Abstract
Childhood overweight is a serious health concern in developed countries. To help develop obesity prevention and treatment programs for children, knowledge on predisposing factors for childhood obesity and eating behavior in overweight children is needed.. The purpose of this cross-sectional study was to evaluate the prevalence, risk factors and parental recognition of childhood overweight and obesity in overweight children. Another aim was to investigate vegetable consumption and eating behaviour and factors associated with them.
The first research material consisted of 749 school beginners in the City of Oulu in year 2003. The second material consisted of 54 eight-year-old overweight children and their 65 normal weight peers.
The parents filled in a questionnaire enquiring food and physical activity habits and background information of the children and the family. Parents also evaluated weight status of their children. Food frequency questionnaire was used to evaluate the vegetable consumption of the children and their parents. Eating behaviour was assessed by a series of eating behavior specific questions.
Fifth of the children were overweight using internationally accepted criteria. Risk factors for the child's overweight and obesity were as follows: parents' overweight, child’s physical inactivity, skipping breakfast and overeating. More than half of the parents did not recognise their offspring's overweight. Overweight was less likely to be recognised in boys than in overweight girls. Child’s healthy diet and high physical activity were inversely related to parental recognition of overweight status.
Normal-weight children and parents ate vegetables more frequently than overweight children. Mother’s consumption of vegetables was the most significant predictor of child’s vegetables consumption. Emotional eating was more common in overweight children than normal weight children and if the child lived only with one biological parent. Mother's emotional eating was positively associated with the child’s emotional overeating.
Efforts to prevent childhood overweight should begin in early childhood. A family-oriented intervention with the parents as the exclusive agents of change might be superior to a child-only approach. When guiding parents the importance of physical activity, regular breakfasts and reasonable portion sizes should be emphasized. Healthcare providers should promote awareness of childhood obesity among community. When treating overweight children more attention should be paid to the food habits and eating behaviour of the children and their parents. / Tiivistelmä
Lasten ylipaino on merkittävä terveysongelma sekä Suomessa että muualla maailmassa. Ylipainon ehkäisemiseksi sekä hoidon kehittämiseksi on tärkeää saada tietoa lasten ylipainon riskitekijöistä sekä jo ylipainoisten lasten elintavoista. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ylipainon esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä ylipainon tunnistamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä oululaisilla lapsilla. Lisäksi tavoitteena oli tutkia ylipainoisten lasten kasvisten käyttöä ja syömiskäyttäytymistä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä.
Ensimmäinen tutkimusaineistoista koostui kaikista oululaisista peruskoulun vuonna 2003 aloittaneista lapsista. Tutkimukseen osallistui 749 keskimäärin 7-vuotiasta lasta. Toisena aineistona olivat pohjoissuomalaiset 8-vuotiaat ylipainoiset lapset (n = 54) ja heidän normaalipainoiset verrokkinsa (n = 65).
Lasten ja vanhempien ravitsemus- ja liikuntatottumuksia sekä perheen ja vanhempien taustatietoja selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Vanhemmat arvioivat myös lapsensa painostatuksen. Lasten ja heidän vanhempiensa kasvisten käytön useutta selvitettiin frekvenssikyselyllä. Lasten ja vanhempien syömiskäyttäytymistä arvioitiin validoiduilla syömiskäyttäytymiskyselyillä.
Tulosten mukaan vajaa viidennes lapsista oli ylipainoisia kansainvälisen painoindeksikriteerin mukaan. Lapsen ylipainon ja lihavuuden riskiin olivat yhteydessä vanhempien ylipaino, lapsen vähäinen liikunta sekä aamupalan syömättä jättäminen ja liiallinen syöminen. Yli puolet ylipainoisten lasten vanhemmista ei tunnistanut lapsensa ylipainoa. Vanhemmat tunnistivat poikien ylipainon tyttöjen ylipainoa huonommin. Lapsen ylipaino tunnistettiin heikommin, jos lapsi söi terveyttä edistävästi ja oli fyysisesti aktiivinen.
Ylipainoiset lapset söivät harvemmin kasviksia kuin normaalipainoiset lapset. Äidin kasvisten käyttö oli keskeisin lasten kasvisten käyttöön yhteydessä oleva tekijä. Ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia enemmän mielialaan liittyvää runsasta syömistä. Mielialaan liittyvä runsas syöminen oli yleisempää silloin, jos lapsi asui vain toisen biologisen vanhemman kanssa. Lisäksi äidin tunnesyöminen oli positiivisessa yhteydessä lapsen mielialasyömiseen.
Lasten ylipainon ehkäisemiseen tähtäävien toimenpiteiden tulisi alkaa jo varhaislapsuudessa. Perheiden ohjauksessa tulee ottaa puheeksi erityisesti liikunnan ja aamupalan merkitys. Lisäksi tulee tukea lasta syömään sopiva ruokamäärä. Terveydenhuollossa on syytä selvittää vanhempien näkemyksiä lapsensa painosta. Ylipainoisten lasten hoidossa tulisi kiinnittää huomiota paitsi lasten, myös heidän vanhempiensa ruokailutottumuksiin ja mielialasyömiseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9744-1 |
| Date | 17 January 2012 |
| Creators | Vanhala, M. (Marja) |
| Contributors | Korpelainen, R. (Raija), Keinänen-Kiukaanniemi, S. (Sirkka), Laitinen, J. (Jaana) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2012 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0029 seconds