Abstract
Speed of information, uncertainty and complexity are increasing in the work-life of the knowledge worker. In addition, solving complex and wicked global problems require cooperation skills as well as ability to learn in collaboration across the disciplines, meaning skills in crossing boundaries. These requirements set new challenges for educating knowledge workers in higher education. Metaskills, such as learning by utilising networks, communication and critical thinking, have become as essential as discipline-specific skills. Metaskills combined with discipline-specific skills are called T-shaped skills. Individuals possessing these skills, so-called T-shaped professionals, are exposed to the experience and the knowledge of other disciplines and thus are recognised as carrying the skills for crossing boundaries.
This dissertation examines how a Finnish studio-based pedagogical approach to bachelor education, the LAB Studio Model (LSM), contributes to the education of boundary crossing competence. This qualitative dissertation utilises exploratory as well as design research as its research approach and contains four original publications. First, the characteristics of LSM and the utilisation of studio-based practices in higher education are studied by conducting literature reviews. Second, the internal and external boundary crossing activities are studied by performing case studies, where the new knowledge creation and establishment of learning networks are in focus. Empirical data has been collected by conducting web-based surveys, theme-based student and student team interviews, direct observation, and participative observation.
The outcome of this dissertation suggests that LSM offers a potential educational model for learning the skills of boundary crossing, resulting in a T-shaped skill base. The results of this dissertation include new findings on how commonly studio-based education is utilised world wide in higher education, how LSM differs from the existing configurations that utilise the studio-based model in higher education, as well as active internal and external boundary crossing among students. This dissertation contributes to the discussion of university-society collaboration by the new learning configurations, and to the interdisciplinary education of knowledge workers. The results of this dissertation can be utilised in the development of studio-based configurations in higher education. / Tiivistelmä
Tiedonvälittämisen nopeus, epävarmuus ja monimutkaisuus lisääntyvät tietotyöläisten työssä. Lisäksi yleismaailmallisten ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen vaatima monialainen yhteistyö, sekä yhdessä oppiminen edellyttävät taitoja erilaisten rajojen ylittämiseen. Nämä vaatimukset asettavat uusia haasteita tietotyöläisten korkeakoulutukselle. Metataidot, kuten vuorovaikutustaidot, verkostojen avulla oppiminen ja kriittinen ajattelu, ovat tulleet yhtä tärkeiksi kuin alakohtaiset taidot. Metataidot yhdistettyinä alakohtaisiin taitoihin muodostavat niin kutsutut T-malliset taidot. T-mallisia taitoja omaavat ammattilaiset ovat altistuneet muiden alojen ammattilaisten kokemuksille ja tietotaidolle, ja siten omaavat taitoja rajojen ylittämiseen monialaisissa työryhmissä.
Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kuinka suomalaisessa korkeakoulussa kehitetty, studiomallinen ja monialainen tietotyöläisten koulutusmalli, LAB-malli, vastaa rajojen ylittämisen taitojen kouluttamisen haasteeseen. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen eksploratiivista ja kehittämistutkimuksen lähestymistapaa tutkimusprosessissaan. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät studiomallin hyödyntämisen yleisyyteen korkeakoulutuksessa maailmanlaajuisesti, LAB-mallin ominaisuuksiin studiomallina ja opiskelijoiden rajojen ylittämiseen monialaisen koulutuksen aikana. Ensimmäinen julkaisu keskittyy LAB-mallin ominaisuuksien analyysiin ja toinen studiomallin hyödyntämisen selvittämiseen kirjallisuuskatsauksien avulla. Kolmas julkaisu keskittyy rajojen ylittämiseen koulutuksen sisällä uuden tiedon tuottamisen teorian kautta ja neljäs koulutuksen ulkopuolisten rajojen ylittämiseen oppimisverkostojen muodostamisen kautta. Tutkimus tehtiin keräämällä tietoa kyselyillä, teemapohjaisilla opiskelija- ja tiimihaastatteluilla, sekä suoralla, että osallistuvalla tarkkailemisella.
Tämä väitöskirja osoittaa, että LAB-malli tarjoaa koulutusmallin rajojen ylittämisen oppimiseen ja siten T-mallisten taitojen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että studiomallin hyödyntäminen on lisääntynyt korkeakoulutuksessa, LAB-malli on omaleimainen verrattuna muihin studiomallia noudattaviin korkeakoulutuksiin ja että koulutuksen aikana opiskelijat ylittävät rajoja aktiivisesti. Tämä väitöskirja osallistuu keskusteluun korkeakoulujen yhteiskunnallisesta yhteistyöstä, sekä monialaisen ja studiomallisen oppimisen mahdollisuuksista tietotyöläisten kouluttamisessa. Tämän väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää edelleen kehitettäessä studiomallisia korkeakoulujen oppimisympäristöjä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-1745-1 |
| Date | 02 January 2018 |
| Creators | Heikkinen, K.-P. (Kari-Pekka) |
| Contributors | Kess, P. (Pekka), Majava, J. (Jukka) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2018 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3213, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2226 |
Page generated in 0.0027 seconds