Atlikti tyrimai, kuriuose nagrinėjamas mitybos apribojimo poveikis širdies ir kraujagyslių sistemai (ŠKS). Taip pat nagrinėjami kognityviniai pokyčiai bei funkcinių organizmo sistemų ir jas atspindinčių rodiklių pasikeitimai. Atliktas darbas papildė žinias apie trumpalaikio badavimo įtaką sveikiems asmenims, fiziškai aktyviems ir neaktyviems, taip pat turintiems viršsvorį bei normalų kūno svorį. Tyrimui pasirinktas integralusis vertinimo modelis, leidžiantis įvertinti ŠKS funkcinę būklę sukuriant specialias sąlygas – badavimą. Ši naudojama mokslininkų metodika nusako tarpusavyje susijusias kelias pagrindines holistines organizmo sistemas, t.y. vykdomąją (V), aprūpinamąją (A) bei reguliuojamąją (R). Norėdami ištirti šių sistemų tarpusavio ryšius po trumpalaikio badavimo nagrinėjome dar mažai žinomas, tačiau įvairiuose darbuose fizinio krūvio metu nagrinėtas sąsajas. Po atlikto tyrimo stebėtos tarparametrinės sąsajos akivaizdžiai patvirtino, kad trumpalaikis badavimas žmogaus organizmą veikia teigiamai, didėja organizmo funkcionavimo kompleksiškumas, t.y. reaguojant vienai sistemai tuo pačiu metu ir adekvačiau sureaguoja ir kita sistema. Širdies ir kraujagyslių sistemos tyrimų rezultatai po trumpalaikio badavimo įrodė, kad ramybės bei krūvio metu skirtingose grupėse ŠKS funkciniai rodikliai yra reikšmingai veikiami, sveikatos tausojimo kryptimi. Taikant integraliojo vertinimo modelį atsiveria naujos erdvės tyrimams papildant žinias apie žmogaus organizmo reakcijas į... [toliau žr. visą tekstą] / The studies that analysed the effects of nutrition limitation on the heart autonomic mechanism mostly focused on the changes of long-term fasting. The also examines changes in cognitive and functional systems of the body and are them of indicators reflecting changes. The study supplemented knowledge of the effect of short-term fasting on healthy, physically active and inactive individuals as well as overweight and individuals with normal body weight. The novelty of our study is that the integrated assessment model that allows to evaluate the CVS state under special conditions – fasting was chosen. This method used by researchers describes the basic body systems that are interrelated, i.e. executive (E), supplying (S) and regulatory (R). To investigate the relationships between these systems after short-term fasting, we analysed the associations during workload that were still little known but investigated in different studies. The test proved that associations observed between parameters showed that short-term fasting affected the human body in a complex way, response of one system triggered an immediate response of the other system. The study results of the cardiovascular system after short-term fasting proved that cardiovascular parameters at rest and during workload in different groups were affected by the direction of health preservation. Integrated assessment model opens new research fields that supplement knowledge of body‘s responses to altering conditions.

Thesis (M.S.)--Rochester Institute of Technology, 2007. / Typescript. Includes bibliographical references (p. 67-68).

Diss. (sammanfattning) Uppsala : Univ., 2002. / Härtill 4 uppsatser.

Diss. (sammanfattning) Linköping : Univ., 2001. / Härtill 5 uppsatser.

Diss. (sammanfattning) Stockholm : Karol. inst., 2004. / Härtill 5 uppsatser.

Diss. (sammanfattning) Stockholm : Karol. inst., 2006. / Härtill 5 uppsatser.

Thesis (M. Phil.)--University of Hong Kong, 2006. / Title proper from title frame. Also available in printed format.

Thesis (M.S.)--Rochester Institute of Technology, 2006. / Typescript. Includes bibliographical references (leaves 62-65).

Thesis (M.S.)--Rochester Institute of Technology, 2007. / Typescript. Includes bibliographical references (leaves 65-67).

Abstract Cold weather associates with higher cardiovascular morbidity and mortality in various climates. It is also known that exposure to a cold environment instantly activates sympathetic nervous system and elevates blood pressure (BP) in healthy individuals. Hypertension can increase sympathetic reactivity and arterial stiffness, and could therefore exaggerate these cold-related changes. We implemented an experimental study to assess cardiovascular responses to habitual type of cold exposure among subjects with untreated hypertension. We selected a random sample of middle-aged men in the city of Oulu, Finland. The recruitment included home BP measurements. 51 untreated hypertensive men and 32 men without hypertension (controls) underwent 15 minutes whole-body cold exposure (temperature -10°C, wind speed 3m/s, winter clothing, standing). Brachial, central aortic, and continuous BP, as well as electrocardiography (ECG) were measured before (15 min), during (15 min), and after (20 min) the exposure. Skin temperature and thermal sensations were also assessed. The employed exposure increased central and brachial systolic (ca. 25 mmHg) and diastolic (ca. 10 mmHg) BP in both test groups. One fourth of men with mild to moderate hypertension had systolic BP exceeding 200 mmHg while exposed to cold. Small heart rate (HR) reduction was not enough to compensate for the elevated BP, and cardiac workload increased during cold exposure. Cardiac repolarization showed modest arrhythmogenic changes and frequency of ventricular ectopic beats increased slightly in cold conditions. Cold exposure also increased cardiac vagal baroreflex sensitivity in both test groups, whereas an estimate of vascular sympathetic activity increased only among controls. We also found an elevated systolic home BP variability to associate with higher cardiac workload and BP responses to cold. Moderate cold air exposure substantially increased BP but also activated cardiac vagal regulation among untreated hypertensive and non-hypertensive men. The BP level reached in cold conditions was considerably high in those with hypertension, and especially in those with both hypertension and higher home BP variability. These results are important to health care professionals who treat hypertensive patients. The importance of year-round BP control and proper protection from cold should not be underestimated. / Tiivistelmä Kylmään säähän liittyvä verenkiertoelimistön sairauksien paheneminen on havaittu eri ilmastoissa. Tiedetään myös, että terveillä henkilöillä sympaattisen hermoston aktiivisuus ja verenpaine nousevat kylmässä ympäristössä. Kohonnut verenpaine eli hypertensio voi lisätä sympaattista reaktiivisuutta ja valtimojäykkyyttä sekä siten voimistaa verenkiertoelimistön kylmävasteita. Kokeellinen tutkimuksemme arvioi sydämen ja verisuoniston vasteita tavanomaiseen kylmäaltistukseen hoitamatonta hypertensiota sairastavilla henkilöillä. Tutkittavat olivat Oulun väestöstä satunnaisesti valittuja keski-ikäisiä miehiä, joilta määritettiin verenpaine kotimittauksilla. 51 hoitamatonta hypertensionta sairastavaa miestä ja 32 miestä, joilla ei ollut hypertensiota (verrokit), altistettiin 15 minuutin ajan kylmälle (lämpötila -10 °C, tuuli 3 m/s, talvivaatteet, seisten). Verenpainetta mitattiin olkavarresta, epäsuorasti sydämestä ja jatkuvana signaalina ennen altistusta (15 min), sen aikana (15 min) ja jälkeen (20 min). Samalla seurattiin sydämen sähköistä toimintaa, iholämpötiloja ja lämpötuntemuksia. Kylmäaltistus kohotti sekä sydämen että olkavarren ylä- (noin 25 mmHg) ja alapainetta (noin 10 mmHg) molemmissa tutkimusryhmissä. Neljäsosalla lievää tai kohtalaista hypertensiota sairastavista miehistä yläpaine kohosi yli 200 mmHg tasolle. Sykkeen lasku ei riittänyt tasapainottamaan kohonnutta verenpainetta ja sydämen työmäärä nousi. Sydämen rytmihäiriöherkkyys ja vastaavasti kammiolisälyöntien esiintymistiheys olivat myös hieman koholla altistuksen aikana. Kylmäaltistus kasvatti sydämen vagaalista barorefleksiherkkyyttä molemmissa ryhmissä. Verisuonten sympaattinen verenpainevaihtelu kasvoi vain verrokeilla. Sydämen työmäärä ja verenpaine kohosivat kylmässä enemmän heillä, joiden verenpaineen vaihtelu kotona oli korkeampi. Tavanomaista talvipäivää vastaava kylmäaltistus kohotti verenpainetta voimakkaasti, mutta myös aktivoi sydämen suojaavaa säätelyä sekä hoitamatonta hypertensiota sairastavilla että verrokeilla. Kylmässä saavutettu verenpainetaso oli merkittävä heillä, joilla oli hypertensio, ja erityisesti heillä, joilla oli sekä hypertensio että suurempi kotiverenpainevaihtelu. Tämä tutkimustieto on tärkeää hypertensiopotilaille sekä heitä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Tulokset korostavat ympärivuotisen verenpainekontrollin ja kylmältä suojautumisen tärkeyttä.