those companies. The emergence of creative companies is investigated from the motivational perspective, especially the intrinsic motivation and inner drive. The management aspect is studied from the perspective of both managers and employees. Prior literature on creativity demonstrates that creativity has become an important element of human existence. Most of the creativity research has been done on individual creativity, organizational creativity, creative processes, motivation and social influences on creativity. Despite the recent tendency to study creativity from various perspectives, few scholars have approached this phenomenon from the perspective of emergence of creative companies. This study examines that and explores the motivational aspects of creativity seen from the angle of the paradox between art and business. Creativity and motivation in creative companies are contemplated with a case study method. The empirical context of the research is creative industries: games, films, visual and performing arts. The results of this study show that motivational features of creativity (love and passion to create, curiosity, desire to create, choice to be creative) have an influence on creative individuals from the perspective of emergence of new creative companies. The analysis further indicates the importance of acknowledgement of creativity and creative work of individuals in games industries. The new concept of ”the need to be creative” is introduced in this research in the context of a new product or idea being created. In addition, this research concludes that there is a paradox between creative freedom and control when managing creative individuals. This study shows that both of those elements are critical managing practices in the creative companies. Based on theories of creativity and management combined with empirical analysis of film companies, this research also suggests that managing of creative individuals is focused on allowing creative freedom at work while providing control by the manager as well as providing the right work-life balance in creative work settings. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella luovuuden vaikutusta luovien alojen yritysten syntymiseen sekä ymmärtää luovien yksilöiden johtamista. Luovien yritysten syntyä tutkitaan motivationaalisesta, erityisesti sisäisen motivaation ja -halun näkökulmasta. Johtamista tarkastellaan sekä johtajan että työntekijän näkökulmasta. Aikaisempi luovuuskirjallisuus osoittaa, että luovuudesta on tullut tärkeä ihmisyyden ja olemassaolon osa-alue. Suurin osa luovuustutkimuksesta on tehty yksilön luovuudesta, organisatorisesta luovuudesta, luovista prosesseista, motivaatiosta sekä sosiaalisten tekijöiden vaikutuksista luovuuteen. Vaikka luovuustutkimusta on tehty viime aikoina monista eri näkökulmista, harvat tutkijat ovat lähestyneet ilmiötä luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin luovuuden motivationaalisia elementtejä taiteen ja liiketoiminnan ristiriidan näkökulmasta. Luovien yritysten luovuutta ja motivaatiota tarkasteltiin käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Tämän tutkimus on tehty luovien alojen, kuten peli-, filmi-, visuaalisen- ja esittävän taiteen kontekstissa. Tutkimustulokset osoittavat, että luovuuden motivationaalisilla piirteillä (kuten intohimo luomista kohtaan, uteliaisuus, halu luoda ja olla luova) on vaikutusta luoviin yksilöihin luovien yritysten syntymisen näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että peliteollisuudessa on tärkeää tunnistaa yksiön luovuus ja luovan työn merkitys. Tämä tutkimus esittelee uuden ”tarve olla luova”- käsitteen kontekstissa, jossa luodaan uutta tuotetta tai ideaa. Tämän lisäksi tutkimus osoittaa, että johdettaessa luovia yksiöitä luovuuden vapaus ja kontrollin tarve ovat ristiriidassa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että molemmat elementit ovat kriittisiä johtamiskäytäntöjä luovissa yrityksissä. Johtamisen- ja luovuuden teoriat sekä tutkimuksen empiirinen analyysi osoittavat, että luovien yksilöiden johtaminen perustuu luovuuden vapauden mahdollistamiseen, riittävään kontrolliin sekä työelämän tasapainoon.

Abstract The ability to generate creative new ideas to develop innovative products and optimize processes has become crucially important for organizations’ survival in the competitive and turbulent market environment. The objective of this dissertation was to examine the value creation of systematic idea generation in a quantitative fashion by defining a new evaluation methodology. This called for designing a set of quantitative value creation metrics for creative idea generation. This study aims to enhance current knowledge of idea generation measurement that has so far mainly focused on human judgment-based methods. The goals of this exploratory study were formulated into two research questions. The first addressed the subject from a conceptual viewpoint, while the second involved a single-case study in the automotive industry. Documentation-based approaches were used as the primary means of data collection to maximize the quantitative accuracy of the measurement. Single-case study was selected as the research method because of the deep-level data access required to thoroughly assess an idea generation process. Patent information-based measures were adopted in the case organization to gain insights into the effectiveness of its idea generation process. The research data was collected from the case organization’s management information systems. Data analysis allowed for a fact-based evaluation of the idea generation process, which would not have been possible with traditional qualitative measures. The results demonstrate that idea generation can be measured rigorously like most other processes when proper metrics are in place. Nevertheless, several limitations were identified that must be considered when discussing further applications of the proposed measures in other organizations. This thesis proposes a new analysis method for the creative phase of the product creation process. Future studies could build on this model, for example, by experimenting with the indicators proposed by this study in other contexts or designing a set of “rival” value creation metrics for idea generation. / Tiivistelmä Kyky luoda uusia ideoita innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja prosessien optimointia varten on elintärkeää organisaatioiden selviytymisen kannalta vahvasti kilpailluilla markkinoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia arvonluontia systemaattisessa ideoiden luonnissa määrällisin menetelmin kehittämällä uusi arviointimenetelmä. Tässä yhteydessä oli määritettävä joukko määrällisiä arvonluontimittareita luovalle ideoiden luonnille. Tutkimus pyrkii täydentämään olemassa olevaa tietämystä ideoiden luonnin mittaamisesta, joka on tähän asti pääasiassa keskittynyt laadullisiin menetelmiin. Tutkimuksen tavoitteista johdettiin kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys käsitteli aihepiiriä teoreettisesta näkökulmasta, ja toinen liittyi autoteollisuudessa tehtävään tapaustutkimukseen. Empiirisen aineiston keruussa hyödynnettiin ensisijaisesti asiakirjapohjaisia lähestymistapoja määrällisen mittauksen tarkkuuden maksimoimiseksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin yhden tapauksen tutkimus, koska ideoidenluontiprosessin syvällinen analyysi vaatii pääsyä yksityiskohtaiseen yritysaineistoon, mikä ei monitapaustutkimuksessa olisi ollut mahdollista. Ideoiden luontiprosessin tehokkuuden arviointia varten tapausorganisaatiossa otettiin käyttöön patenttitietoon pohjautuvia indikaattoreita. Aineisto kerättiin organisaation tietojärjestelmissä. Aineiston tarkastelu mahdollisti ideoiden luonti-prosessissa tapahtuvan arvonluonnin konkreettisen havainnollistamisen, mikä ei olisi ollut mahdollista perinteisten laadullisten mittarien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luovaa ideoiden luontia pystytään mittaamaan useimpien muiden yritysprosessien tapaan täsmällisesti, mikäli sovelletaan asianmukaisia indikaattoreita. Tutkimus nosti kuitenkin esiin tiettyjä tekijöitä, jotka rajoittavat tässä työssä esiteltyjen tehokkuuden mittarien käyttöä muissa organisaatioissa. Tämä työ esittää uuden arviointimenetelmän, jota voidaan soveltaa tuotekehitysprosessin luovassa vaiheessa. Aihetta käsittelevät jatkotutkimukset voisivat laajentaa tässä työssä kehitettyä mallia esimerkiksi kokeilemalla esiteltyjen indikaattorien käyttöönottoa muissa konteksteissa tai määrittelemällä vaihtoehtoiset arvonluontimittarit, jotka eivät jaa samoja rajoitteita.

Abstract There is a broad consensus in the software engineering (SE) research community that understanding system desiderata and design creativity is critical for the success of software projects. This has motivated a plethora of research in SE to improve requirements engineering (RE) processes. However, little research has investigated the relationship between the way desiderata are presented (i.e., framed) and creative design performance. This dissertation, therefore, examines the effects of more formal presentations of desiderata on design creativity. The research was conducted in three phases. The first consisted of summarizing the available literature on cognitive biases in SE to build a comprehensive body of knowledge, understand the current state of research, and identify the relevant literature to position and delineate subsequent investigations involving the framing effect and fixation. This research phase also investigated how creativity is conceptualized (i.e., understood, assessed and improved) in SE by exploring the perceptual differences and similarities between SE researchers and practitioners. In the second phase, two controlled experiments were conducted to investigate the impact of framing desiderata first as requirements (in general) and then as prioritized requirements on design creativity (i.e., the originality and practicality of a design). The third phase involved a protocol study to explore the underlying cognitive mechanisms that may explain why framing desiderata as formal requirements affects creativity. The empirical evidence from the second and third phases was interpreted together to propose a theoretical framework that explains the effect of specification formality on design creativity. While the results of the experiments show that specification formality is negatively related to design creativity (i.e., desiderata framed as requirements or prioritized requirements result in designs that are less creative), the findings from the protocol study indicate that the negative relationship between specification formality and design creativity is mediated by fixation (i.e., more formal presentation of desiderata induces fixation and hinders critical thinking). Overall, the results of this dissertation suggest that more formal and structured presentations of desiderata cause requirements fixation—the tendency to attribute undue confidence and importance to desiderata presented as formal requirements statements—that affects design creativity, and thus undermines software engineering success. / Tiivistelmä Ohjelmistotuotannon tutkijoiden keskuudessa on laaja yksimielisyys järjestelmän tarpeiden ja suunnittelun luovuuden ymmärtämisen kriittisyydestä ohjelmistoprojektien menestyksessä. Tämä on motivoinut monia ohjelmistotuotannon vaatimusmäärittelyprosessien parantamiseen liittyviä tutkimuksia. Harvassa on tarkasteltu tarpeiden esitystavan (eli muotoilun) ja luovan suunnittelun lopputuloksen välistä yhteyttä. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan tarpeiden muodollisempien esitystapojen vaikutuksia suunnittelun luovuuteen. Tutkimus oli kolmivaiheinen. Ensin referoitiin ohjelmistotuotannossa kognitiivisiin harhoihin liittyvä kirjallisuus kartoittamaan nykytutkimuksen tila ja merkityksellinen kirjallisuus myöhempien, kehysvaikutuksen ja fiksaation sisältävien tutkimusten sijoittamiseen ja rajaamiseen. Lisäksi tarkasteltiin luovuuden käsitteellistämistä (eli ymmärrettävyyttä, arviointia ja parantamista) tutkimalla katsannollisia eroja ja yhtäläisyyksiä tutkijoiden ja ammattilaisten välillä. Toisessa vaiheessa tehtiin kaksi kontrolloitua koetta tarpeiden muotoilun vaikutuksien tutkimiseksi, ensin vaatimuksina (yleisesti) ja sitten tärkeysjärjestykseen laitettuina vaatimuksina suhteessa suunnittelun luovuuteen (eli omaperäisyyteen ja käytännöllisyyteen). Lopuksi, protokollatutkimuksella selvitettiin taustalla olevia kognitiivisia mekanismeja selittämään syitä muodollisina vaatimuksina esitettyjen tarpeiden vaikutuksista luovuuteen. Toisesta ja kolmannesta vaiheesta saatujen empiiristen aineistojen tulkittiin yhdessä muodostavan teoreettisen viitekehyksen, joka selittää määrittelyn muodollisuuden vaikutusta suunnittelun luovuuteen. Vaikka kokeiden tulokset osoittavat määrittelyjen muodollisuuden vaikuttavan negatiivisesti suunnittelun luovuuteen (eli tarpeiden muotoilu vaatimuksina tai priorisoituina vaatimuksina vähentää suunnitelmien luovuutta), protokollatutkimuksen tulokset viittaavat fiksaation vaikuttavan negatiiviseen yhteyteen määrittelyjen muodollisuuden ja suunnittelun luovuuden välillä (eli tarpeiden muodollisempi esitystapa aiheuttaa fiksaatiota ja vaikeuttaa kriittistä ajattelua). Kaiken kaikkiaan, väitöskirjan tulokset esittävät muodollisempien ja strukturoidumpien tarpeiden esitystapojen aiheuttavan vaatimusten fiksaatiota, taipumusta pitää luottamusta ja tärkeyttä tarpeiden muodollisten vaatimusten ilmaisun ansioina, joka vaikuttaa suunnittelun luovuuteen heikentäen ohjelmistotuotannon menestymisen mahdollisuutta.