Return to search

Simultaaninen kaksikielisyys:läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain

Abstract

The aim of the present study was to examine the simultaneous acquisition of
Estonian and Finnish in Finland by two children, M and H, siblings in a bilingual
family in which the parents practise a one person / one language strategy. The
study focused on the nature and frequency of language mixing between the ages of
1;2 and 4;0 both in monologues and in monolingual interaction with the parents in
the two languages. The basic questions were: how do subjects acquire two
languages side by side, how do the languages differentiate, and what kind of
language mixing takes place?

There are many studies on child bilingualism, but none on Estonian-Finnish
bilingualism. Estonian and Finnish are genetically and typologically closely
related members of the Finno-Ugric language family. Both languages are
agglutinative-inflectional, with rich morphological systems. Despite their
numerous similarities, however, Estonian and Finnish are two distinct languages
that have become separated through historical development. The prosodic systems
of Estonian and Finnish are quite different, resulting in variable locations of
primary word stress and differences in the interplay between quantity features
and stress patterns. These differences are manifested as a higher overall and a
more variable fundamental frequency of speech in Estonian. The other learning
problems are related to the differences in consonant gradation, the ways of
expressing negation, and the government of cases. The two languages are
morphologically similar, but with shortening, lack or fusion of suffixes in
Estonian.

Mixed forms first appeared before the age 1;10. The results show that
language mixing by M and H was more extensive and the mixing stage was longer
than in the case of bilingualism involving less similar languages. M and H did
not differentiate between the prosodic systems of their two languages at age 4;0.
The similarities between Estonian and Finnish probably caused problems rather
than facilitated acquisition. / Tiivistelmä

Väitöstyöni on pitkittäistutkimus kahden sisaruksen,
M:n ja H:n, viron ja suomen rinnakkaisesta omaksumisesta Suomessa
kaksikielisessä perheessä, jossa lasten vanhemmat
käyttävät yksi kieli - yksi henkilö-menetelmää.
Tutkimuksessani keskityn lasten ikävaiheen 1.2 - 4.0 koodien yhdistymisen
laadun ja määrän tutkimiseen. Aineistonani on sekä lasten
monologeja että dialogeja. Dialogeissa lapsi juttelee joko viroa tai suomea
puhuvan aikuisen kanssa. Peruskysymykseni on selvittää, miten
kielenoppaani omaksuvat kaksi kieltään rinnakkain, miten kielet
eriytyvät ja millaista koodien yhdistymistä esiintyy.

Vaikka lasten kaksikielisyydestä on monia tutkimuksia,
virolais-suomalaista kaksikielisyyttä ei ole juuri tutkittu. Viro ja suomi
suomalais-ugrilaisina kielinä ovat geneettisesti ja typologisesti
läheisiä sukukieliä. Molemmat kielet ovat agglutinoivia
suffiksikieliä, joissa on runsas morfologia. Vaikka virossa ja suomessa on
monia samankaltaisuuksia, ne ovat kaksi eri kieltä, jotka ovat
etääntyneet toisistaan historiallisen kehityksensä aikana. Viron
ja suomen prosodiset järjestelmät eroavat toisistaan:
pääpaino voi esiintyä eri paikoissa ja keston ja painon
keskinäiset suhteet ovat erilaisia. Nämä erot ilmenevät viron
vaihtelevampana ja korkeampana sävelkulkuna suomen tasaisempaan ja
matalampaan verrattuna. Toinen kielten ominaispiirteistä johtuva
oppimisongelma ilmenee astevaihtelun, kiellon ilmaisemisen ja rektioiden eroissa.
Kielten morfologiassa on myös samankaltaisuuksia, vaikka viro eroaakin
suffiksien lyhenemisen, puuttumisen tai sulautumisen takia.

Koodien yhdistyminen ilmaantui kielioppaitteni tuotoksiin ennen
ikää 1.10. Tutkimustulokseni osoittavat, että M:llä ja H:lla
koodien yhdistyminen oli runsasta ja pitkäaikaista verrattuna
erityyppisiä kieliä omaksuvien kaksikielisten lasten tutkimustuloksiin.
M:n ja H:n prosodinen järjestelmä ei ollut vielä eriytynyt
iässä 4.0. Ilmeisesti viron ja suomen samankaltaisuudet aiheuttavat
myös ongelmia kielten omaksumisessa eivätkä aina edistä
omaksumista.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-6648-X
Date31 May 2002
CreatorsHassinen, S. (Sirje)
PublisherUniversity of Oulu
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2002
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3205, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2218

Page generated in 0.0021 seconds