Abstract The general purpose of this study was to develop methodology for assessing counseling interactions. The first main objective of the research was to develop measures for assessing counselors’ responses and client-centeredness (Study I). Specific aims connected to the first objective were to assess the content validity and inter-rater reliability of the Counselor Response Coding System (CRCS) and the content validity, construct validity and inter-rater agreement of the Skilled Verbal Responding Scale (SVRS), which are measures included in the Counselor Response Observation System (CROS). The second main objective was to assess the applicability of heart-rate variability (HRV) to the measurement of emotions during clients’ verbal reports of unpleasant experiences (Studies II and III). The setting was analog with client-centered counseling aims in that the subjects produced verbal reports of their unpleasant experiences. Specific aims connected to the second objective were to examine the differences in subjects’ emotions between viewing and reporting unpleasant experiences and to examine the differences in their emotions between reporting pleasant and unpleasant experiences by measuring HRV. The results supported the content validity and inter-rater agreement of the CRCS and the content validity, construct validity, and inter-rater reliability of the SVRS. Overall, the results from the CROS testing can be considered a good starting point toward its further validation. The results from the HRV experiments were consistent with earlier findings and indicated that the subjects’ sympathetic activity was lower and that their parasympathetic activity higher when they reported unpleasant pictures than it was when they viewed them. This dynamic was not observed with the pleasant pictures. The results suggest that HRV and emotions during reporting should be interpreted in relation to the initial experiences and emotions in the viewing phase. / Tiivistelmä Tutkimuksen yleinen tavoite oli ohjausvuorovaikutuksen arviointimenetelmien kehittäminen. Tutkimuksen ensimmäinen päämäärä oli kehittää ohjaajan responsseja ja ohjaustoiminnan asiakaskeskeisyyttä arvioivia mittareita (Osajulkaisu I). Tarkempina ensimmäiseen päämäärän kytkeytyvinä tavoitteina oli arvioida Ohjausresponssien mittausjärjestelmään (CROS) sisältyvien Ohjausresponssien koodaussysteemin (CRCS) sisällön validiteettia ja interarvioitsijareliabiliteettia sekä Taitavan verbaalisen toiminnan skaalan (SVRS) sisällön validiteettia, rakennevaliditeettia ja interarvioitsijareliabiliteettia. Toisena päämääränä oli arvioida sykevariaatiomittauksen (HRV) soveltuvuutta asiakkaan emootioiden arviointiin puheen aikana (Osajulkaisut II ja III). Asetelma tässä oli analoginen asiakaskeskeisen ohjauksen tavoitteiden kanssa ja HRV -kokeissa koehenkilöt tuottivat verbaalisia kuvauksia emotionaalisesta kokemuksesta. Toiseen päämäärään kytkeytyvät tarkemmat tavoitteet olivat tarkastella eroja koehenkilöiden emotionaalisessa aktiviteetissa epämiellyttävien kuvastimulien katselun ja raportoinnin välillä sekä eroja miellyttävien ja epämiellyttävien kuvastimulien raportoinnin välillä HRV mittauksen avulla. Tulokset tukivat CRCS:n sisällön validiteettia ja interarvioitsija -reliabiliteettia sekä SVRS:n sisällön validiteettia, rakennevaliditeettia sekä interarvioitsija -reliabiliteettia. Kokonaisuudessaan CROS -arvioinnin tulokset ovat hyvä lähtökohta sen kehitystyössä. HRV -kokeiden tulokset olivat yhdenmukaisia aiempien löydösten kanssa ja indikoivat, että koehenkilöiden sympaattinen aktiviteetti oli matalampaa ja parasympaattinen korkeampaa, kun he raportoivat epämiellyttäviä stimuleita verrattuna stimulien katseluun. Tätä dynamiikka ei havaittu miellyttävien stimuleiden kohdalla. HRV -kokeiden tulokset indikoivat, että HRV ja emootiot tulisi tulkita suhteessa alkuperäiseen kokemuksen valenssiin, mikä on raportoinnin kohteena.

Abstract The ability to generate creative new ideas to develop innovative products and optimize processes has become crucially important for organizations’ survival in the competitive and turbulent market environment. The objective of this dissertation was to examine the value creation of systematic idea generation in a quantitative fashion by defining a new evaluation methodology. This called for designing a set of quantitative value creation metrics for creative idea generation. This study aims to enhance current knowledge of idea generation measurement that has so far mainly focused on human judgment-based methods. The goals of this exploratory study were formulated into two research questions. The first addressed the subject from a conceptual viewpoint, while the second involved a single-case study in the automotive industry. Documentation-based approaches were used as the primary means of data collection to maximize the quantitative accuracy of the measurement. Single-case study was selected as the research method because of the deep-level data access required to thoroughly assess an idea generation process. Patent information-based measures were adopted in the case organization to gain insights into the effectiveness of its idea generation process. The research data was collected from the case organization’s management information systems. Data analysis allowed for a fact-based evaluation of the idea generation process, which would not have been possible with traditional qualitative measures. The results demonstrate that idea generation can be measured rigorously like most other processes when proper metrics are in place. Nevertheless, several limitations were identified that must be considered when discussing further applications of the proposed measures in other organizations. This thesis proposes a new analysis method for the creative phase of the product creation process. Future studies could build on this model, for example, by experimenting with the indicators proposed by this study in other contexts or designing a set of “rival” value creation metrics for idea generation. / Tiivistelmä Kyky luoda uusia ideoita innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja prosessien optimointia varten on elintärkeää organisaatioiden selviytymisen kannalta vahvasti kilpailluilla markkinoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia arvonluontia systemaattisessa ideoiden luonnissa määrällisin menetelmin kehittämällä uusi arviointimenetelmä. Tässä yhteydessä oli määritettävä joukko määrällisiä arvonluontimittareita luovalle ideoiden luonnille. Tutkimus pyrkii täydentämään olemassa olevaa tietämystä ideoiden luonnin mittaamisesta, joka on tähän asti pääasiassa keskittynyt laadullisiin menetelmiin. Tutkimuksen tavoitteista johdettiin kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys käsitteli aihepiiriä teoreettisesta näkökulmasta, ja toinen liittyi autoteollisuudessa tehtävään tapaustutkimukseen. Empiirisen aineiston keruussa hyödynnettiin ensisijaisesti asiakirjapohjaisia lähestymistapoja määrällisen mittauksen tarkkuuden maksimoimiseksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin yhden tapauksen tutkimus, koska ideoidenluontiprosessin syvällinen analyysi vaatii pääsyä yksityiskohtaiseen yritysaineistoon, mikä ei monitapaustutkimuksessa olisi ollut mahdollista. Ideoiden luontiprosessin tehokkuuden arviointia varten tapausorganisaatiossa otettiin käyttöön patenttitietoon pohjautuvia indikaattoreita. Aineisto kerättiin organisaation tietojärjestelmissä. Aineiston tarkastelu mahdollisti ideoiden luonti-prosessissa tapahtuvan arvonluonnin konkreettisen havainnollistamisen, mikä ei olisi ollut mahdollista perinteisten laadullisten mittarien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luovaa ideoiden luontia pystytään mittaamaan useimpien muiden yritysprosessien tapaan täsmällisesti, mikäli sovelletaan asianmukaisia indikaattoreita. Tutkimus nosti kuitenkin esiin tiettyjä tekijöitä, jotka rajoittavat tässä työssä esiteltyjen tehokkuuden mittarien käyttöä muissa organisaatioissa. Tämä työ esittää uuden arviointimenetelmän, jota voidaan soveltaa tuotekehitysprosessin luovassa vaiheessa. Aihetta käsittelevät jatkotutkimukset voisivat laajentaa tässä työssä kehitettyä mallia esimerkiksi kokeilemalla esiteltyjen indikaattorien käyttöönottoa muissa konteksteissa tai määrittelemällä vaihtoehtoiset arvonluontimittarit, jotka eivät jaa samoja rajoitteita.

Abstract Working life has entered a new era characterised by turbulence and continuous change. Employees are experiencing feelings of incompleteness, uncertainty over their future, and rapid changes in the direction and rhythm of work as companies are executing simultaneous change processes. On the other hand, as a result of an ageing population, there is an increasing need to motivate employees into postponing their retirement. The current developments emphasise the significance of well-being at work. Well-being at work includes health and safety, risk management in the work environment, the usability of tools, the psycho-social aspects influencing work community, change management, and any other factors that can have an effect on the well-being experienced by employees. This doctoral dissertation analyses well-being at work through four viewpoints, published in separate scientific articles. Three of the viewpoints sought answers via processes in which employees and end-users participated significantly. The fourth viewpoint was approached by interviewing experts in the field of well-being. In this research, both quantitative and qualitative methods were used in the analyses of the data. According to this research, the main factors influencing well-being at work include the employee, the working community, the work itself, leadership and management, and external factors. The management should strive towards balancing these factors via active and open communication. The results show how personnel participation in the development of performance indicators promotes the integration of safety aspects into a natural part of industrial production activities. Employee participation facilitates the acceptance of performance indicators, acts as training, and improves information flow within a company. The results of this doctoral dissertation can be beneficial for both public and private sectors, especially for small and medium sized companies. Managers should be able to identify all relevant external and internal change processes, contemplate their impact on well-being at work, and change their management styles accordingly. / Tiivistelmä Käynnissä oleva työelämän murros merkitsee jatkuvaa muutosta, asioiden keskeneräisyyttä, epävarmuutta tulevasta, toiminnan suunnan ja rytmin nopeita vaihteluja, erilaisten muutosprosessien samanaikaisuutta ja työyhteisöjen perustehtävien muuttumista. Toisaalta väestön ikääntyessä työvoiman haluun ja kykyyn jatkaa työelämässä nykyistä pitempään kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota. Molemmat kehityskulut korostavat työhyvinvoinnin merkitystä. Työhyvinvointi sisältää työterveyden ja -turvallisuuden, työympäristön riskienhallinnan ja työvälineiden käytettävyyden, työyhteisön psykososiaaliset tekijät, muutoksen hallinnan ja muut tekijät, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin tai pahoinvointiin työssä. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on neljän esimerkin avulla tutkia työhyvinvointia. Kolmeen näkökulmaan haettiin vastauksia prosessilla, johon työpaikkojen henkilöstö ja/tai loppukäyttäjät osallistuivat merkittävästi. Neljättä näkökulmaa lähestyttiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineiston analyysissä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tämän tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin keskeiset osatekijät ovat työntekijä, lähityöyhteisö, työ, johtaminen ja työyhteisön ulkopuoliset tekijät. Johdon tulisi osata tasapainottaa nämä työhyvinvointiin liittyvät tekijät. Väitöskirjan tulosten mukaan suorituskykymittareiden rakentaminen henkilöstön yhdessä toteuttamana hankkeena auttaa liittämään työturvallisuusasiat luontevaksi osaksi teollisuuden tuotantotoimintaa. Henkilöstön osallistuminen suorituskykymittareiden rakentamiseen helpottaa käyttöönottoa, toimii koulutuksena ja parantaa tiedonkulkua yrityksen sisällä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, erityisesti pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla. Johdon tulisi hahmottaa työyhteisössä käynnissä olevat sisäiset ja ulkoiset muutosprosessit, pohtia niiden vaikutusta työhyvinvointiin ja tarpeen mukaan muuttaa johtamiskäytäntöjä.

Abstract Global warming has set in motion a trend for cutting energy costs to reduce the carbon footprint. Reducing energy consumption, cutting greenhouse gas emissions and eliminating energy wastage are among the main goals of the European Union (EU). The buildings sector is the largest user of energy and CO2 emitter in the EU, estimated at approximately 40% of the total consumption. According to the International Panel on Climate Change, 30% of the energy used in buildings could be reduced with net economic benefits by 2030. At the same time, indoor air quality is recognized more and more as a distinct health hazard. Because of these two factors, energy efficiency and healthy housing have become active topics in international research. The main aims of this thesis were to study and develop a wireless building monitoring and control system that will produce valuable information and services for end-users using computational methods. In addition, the technology developed in this thesis relies heavily on building automation systems (BAS) and some parts of the concept termed the “Internet of Things” (IoT). The data refining process used is called knowledge discovery from data (KDD) and contains methods for data acquisition, pre-processing, modeling, visualization and interpreting the results and then sharing the new information with the end-users. In this thesis, four examples of data analysis and knowledge deployment are presented. The results of the case studies show that innovative use of computational methods provides a good basis for researching and developing new information services. In addition, the data mining methods used, such as regression and clustering completed with efficient data pre-processing methods, have a great potential to process a large amount of multivariate data effectively. The innovative and effective use of digital information is a key element in the creation of new information services. The service business in the building sector is significant, but plenty of new possibilities await capable and advanced companies or organizations. In addition, end-users, such as building maintenance personnel and residents, should be taken into account in the early stage of the data refining process. Furthermore, more advantages can be gained by courageous co-operation between companies and organizations, by utilizing computational methods for data processing to produce valuable information and by using the latest technologies in the research and development of new innovations. / Tiivistelmä Rakennus- ja kiinteistösektori on suurin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian käyttäjä. Noin 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta liittyy rakennuksiin, rakentamiseen, rakennusmateriaaleihin ja rakennuksien ylläpitoon. Ilmastonmuutoksen ehkäisyssä rakennusten energiankäytön vähentämisellä on suuri merkitys ja rakennuksissa energiansäästöpotentiaali on suurin. Tämän seurauksena yhä tiiviimpi ja energiatehokkaampi rakentaminen asettaa haasteita hyvän sisäilman laadun turvaamiselle. Näistä seikoista johtuen sisäilman laadun tutkiminen ja jatkuvatoiminen mittaaminen on tärkeää. Väitöskirjan päätavoitteena on kuvata kehitetty energiankulutuksen ja sisäilman laadun monitorointijärjestelmä. Järjestelmän tuottamaa mittaustietoa on jalostettu eri loppukäyttäjiä palvelevaan muotoon. Tiedonjalostusprosessi koostuu tiedon keräämisestä, esikäsittelystä, tiedonlouhinnasta, visualisoinnista, tulosten tulkitsemisesta ja oleellisen tiedon välittämisestä loppukäyttäjille. Aineiston analysointiin on käytetty tiedonlouhintamenetelmiä, kuten esimerkiksi klusterointia ja ennustavaa mallintamista. Väitöskirjan toisena tavoitteena on tuoda esille jatkuvatoimiseen mittaamiseen liittyviä haasteita sekä rohkaista yrityksiä ja organisaatioita käyttämään tietovarantoja monipuolisemmin ja tehokkaammin. Väitöskirja pohjautuu viiteen julkaisuun, joissa kuvataan kehitetty monitorointijärjestelmä, osoitetaan tiedonjalostusprosessin toimivuus erilaisissa tapauksissa ja esitetään esimerkkejä kuhunkin prosessivaiheeseen soveltuvista laskennallisista menetelmistä. Julkaisuissa on kuvattu energiankulutuksen ja sisäilman laadun informaatiopalvelu sekä sisäilman laatuun liittyviä data-analyysejä omakoti- ja kerrostaloissa sekä koulurakennuksissa. Innovatiivinen digitaalisen tiedon hyödyntäminen on avainasemassa kehitettäessä uusia informaatiopalveluita. Kiinteistöalalle on kehitetty lukuisia informaatioon pohjautuvia palveluita, mutta ala tarjoaa edelleen hyviä liiketoimintamahdollisuuksia kyvykkäille ja kehittyneille yrityksille sekä organisaatioille.

Abstract Software and ICT companies fail due less to technological factors than socioorganizational factors, among which the most common is unrealistic goals and objectives. The socioorganizational factors are present in companies and organizations of all sizes. Organizations need to know whether their goals and strategies are working and whether the strategies are effectively providing a reasonable return on investment for the effort that is being applied, i.e. to understand how valuable they are for the organization. In addition, organizations need to recognize what the risks are in achieving those goals and evaluate their probability. And, when goals are set properly then they have directive and energizing functions, they tend to utilize available resources better and serve as activators of cognitive processes and knowledge sharing cycles. In this dissertation the GQM+Strategies approach was used. The approach was designed to help organizations to align goal-driven measurement schemes, i.e. GQM, with organizational goal hierarchy. The extensions developed in this dissertation (i.e., the solution proposed here) evolve the GQM+Strategies approach by providing an organization with capabilities to: (1) apply the work of value-based software engineering to directly address the return on investment (ROI) of their goals and strategies via evaluation of the costs and benefits of the goals and strategies chosen, (2) calculate a set of earned value metrics that allows organizations to effectively monitor the implementation of the organizational goals and strategies, (3) identify the risks associated with not achieving various sub-goals in a grid by analyzing goal risk exposures and acceptable risk levels, and (4) assess the threats of risky goals on other goals in the grid via evaluation of goal dependencies using the formal goal-strategies-goals models. The GQM+Strategies approach was piloted in four different organizations involving more than 60 participants. The feedback from the participants was used to identify the research questions posed in this dissertation. The research approach (solution development process) adopted the design science framework and utilized analytical and empirical paradigms in different phases of the solution development. The analytical paradigms were used for solution development and evaluation, while empirical paradigms where used for evaluating certain aspects of the solution. / Tiivistelmä Ohjelmisto- ja tietotekniikkayritysten epäonnistumiset johtuvat useimmin sosio-organisationaalisista tekijöistä kuin teknologisista tekijöistä. Näistä sosio-organisationaalisista tekijöistä yleisin on epärealististen tavoitteiden asettaminen. Sosio-organisatoriset tekijät ovat läsnä kaiken kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Organisaatioiden tulee tietää ovatko heidän tavoitteensa ja strategiansa toimivia ja tarjoavatko heidän strategiansa kohtuullisen tuoton suhteessa käytettyihin investointeihin. Toisin sanoen, organisaatioiden tulee ymmärtää kuinka arvokkaita heidän strategiansa ovat. Tämän lisäksi organisaatioiden täytyy kyetä tunnistamaan riskit asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä arvioimaan näiden riskien todennäköisyys. Kun tavoitteet on asetettu asianmukaisesti niillä on ohjaava ja energisoiva vaikutus. Ne sekä ohjaavat hyödyntämään tehokkaammin käytettävissä olevia rerursseja että toimivat kognitiivisten prosessien ja tiedonjakosyklien aktivaattoreina. Tässä väitöskirjassa käytettiin GQM+Strategies lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa on suunniteltu auttamaan organisaatiota linjaamaan tavoitelähtöisiä mittausmenetelmiä, kuten GQM, organisaation tavoitehierarkian suhteen. Tässä väitöskirjassa esitetty laajennus kehittää GQM+Strategies lähestymistapaa tarjoamalla organisaatioille kyvykkyyksiä: (1) soveltaa arvoperustaisen ohjelmistotuotannon menetelmiä tavoitteiden ja strategioiden investoinnin tuottojen tarkasteluihin arvioimalla valittujen tavoitteiden ja strategioiden kustannuksia ja hyötyjä, (2) laskea joukko saavutetun arvon mittareita jotka mahdollistavat organisaatioille toteutettujen organisationaalisten tavoitteiden ja strategioiden tehokkaan seurannan, (3) identifioida riskejä jotka liittyvät eri alitavoitteiden saavuttamattomuuteen analysoimalla tavoiteriskeihin altistumista ja hyväksyttäviä riskitasoja ja (4) arvioida riskejä sisältävien tavoitteiden uhkia suhteessa muihin tavoitteisiin arvioimalla tavoitteiden riippuvuuksia käyttäen formaaleja tavoite-strategiat-tavoite -malleja. GQM+Strategies lähestymistapaa pilotoitiin neljässä organisaatiossa yhteensä yli 60 osallistujan kanssa. Tutkimuksen osallistujilta saatua palautetta käytettiin väitöskirjan tutkimuskysymysten identifiointiin. Tutkimuksen lähestymistavassa (ratkaisun kehittämisprosessi) sovellettiin design science -kehikkoa ja ratkaisun kehittämisen eri vaiheissa hyödynnettiin analyyttisiä ja empiirisiä paradigmoja. Analyyttisiä paradigmoja käytettiin ratkaisun kehittämisessä ja arvioinnissa ja empiirisiä paradigmoja ratkaisujen määrättyjen aspektien arvioinnissa.

Abstract The purpose of this study was to evaluate extended first trimester screening for severe chromosomal disorders and adverse pregnancy outcomes in singleton pregnancies among the general population in Finland. Maternal serum biochemical markers, pregnancy associated plasma protein-A (PAPP-A) and free beta human chorionic gonadotropin (fβ-hCG), and fetal nuchal translucency (NT) thickness were measured during the gestational weeks 8+0–13+6. A computerized risk figure program was used to calculate an individual risk figure for chromosomal disorders. It was investigated whether the screening parameter, PAPP-A, is associated with adverse pregnancy outcomes. The prevalence of Down syndrome (DS) cases in Finland during the years 2002–2006 was 1:364 (N=795). The proportion of women aged 35 years or older increased from 5–10% in the years 1980–1990 to 19.1% during the study period. Most DS cases (61.1%) presented in that age group. The first trimester combined screening for Down syndrome yielded a detection rate (DR) of 81.9% for a 4.3% false positive rate (FPR). The performance was evaluated among 76949 voluntary women during the study period of 01.05.2002–31.12.2008. There were 188 cases of DS. The screening worked better among the older women. The number of invasive procedures needed to detect one case of DS was higher among the younger women. Adding specific algorithms for screening of other chromosomal abnormalities yielded DR of 74.0% for trisomy 18 (T18) and 54.5% for trisomy 13 (T13) with an additional increase of 0.3% FPR. For chromosomal abnormalities other than T18 and T13, the specific algorithms did not improve the screening performance. Low first trimester maternal serum levels of PAPP-A (≤0.30 MoM) were significantly associated with small for gestational age (SGA) newborns and stillbirths (SBs). The combined screening method for DS works well in practice and has been standardized in Finland. In screening for trisomies 18 and 13 a specific algorithm is reasonable. Low first trimester levels of PAPP-A could be used as an independent marker for pregnancies at high risk for SGA babies and SBs. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida laajennetun ensimmäisen raskauskolmanneksen kromosomipoikkeavuuksien seulonnan toimivuutta yksisikiöisissä raskauksissa suomalaisessa normaaliväestössä. Äidin seerumin biokemialliset merkkiaineet, raskauteen liittyvä valkuaisaine A (PAPP-A) ja raskaushormoni (fβ-hCG) sekä sikiön niskaturvotus mitattiin raskausviikoilla 8+0–13+6. Yksilöllinen riskiluku kromosomipoikkeavuuksille laskettiin käyttäen tietokoneen riskinlaskentaohjelmaa. Seulonnan merkkiaineen, PAPP-A:n, matalien pitoisuuksien yhteyttä epäsuotuisiin raskauden lopputuloksiin tutkittiin. Downin oireyhtymän esiintyvyys Suomessa oli 1:364 (N=795) vuosina 2002–2006. 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien naisten osuus oli tutkimusaikana 19.1 %, mikä on huomattavasti suurempi kuin vuosien 1980–1990: 5–10 %. Näiden naisten sikiöiden joukosta löytyi suurin osa Down oireyhtymistä (61.1 %). Ensimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseulonnan toimivuutta tutkittiin aikana 01.05.2002–31.12.2008. Tutkimukseen osallistui 76 949 vapaaehtoista naista. Joukossa oli 188 Downin oireyhtymätapausta. Seulonnan herkkyys Downin oireyhtymälle oli 81.9 % ja tarkkuus 4.3 %. Seulonta toimi parhaiten vanhempien naisten joukossa. Niiden kajoavien toimenpiteiden määrä, jotka tarvittiin yhden Down-sikiön löytämiseksi, oli suurempi nuorten naisten joukossa. Tutkimuksessa Downin oireyhtymän algoritmiin lisättiin spesifiset algoritmit trisomioille 18 ja 13, jolloin saavutettiin 74.0 %:n herkkyys trisomialle 18 ja 54.5 %:n herkkyys trisomialle 13. Väärien positiivisten seulontatulosten määrä kasvoi 0.3  %:n verran. Seulonnan toimivuus muiden kromosomipoikkeavuuksien joukossa ei parantunut spesifisten algoritmien avulla. Lisäksi matalan PAPP-A-pitoisuuden yhteys pienipainoisuuten ja kuolleena syntyneisyyteen oli tilastollisesti merkittävä. Tutkimus osoitti, että esimmäisen raskauskolmanneksen yhdistelmäseulonta toimii hyvin käytännössä. Trisomioiden 18 ja 13 seulonnassa spesifisten algoritmien käyttö on järkevää. Matalaa ensimmäisen raskauskolmanneksen PAPP-A-arvoa voitaisiin käyttää itsenäisenä riskimerkkiaineena raskauksille, joissa pienipainoisuuden ja kuolleena syntymisen riski on kohonnut.