Progress in International Reading Literacy Study (PIRLS) was used to measure Indonesian fourth grade elementary school students’ reading comprehension in 2006 and 2011. Indonesian students scored among the lowest of the participating countries with a score of 405 in 2006 and 428 in 2011, with the PIRLS average scale score being 500. These results raised questions about the alignment of the Indonesian curriculum with PIRLS. Alignment research between the PIRLS 2021 frameworks and the Curr13 language standards and textbooks (the current Indonesian curriculum) was conducted to provide Kemendikbud (Indonesian Ministry of Education and Culture) with a prediction of students’ performance in future PIRLS. The alignment research was mixed methods research with an exploratory sequential design (a three-phase design). The first phase was qualitative data collection and analysis. Alignment instruments were developed using the components of Webb, NAEP ESSI, and HumRRO alignment models. The second phase identified features to be tested, where I revised the alignment instruments, guidelines, and codebook based on the first phase and created a new table. The revised instruments were then used to align Curr13 and PIRLS. The third phase was quantitative calculation using Webb's quantitative criteria (categorical concurrence, depth-of-knowledge consistency [DOK], range-of-knowledge correspondence, and balance of representation) and descriptive statistics. After the three phases, the interpretation used both the qualitative and quantitative data. The results found inconsistencies between Curr13 and PIRLS frameworks. There was no categorical concurrence between PIRLS frameworks and Curr13 unit assessments. Curr13 language standards and unit assessments did not include one PIRLS framework, evaluating and critiquing content and textual elements. This resulted in the absence of DOK for this framework. One PIRLS framework mostly covered by Curr13 language standards and unit assessments was interpreting and integrating ideas and information. DOK and balance of representation were achieved in this framework. Two PIRLS frameworks on comprehension processes (focusing on and retrieving explicitly stated information and making straightforward inferences) aligned to Curr13 and had a balance of representation but weak DOK. Meanwhile, Curr13 unit resources mostly aligned to one of two reading purposes in the PIRLS framework, acquiring and using information, but was weakly aligned with the other one, literary experience. The implication of research findings was to support Kemendikbud in predicting students’ performance in future PIRLS participation by examining the inconsistencies between Curr13 and PIRLS. Recommendations were provided for the elementary school teachers, students, parents, publishers, policymakers, local governments, and other elementary school stakeholders to be familiar with and understand PIRLS. The role of AKSI should also be maximized. In addition, the concept and practice of curriculum alignment should be introduced and enacted into the educational system in Indonesia.

Abstract Software process assessment and improvement came under the spotlight in the discussion of software engineering when the Software Engineering Institute published the maturity model for software process capability determination in 1987. Since then, several new approaches and standards have been developed. This thesis introduces a European software process assessment and improvement methodology called BOOTSTRAP, which was initially developed in an ESPRIT project starting from lean and kaizen philosophy. The focus is on the evolution of methodology and how it was developed, using an experimental research approach. The work covers also enhancements to the methodology investigated in the SPICE, PROFES and TAPISTRY projects. The enhancements expand the original methodology into new specific application areas, keep it compliant with new quality standards and certification, improve the efficiency of the assessment method, enhance the focus from process to product and strengthen improvement monitoring and support. To address these areas, the new BOOTSTRAP methodology releases offer tailored and enhanced assessment reference models and enhanced assessment and improvement methods. The new features also facilitate more frequent and even continuous assessments with software measurement-based indicators. The thesis explains the origin and features of BOOTSTRAP software process assessment and improvement methodology and how it was developed for professional use. The discussion starts with the evolution of the methodology. Then the new trends and demands are introduced and new features of the BOOTSTRAP methodology described. The conclusion discusses how the methodology developed to be able successfully to support professional software process assessment, to align it with the evolution of software engineering, to adopt the features and requirements of the underlying standards in order to conform to the requirements set by ISO 15504 standard and to become validated in practice. / Tiivistelmä Ohjelmistoprosessin arvioinnista ja parantamisesta tuli ohjelmistotekniikan keskeinen kiinnostuksen kohde kun Carnegie-Mellon yliopiston ohjelmistotekniikan instituutti SEI julkaisi kypsyysmallinsa ohjelmistoprosessin kyvykkyyden arviointiin vuonna 1987. Siitä lähtien maailmalla on syntynyt lukuisa määrä uusia malleja ja standardeja tälle alueelle. Tässä väitöskirjassa esitellään eurooppalainen ohjelmistoprosessin arviointi- ja parantamismenetelmä BOOTSTRAP, joka kehitettiin alun perin Euroopan unionin ESPRIT tutkimusohjelman rahoittamassa projektissa lähtien japanilaisesta ohut-ajattelusta (Lean) ja sen jatkuvan parantamisen periaatteesta (Kaizen). Esitys keskittyy menetelmän kehittymiseen ja siihen miten menetelmä käytännössä kehitettiin käyttäen kokeellista tutkimustapaa teollisessa ympäristössä. Työ kattaa myös alkuperäiseen menetelmään tehdyt laajennukset, jotka syntyivät yhteistyössä SPICE, PROFES ja TAPISTRY projekteissa tehdyn tutkimuksen tuloksena. Tehdyt laajennukset mahdollistavat menetelmän käytön uusilla sovellusalueilla, takaavat menetelmän yhteensopivuuden alan laatu- ja sertifiointistandardien kanssa, parantavat menetelmän tehokkuutta, laajentavat menetelmän käyttöaluetta prosessin arvioinnista sisältämään myös tuotteen kehittämisen arvioinnin ja vahvistavat parantamisen seurantaa ja tukemista. Toteuttaakseen näiden uusien ominaisuuksien vaatimukset uudet BOOTSTRAP menetelmän julkistukset tarjoavat räätälöityjä ja laajennettuja mallikuvauksia arviointien tekemiseksi sekä entistä täydellisempiä lähestymistapoja arviointien suorittamiselle ja parantamiselle. Menetelmän uudet ominaisuudet mahdollistavat myös usein toistuvien arviointien suorittamisen ja jopa jatkuvan arvioinnin ohjelmisto-mittauksia hyödyntäen. Väitöskirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti BOOTSTRAP menetelmän lähtö-kohdat ja ominaisuudet ja se kuinka menetelmä onnistuttiin kehittämään ammattimaiseen ohjelmistoprosessin arviointiin ja parantamiseen sopivaksi. Ensin kuvataan menetelmän kehittyminen ja sitten edetään alan uusien kehitystrendien ja vaatimusten esittelyyn siihen kuinka BOOTSTRAP menetelmä uudet ominaisuudet vastaavat näihin vaatimuksiin. Yhteenvedossa osoitetaan kuinka kehittämisessä onnistuttiin saamaan aikaan uusi menetelmä, joka sopii ammattimaiseen ohjelmistoprosessin arviointiin, vastaa kaikilta osin alan kehittymisen vaatimuksia, sisältää alan standardien vaatimukset täyttävät käytännössä koestetut ominaisuudet, jotka takaavat menetelmän vastaavuuden ISO 15504 standardin vaatimuksiin.