Abstract In this study, early bilingual language acquisition was explored from the age of 12 to 36 months in 10 hearing children of Deaf parents, KODAs (Kids of Deaf Adults). KODA children’s language acquisition is bimodal; they acquire simultaneously sign language in visual-gestural and spoken language in auditory-vocal modality. This study aimed to describe the developmental paths of early bilingual language acquisition and their interrelationships with language input. Additionally, the characteristics of children’s language use and their associations with the features of the linguistic environment, child’s language competence and contextual variables were examined. Information about the children’s linguistic environment was collected with parental interviews. Children’s linguistic development (productive vocabulary) was measured with the MacArthur Communicative Development Inventory (MCDI) in both Finnish Sign Language (FinSL) and the Finnish language between the ages of 12 to 30 months. Children’s development in the Finnish language was tested at the age of 36 months by using the Reynell Developmental Language Scales III. Additionally, the children’s interaction was video recorded twice a year between the ages of 12 to 36 months during three different play sessions: with their Deaf parent, with the Deaf parent and a hearing adult and with the hearing adult alone. A large variation was uncovered in both the amount and type of language input and the children’s bilingual developmental paths. According to the results of the MCDI, KODA children’s (N = 8) mean size of productive vocabulary in both languages separately was smaller when compared to the monolingual norms. However, in all but three children, their total vocabulary, which includes both productive vocabulary of FinSL and Finnish, was comparable with age peers. According to the Reynell test in Finnish, three children scored at age level, three within –1 SD and two children within –2 SD. Contextual variables clearly influenced the KODA children’s language use. KODA children, as young as 12 months old, accommodated their use of language and communication modes according to the language(s) of their interlocutor(s). Children preferred to code-mix when communicating with their Deaf parent by producing simultaneous, mainly semantically congruent signs and words. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin 10 KODA:n (Engl. Kids of Deaf Adults) eli kuuron vanhemman kuulevan lapsen varhaista kaksikielisyyden kehitystä ikävälillä 12 ja 36 kuukautta. KODA-lapset omaksuvat simultaanisesti kaksi modaliteetiltaan erilaista kieltä, viittomakielen ja puhutun kielen. Näin heidän kaksikielisyytensä perustuu kahden aistikanavan käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata KODA-lasten varhaista kaksikielisyyden kehitystä sekä tarkastella kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä lasten kieliympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli eritellä lasten kielten tuoton piirteitä ja tarkastella, miten kieliympäristöön, kielitaitoon ja eri kielenkäyttökonteksteihin liittyvät tekijät ovat niihin yhteydessä. Lasten kieliympäristön piirteistä kerättiin tietoa vanhempien haastattelujen avulla. KODA-lasten kielten kehitystä arvioitiin MCDI-lomakkeen (MacArthur Communicative Development Inventory) avulla ikävälillä 12 ja 30 kuukautta. Lisäksi suomen kielen taitoja arvioitiin Reynellin kielellisen kehityksen testillä silloin, kun lapset olivat 36 kuukauden ikäisiä. Videoaineisto kerättiin puolivuosittain videoimalla lasta aina kolmessa eri leikkitilanteessa: ensin kuuron vanhemman kanssa, sitten kuuron vanhemman ja kuulevan aikuisen kanssa ja lopuksi kuulevan kanssa. Sekä lasten kieliympäristön piirteissä että kaksikielisyyden kehityksessä oli laajaa yksilöllistä vaihtelua. MCDI:n tulokset osoittivat, että KODA lasten (N = 8) ryhmän leksikon koko jäi molemmissa kielissä ainoastaan suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia alhaisemmaksi, mutta tuottavan kokonaisleksikon suuruus (tuotettujen sanojen ja viittomien summa) silti vastasi suomen kieltä omaksuvien lasten normituloksia. Yksilöllinen vaihtelu tuloksissa oli kuitenkin suurta. Reynellin testin mukaan kolme lasta suoriutui testistä ikätason mukaisesti, kolmen lapsen suoritus oli yhden keskihajonnan ja kahden lapsen suoritus kahden keskihajonnan verran ikätasoa alhaisempi. Vuorovaikutuskumppani vaikutti KODA-lasten kielten käytön piirteisiin tilastollisesti merkitsevällä tasolla. KODA-lapset pystyivät jo 12 kuukauden iässä muuttamaan käyttämäänsä kieltä ja kommunikointimuotoa vuorovaikutuskumppanin mukaan. Lisäksi he yhdistivät kielten koodeja erityisesti kommunikoidessaan kuuron vanhemman kanssa tuottamalla useimmiten semanttiselta sisällöltään vastaavan viittoman ja sanan samanaikaisesti.

Abstract The aim of the present study was to examine the simultaneous acquisition of Estonian and Finnish in Finland by two children, M and H, siblings in a bilingual family in which the parents practise a one person / one language strategy. The study focused on the nature and frequency of language mixing between the ages of 1;2 and 4;0 both in monologues and in monolingual interaction with the parents in the two languages. The basic questions were: how do subjects acquire two languages side by side, how do the languages differentiate, and what kind of language mixing takes place? There are many studies on child bilingualism, but none on Estonian-Finnish bilingualism. Estonian and Finnish are genetically and typologically closely related members of the Finno-Ugric language family. Both languages are agglutinative-inflectional, with rich morphological systems. Despite their numerous similarities, however, Estonian and Finnish are two distinct languages that have become separated through historical development. The prosodic systems of Estonian and Finnish are quite different, resulting in variable locations of primary word stress and differences in the interplay between quantity features and stress patterns. These differences are manifested as a higher overall and a more variable fundamental frequency of speech in Estonian. The other learning problems are related to the differences in consonant gradation, the ways of expressing negation, and the government of cases. The two languages are morphologically similar, but with shortening, lack or fusion of suffixes in Estonian. Mixed forms first appeared before the age 1;10. The results show that language mixing by M and H was more extensive and the mixing stage was longer than in the case of bilingualism involving less similar languages. M and H did not differentiate between the prosodic systems of their two languages at age 4;0. The similarities between Estonian and Finnish probably caused problems rather than facilitated acquisition. / Tiivistelmä Väitöstyöni on pitkittäistutkimus kahden sisaruksen, M:n ja H:n, viron ja suomen rinnakkaisesta omaksumisesta Suomessa kaksikielisessä perheessä, jossa lasten vanhemmat käyttävät yksi kieli - yksi henkilö-menetelmää. Tutkimuksessani keskityn lasten ikävaiheen 1.2 - 4.0 koodien yhdistymisen laadun ja määrän tutkimiseen. Aineistonani on sekä lasten monologeja että dialogeja. Dialogeissa lapsi juttelee joko viroa tai suomea puhuvan aikuisen kanssa. Peruskysymykseni on selvittää, miten kielenoppaani omaksuvat kaksi kieltään rinnakkain, miten kielet eriytyvät ja millaista koodien yhdistymistä esiintyy. Vaikka lasten kaksikielisyydestä on monia tutkimuksia, virolais-suomalaista kaksikielisyyttä ei ole juuri tutkittu. Viro ja suomi suomalais-ugrilaisina kielinä ovat geneettisesti ja typologisesti läheisiä sukukieliä. Molemmat kielet ovat agglutinoivia suffiksikieliä, joissa on runsas morfologia. Vaikka virossa ja suomessa on monia samankaltaisuuksia, ne ovat kaksi eri kieltä, jotka ovat etääntyneet toisistaan historiallisen kehityksensä aikana. Viron ja suomen prosodiset järjestelmät eroavat toisistaan: pääpaino voi esiintyä eri paikoissa ja keston ja painon keskinäiset suhteet ovat erilaisia. Nämä erot ilmenevät viron vaihtelevampana ja korkeampana sävelkulkuna suomen tasaisempaan ja matalampaan verrattuna. Toinen kielten ominaispiirteistä johtuva oppimisongelma ilmenee astevaihtelun, kiellon ilmaisemisen ja rektioiden eroissa. Kielten morfologiassa on myös samankaltaisuuksia, vaikka viro eroaakin suffiksien lyhenemisen, puuttumisen tai sulautumisen takia. Koodien yhdistyminen ilmaantui kielioppaitteni tuotoksiin ennen ikää 1.10. Tutkimustulokseni osoittavat, että M:llä ja H:lla koodien yhdistyminen oli runsasta ja pitkäaikaista verrattuna erityyppisiä kieliä omaksuvien kaksikielisten lasten tutkimustuloksiin. M:n ja H:n prosodinen järjestelmä ei ollut vielä eriytynyt iässä 4.0. Ilmeisesti viron ja suomen samankaltaisuudet aiheuttavat myös ongelmia kielten omaksumisessa eivätkä aina edistä omaksumista.

Cette recherche s’intéresse à l’acquisition du bilinguisme précoce simultané dans un contexte de mixité familiale français-russe. Les recherches récentes dans ce domaine ont montré qu’un ensemble de facteurs tels que l’input parental, ainsi que les stratégies discursives familiales, peuvent expliquer comment l’enfant accède à la parole dans ce contexte (Döpke, 1998 ; Lanza, 1997, 2004 ; De Houwer, 2009 ; King et Fogle, 2013 entre autres). L’enfant bilingue a été enregistrée en interaction spontanée et naturelle avec ses deux parents respectifs sur une durée de deux ans (2;00 à 4;00 ans). Le corpus total est constitué de 68 heures d’enregistrement et l’échantillon analysé a été restreint à 28 heures de transcriptions. Les résultats montrent que la fréquence de l’exposition à l’input et les pratiques langagières familiales ont un impact considérable sur les rapports émergents entre les deux langues à un âge précoce. Il découle de notre analyse que l’enfant développe une forme dominante du bilinguisme et passe progressivement à l’usage harmonieux des deux langues vers 3 ans. Ce passage est accompagné des changements du paysage sonore et de la fréquence de l’exposition à l’input en russe. Un décalage dans l’apparition des catégories grammaticales a été noté : l’acquisition du français suit les modalités générales observées chez les enfants monolingues français, tandis que celle du russe connaît un décalage substantiel. Les transferts interlangues au niveau du lexique, de la morphologie (les fillers) et de la syntaxe permettent de soutenir l’existence des compétences sous-jacentes communes. / This study focuses on language acquisition of a bilingual child growing up in a French-Russian speaking family. Recent research has shown that a range of factors such as parental input frequency, family discourse strategies can explain the language development processes which take place withing a bilingual family (Döpke, 1998 ; Lanza, 1997, 2004 ; De Houwer, 2009 ; King et Fogle, 2013, etc.) The goal is to understand how language exposure, family language policies and input frequency influence the child’s bilingual acquisition in this particular context. For doing that, the child was being recorded during spontaneous and natural interaction with both of her parents for the period of two years (from 2;00 to 4;00). The overall corpora are composed of 68 recording hours, while the analysed sample is based on 28 hours of transcribed data. The data gathered in this study strongly suggest the existence of clear correlation between input frequency, parental discourse strategies and child’s linguistic competence in both languages. The findings from the research show a shift from dominant bilingualism to the harmonious use of both languages at the age of 3. This shift is accompanied by the changes of the child’s linguistic soundscape, the use of parental discourse strategies and input frequency in Russian. The grammatical-categories emergence is characterized by a strong discrepancy in both languages: the acquisition of French follows developmental paths of French monolingual children, while Russian is acquired with a substantial time delay. The crosslinguistic influences, lexical, morphological and syntactic, support the idea of a common underlying proficiency.

Det saknas logopediskt bedömningsmaterial normerat för flerspråkiga barn, och kunskapen om dessa barns typiska tal- och språkutveckling är begränsad hos logopeder i Sverige. Detta leder till över- och underdiagnostisering av språkstörning. Denna studie syftar till att undersöka svensk-engelsktalande barns narrativer (berättelser). Dessa analyseras kvantitativt och kvalitativt, både makrostrukturellt (story grammar) och mikrostrukturellt (lingvistiska mått). Även narrativ förståelse undersöks och jämförs med produktion. Studiens deltagare är 16 simultant flerspråkiga svensk-engelsktalande barn i åldern 6-7 år, som går i förskoleklass eller i första klass. Narrativerna eliciteras med hjälp av två bildsekvenser ur ett bedömningsmaterial framtaget av en forskningsgrupp inom COST Action IS0804. Bedömningsmaterialet innehåller även förståelsefrågor till bildsekvenserna, och bakgrundsfrågor för vårdnadshavare att fylla i. Resultaten visar inga skillnader i makrostruktur mellan svenska och engelska, vilket tyder på att narrativ förmåga inte nödvändigtvis är språkbunden. Jämförelser mellan förståelse och produktion av utvalda story grammar-komponenter visar dock en tydlig skillnad. Förståelsen för en karaktärs mål (story grammar-komponenten goal), vad karaktären vill uppnå, är etablerad hos de flesta deltagarna trots att produktionen av goal är begränsad. Till skillnad från makrostrukturen, skiljer sig mikrostrukturen åt i narrativerna. De engelska narrativerna är både längre och mer komplexa än de svenska. Skillnaderna mellan barn i förskoleklass och i första klass är dessutom stor, både makro- och mikrostrukturellt. Detta tyder på att mycket händer i barns språkliga och narrativa utveckling i tidig skolålder. Tvärspråkligt inflytande förefaller vara en naturlig del av den typiska språkutvecklingen hos simultant flerspråkiga barn. / There are no standardised tests for assessing bilingual children’s speech and language development, and the knowledge about these children’s typical language development is limited amongst speech and language therapists in Sweden. Studies have shown that this can lead to misdiagnosis of language impairment in these children. The aim of this study is to investigate the narratives of Swedish-English speaking children. Analysis is made, both quantitatively and qualitatively, regarding the macrostructure (story grammar) and the microstructure (linguistic measurements) of the narratives. Narrative comprehension is also examined, and compared with the produced narratives. The participants are 16 simultaneously bilingual Swedish-English speaking children, aged 6-7 years and either attending preschool class or first grade in the Swedish education system. The narratives are elicited using two different sets of pictures from an assessment material designed by a research group within COST Action IS0804. The assessment material also contains comprehension questions and a form for carers to fill in, regarding the children’s linguistic backgrounds. The results in this study show no macrostructural differences between the Swedish and the English narratives, which indicates that narrative ability is not necessarily language dependent. There is a clear difference between the comprehension and production of selected story grammar components. Despite the limited production of characters’ goals in the narratives, the participants appear to have established the comprehension of this story grammar component. The microstructural analysis of the narratives shows that the English narratives are both longer and more complex than the Swedish ones. There are differences between participants attending Swedish preschool class and participants attending Swedish first grade, with regards to both macrostructure and microstructure. The differences indicate that language and narrative ability is increasing between the ages of 6 and 7. Crosslinguistic influence appears to be a natural part of typical language development in simultaneously bilingual children.

Ämnet för denna vetenskapliga essän är simultan flerspråkighet, det vill säga individer som växer upp med två eller fler modersmål från födseln. Essän har sin utgångspunkt i en berättelse. Berättelsen gestaltar en svår situation från mitt arbete som fritidshemslärare där ett pedagogiskt dilemma uppstår. I del ett undersöker jag vad språkforskning säger om simultan flerspråkighet och språkutveckling. Del två handlar om flerspråkighet ur ett pedagogisk perspektiv. Där berörs hur känslor är sammanflätade med språk samt hur det påverkar fritidshemsläraren och lärarens roll och ansvar för flerspråkighet i en skola med enspråkig norm. I del tre undersöker jag flerspråkighet ur ett språkfilosofisk perspektiv och fördjupar min analys med hjälp av ett resonemang om erfarenhet, kunskap och språkbruk. Det framkommer att simultan flerspråkighet kan innebära en viss försening av språket under de första åren men sedan är till fördel för elevens språkutveckling. Barn kan vara mer känslomässigt förenade med ett av sina två språk i vissa situationer. Slutligen framgår det att i en skola där enspråkighet är en norm bär pedagoger ett stort ansvar i att välkomna flerspråkighet. / The subject for this scientific essay is simultaneous multilingualism. This is where an individual learns to speak two languages from birth. The essay has its beginning with a story. The story is based on experiences at my work as a Leisure time teacher where a pedagogical dilemma occurs. In part one I examine what linguistic research says about simultaneous multilingualism and language development. Part two is about multilingualism from an educational perspective, and how emotions are intertwined with language. This paper analyzes the leisure-time teacher and the teacher's role and responsibility for multilingualism in a school with a monolingual norm. In part three I examine multilingualism from a philosophical perspective and immersed myself in the view of experience, knowledge, and use of language. It appears that simultaneous multilingualism could mean a certain delay in language development for the first few years but in the end is beneficial to the pupils language development. Children may be more emotionally connected to one of the two languages in certain situations. Finally it appears that in a school where monolingualism is the norm the educators carry a great responsibility to welcome multilingualism.

This study investigates the patterns in nonword repetition performance of children with a developmental language disorder and bilingual children. It has been shown by previous research that both children with developmental language disorder and bilingual children tend to perform poorly in nonword repetition tasks. As these tasks are one of the tools often used for diagnosing markers of DLD in young children, diagnosing bilinguals with DLD proves to be difficult, since both of the groups exhibit a poor performance. An analysis of the patterns found in NWR performance of bilingual children and children with DLD might shed more light onto the issue. The study focuses on analysing the performance in a widely used assessment task - The Children's Test of Nonword Repetition. Three samples of data were analysed. The first sample of data consisted of monolingual English-speaking children diagnosed with a developmental language disorder. The second sample of data consisted of Czech-English bilingual children from international schools in Prague who started acquiring English at the time of birth, i.e. simultaneous bilinguals. The third and final sample consisted of Czech- English bilingual children from international schools in Prague who started acquiring English after one year of age, i.e. sequential bilinguals....