Return to search

The prevalence of diabetic retinopathy and its effect on social well-being and health related quality of life in children and young adults with type 1 diabetes

Abstract

The incidence of childhood onset type 1 diabetes in Finland has been the highest in the world for several decades. Optimal management of the disease presents a lifelong challenge to the affected individuals. Related complications are common and include an ocular pathology called diabetic retinopathy. Type 1 diabetes with its ramifications can impact on several facets of a patient’s physical and psychological well-being. This study aimed to assess the ophthalmic findings and to evaluate the characteristics of general well-being of a population-based cohort of paediatric patients with type 1 diabetes and a population-based cohort of young adults with type 1 diabetes since childhood.
The prevalence and risk factors of diabetic retinopathy were assessed of the population-based paediatric cohort in the catchment area of the Northern Ostrobothnia Hospital District and these were compared to a similar paediatric cohort studied 18 years previously. There was no significant change in the overall prevalence of diabetic retinopathy (12%) during the study period. Furthermore, glycaemic balance and other risk factors of diabetic retinopathy had remained almost unchanged.
A population-based cohort of young adults was evaluated in 2007 for the prevalence and severity of diabetic retinopathy. Most of the cohort subjects (94%) had developed diabetic retinopathy and in every third subject there was evidence of proliferative retinopathy. Health related quality of life was the same as that in the age- and gender-standardised control population. For the most part, the young adults with a long duration of type 1 diabetes fared equally well as the general population in the measured social aspects. However, proliferative diabetic retinopathy was associated with lower educational achievements and poorer health related quality of life as well as with a higher probability of unemployment or being pensioned.
Glycaemic balance and prevalence of diabetic retinopathy have remained unchanged in paediatric cohorts for nearly two decades despite concurrent advances in care. Social well-being was mainly restricted in young adults exhibiting signs of proliferative diabetic retinopathy. The negative impact of advanced complications of type 1 diabetes already in these young adults highlights the importance of strict metabolic control to maintain overall well-being. / Tiivistelmä

Lapsuusiässä alkavan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on ollut Suomessa maailman korkein usean vuosikymmenen ajan. Hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen on elinikäinen haaste sairastuneelle. Diabeteksen liitännäissairaudet ovat yleisiä, kuten myös silmänpohjissa todettava diabeettinen retinopatia. Tyypin 1 diabetes voi komplikaatioineen vaikuttaa laajasti potilaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan silmien terveydentilaa ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten sekä lapsena diabetekseen sairastuneiden nuorten aikuisten väestöpohjaisissa potilasaineistoissa.
Diabeettisen retinopatian esiintyvyys ja riskitekijät tutkittiin väestöpohjaisessa lapsipotilasaineistossa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tuloksia verrattiin vastaavaan 18 vuotta aiemmin tutkittuun potilasaineistoon. Diabeettisen retinopatian esiintyvyys (12 %) ei ollut merkittävästi muuttunut tutkimusaikana. Glykeeminen tasapaino ja muut diabeettisen retinopatian riskitekijät olivat pysyneet kohorttien välillä oleellisilta osin ennallaan.
Lapsena sairastuneiden nuorten aikuisten väestöpohjaisesta potilasaineistosta arvioitiin diabeettisen retinopatian esiintyvyys ja vaikeusaste vuonna 2007. Enemmistölle potilaista (94 %) oli kehittynyt diabeettinen retinopatia ja kolmanneksella todettiin proliferatiivinen retinopatia. Terveyteen liittyvä elämänlaatu oli verrattavissa ikä- ja sukupuolivakioituun verrokkiväestöön. Sosiaalista hyvinvointia mittaavat tulokset olivat pääosin yhtäläiset muuhun väestöön verrattuna. Proliferatiivisella diabeettisella retinopatialla havaittiin kuitenkin yhteys huonompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja koulutustasoon sekä korkeampiin työttömyys- ja eläköitymislukuihin.
Tutkitussa aineistossa lapsipotilaiden glykeeminen tasapaino sekä diabeettisen retinopatian esiintyvyys pysyivät ennallaan lähes kahden vuosikymmenen ajan hoitojen kehittymisestä huolimatta. Nuorten aikuisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa esiintyi poikkeavuuksia lähinnä proliferatiivista diabeettista retinopatiaa sairastavilla. Tyypin 1 diabeteksen pitkälle edenneiden komplikaatioiden negatiivinen vaikutus jo nuorella aikuisiällä korostaa hyvän hoitotasapainon tärkeyttä yleisen elämänlaadun ylläpitämisessä.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0964-7
Date10 November 2015
CreatorsHannula, V. (Virva)
ContributorsHautala, N. (Nina), Falck, A. (Aura)
PublisherOulun yliopisto
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageEnglish
Detected LanguageEnglish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2015
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234

Page generated in 0.0025 seconds