In this literature review, using existing research and sources, benefits and challenges of agile software development methods were discussed. Agile methods were also compared to traditional software development methods. Agile was defined and its four points of value were listed. This provided a basis for discussing the benefits and challenges of agile compared to the traditional software development methods. Customer involvement was found to have a positive effect on customer satisfaction in agile. The development team that was using agile as their development method was able to deliver something of value for the customer faster. This was useful if the company had to race to market. However, a software project that was developed with waterfall was found to be more predictable, especially if the development team was experienced. This was in part due to the customer not being able to change the requirements of the product they had ordered, and in part of the progressive or onward-moving development process typical to waterfall. Also, planning is a big part of waterfall development and it affects the predictability and measurability of the project as well. One of the biggest challenges when moving to agile from a traditional development method was changing the fundamental mindset of the people working in the organization. Especially the management-style needed to change from command-and-control management to leadership-and-collaboration. One of the challenges was that customer involvement might become a burden if the customer is continuously changing the requirements. Moving to agile from a traditional development method is not easy and it could lead to adding more sprints to the software development process than was planned.

Perinpohjin toteutettu tietojärjestelmän suunnitteluprosessi antaa hyvät lähtötiedot tulevalle kehitystyölle. Asiakas toivoo lähes poikkeuksetta järjestelmää, joka on toimiva apuväline työprosessien tukena ja joka hoitaa tehtävänsä luontevasti. Koska tietojärjestelmän ei ole tarpeellista olla olemassa ilman käyttäjiään, on sen suunnittelussa luontevaa keskittyä käyttökontekstiin; ihmisiin, apuvälineisiin ja ympäristöihin. Työprosessin seuraaminen antaa vahvan kuvan siitä, mitä työ todella on, missä ja kenen kanssa se tapahtuu ja miten sitä voisi helpottaa. Contextual Design on suunnittelumenetelmä, joka pureutuu käyttäjähavainnoinnin avulla juuri näihin työtä ympäröiviin kokonaisuuksiin ja pyrkii huomioimaan käyttäjät ja näiden työn mahdollisimman hyvin. Havainnointitilanne, jossa suunnittelija tutustuu käyttäjään ja tämän työhön, on osittain haastava niin suunnittelijalle kuin käyttäjälle. Vaikka tehtävään keskittyisi kuinka, suunnittelija ei välttämättä havaitse tai paina muistiin kaikkea merkittävää eikä käyttäjä välttämättä muista toimia luonnollisesti havainnoinnin aikana. Tärkeitä tekijöitä työtä ympäröivässä kontekstissa voi jäädä huomaamatta, jolloin seuraavia vaiheita varten kerätty tieto on puutteellista. Jotta havainnointitilanteeseen voidaan palata takaisin datan läpikäynnissä vielä vierailun jälkeen, talletetun tiedon tulee olla kattavaa ja laadukasta. Jokainen huomio, tunnetila ja lainaus voi olla merkittävä. Millä keinoin suunnittelijat voivat pyrkiä välttämään datan puuttumista käyttäjävierailun aikana? Tämä kirjallisuuskatsaus käsitteli Contextual Design -menetelmän mukaisen käyttäjävierailun aikana kerättävän datan piirteitä ja keinoja sen keräämiseen. Erityishuomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen ja ympäröivään kontekstiin oli merkittävässä asemassa. Aiemmassa tutkimuksessa oli vähäisissä määrin keskitytty puuttuvan datan korvaamisen tai täydentämisen keinoihin, mutta ohjenuorasto onnistuneeseen käyttäjävierailuun on kuvailtu selkeästi. Raportissa kerrotaan, mitkä tekijät vaativat huomiota käyttäjävierailun suunnittelussa, sen toteutuksessa ja sen tulkinnassa.

No description available.

The experiments presented in this thesis explored the possibility that an underlying cause of specific language impairment (SLI) may be a deficit in perceptual or cognitive information processing. The first three studies tested the hypothesis that children with SLI have impaired perception of the dynamic elements of visual and auditory stimuli, as proposed in the magnocellular hypothesis for developmental dyslexia. The experimental predictions were that a) children with SLI would have poor sensitivity to coherent motion (but not coherent form) stimuli relative to chronological-age matched controls; b) children with SLI would have poorer sensitivity than controls to slow (but not fast) rates of frequency modulation in a tone; c) sensitivity to slow rates of frequency modulation (FM) would correlate with children's performance on a set of tests of phonological skill. Overall, these predictions were not corroborated by the results, and the conclusion drawn from this set of studies is that a magnocellular impairment of the type reported in dyslexia is unlikely to be a causal factor in SLI. The second three studies used a grammaticality judgement task to focus on inflectional morphology, an area of language which poses particularly marked difficulty for many children with SLI. The findings from Study 4 suggested that children's performance on the grammaticality judgement task overall was strongly related to phonological discrimination ability, but was unaffected by the specific inflectional allomorph tested. The final two studies manipulated the information processing load of the grammaticality judgement task, in Study 5 to simulate (successfully) SLI-like performance in a group of typically developing children, and in Study 6 to attempt (unsuccessfully) to improve performance in a group of children with SLI. These results are compatible with the idea that the profile of language difficulties experienced by many children with SLI is due to a processing deficit in the early stages of language acquisition which interrupts the establishment of robust linguistic representations. The nature of this processing deficit is as yet unclear, though the current findings do not support the suggestion of a central auditory impairment. It is possible that a number of distinct deficits, such as poor phonological memory or reduced speed of processing, may produce a broadly similar linguistic profile in different individuals.

This dissertation examined analysis methods and models of sequential dependencies in absolute identification responses. It has been reported that observers' absolute identification responses are strongly affected by previous stimuli and responses, although there is no agreed-upon method of analysis of these sequential dependencies. In this thesis, I used for this purpose multivariate information analysis (Garner, 1962; Garner & McGill, 1956; McGill, 1954), which is an extension of one-input one-output contingent uncertainty (information transmission) to the multivariate case. Multivariate information analysis is preferred to other methods because statistically it is a nonmetric analysis of categorical data, such as those from an absolute identification experiment (Krippendorf, 1986). However, there are some difficulties in its application to empirical data. For example, it is known that information measures are likely to be inflated (or overestimated) when there are a small number of observations per stimulus relative to a large number of variables involved in the calculation (e.g., Houtsma, 1983). Since no previous research had dealt with the inflation problem of multivariate information measures, I ran extensive computer simulations of absolute identification and calculated the multivariate information measures as a function of the number of observations and the number of variables used in the calculation. As expected, the multivariate information measures were inflated for a small number of observations, and they reached their theoretical and/or asymptotic values as larger numbers of observations were used to calculate them. To solve the inflation problem, I used the results of the computer simulations and a method of pooling individual data to estimate the amount of inflation of the information measures and correct them accordingly. Previous studies had suggested that there are three important factors affecting sequential dependencies in absolute identification responses: the amount of stimulus information available to the observers (measured by the amount of information transmission), the number of stimulus/response categories, and giving observers trial-by-trial feedback. To investigate these three factors systematically, I conducted seven absolute identification experiments and analyzed the resulting data by multivariate information analysis with the correction method mentioned above. The results confirmed previous results as follows: (1) The amount of sequential dependencies was inversely related to the amount of information transmission (McGill, 1957; Mori, 1989; Ward & Lockhead, 1971). (2) The amount of sequential dependencies increased with an increasing number of stimulus/response categories (Garner, 1953). (3) The dependency on the previous stimulus was larger when feedback was given than when it was not, and the dependency on the previous response was smaller when feedback was given (Ward & Lockhead, 1971). The results (1) and (2) can be interpreted as an increase of the amount of sequential dependencies with the increasing complexity of making judgments in the task (Garner, 1953). Since the present results were obtained across stimulus modalities (e.g., sound frequency, brightness, visual position), they support the idea that sequential dependencies in absolute identification responses arise mostly from the observer's response processes in the absolute identification task (e.g., Garner, 1953; Ward & Lockhead, 1971). Finally, two general models of absolute identification (Braida & Durlach, 1988; Treisman, 1985) were examined to interpret the pattern of sequential dependencies and other results obtained in this thesis. While some aspects of Braida & Durlach's (1988) model were disconfirmed by the present results (although the model does not make explicit predictions about the type of sequential dependencies obtained in the present study), the present results fit quite well with Treisman's (1985) model, with a few exceptions. / Arts, Faculty of / Psychology, Department of / Graduate

Various theoretical and experimental works in the fields of conceptual complexity, information processing, electroencephalography, and brain trauma are reviewed. A model of conceptual complexity is then derived which utilizes some of the viewpoints and data found in these works, and also is mainly consistent with current knowledge about cognitive processes. A more detailed review of the conceptual complexity literature is then presented, along with an analysis of the implications of the present model with respect to that literature. Appendices contain other implications of the model in other fields, as well as an outline of a research program. / Arts, Faculty of / Psychology, Department of / Graduate

Counters provide information about the functionality of the base station. That information is highly valuable for mobile operators, who re-configure their networks partly based on that information. Mobile operators also monitor counters to see, what base station is capable of. Each base station has hundreds of different counters, measuring numerous different things continuously. Counter information is provided by the base station software, which takes care of keeping all the counters up-to-date. Nowadays base stations are very efficient, and they are capable to handle thousands of different requests in the blink of the eye. Increasing complexity of the product poses an enormous challenge for counters, since calculating the values for each counter gets more complex. This research was conducted in Finnish large-scale telecommunications company. Although counters are extremely important for customers, they are not verified effectively in case company’s LTE PDCP/RLC/MAC layer’s capacity tests. The goal of this research is to create a mechanism, which makes it possible to easily enable automatic counter verification in any automated capacity test case. Design science research was applied to achieve this goal. In this research, literature review is conducted to gain understanding for LTE, 3GPP throughput counters, and about the capacity testing environment of the case company. Then a new counter verification system for LTE PDCP/RLC/MAC layer’s capacity tests is designed and implemented. After the system is implemented, expected counter values need to be calculated for each test case and counter, which are part of this research. Evaluation of the system is made against the system requirements and to accuracy of limit value calculations. As a conclusion, it can be said that the implementation of the system was a success, but in some of the test cases, counters provided unexpected results. The implemented system was able to catch the faults, but the root causes for problems are not clear. In total, 185 test case – counter combinations were verified, and in almost 13 % of them counter verification failed the test case, because counter provided unexpected value. In future, it would be beneficial to make a root cause analysis for the issues this research pointed out.

Suomalaisten 8.-luokkalaisten oppilaiden lukutaito on ollut kansainvälisissä tutkimuksissa varsin korkealla, kun olemme olleet esimerkiksi PISA-tutkimuksissa maailman huipulla. Niinpä muista maista on jopa tultu hakemaan oppia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Viimeisimmissä PISA-tutkimuksissa on maamme kuitenkin tippunut aivan lukutaidon kärjestä. Tämän vuoksi käynnistettiin vuonna 2012 kansallinen Lukuinto-ohjelmahanke, jonka osana Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen oppilasprojektissa (myöhemmin Projekti II) selvitettiin syitä, miksi erityisesti nuoret 6.–9.-luokkalaiset pojat eivät useimmissa tapauksissa ole innostuneita lukemisesta. Samalla selvitettiin yhden koulun 12–15-vuotiaiden oppilaiden kiinnostusta mobiililaitteiden käyttöön opiskelussa ja erityisesti lukemisessa. Myös rehtoreiden näkemyksiä koulujensa lukutaitotilasta ja mobiililaitteiden käytöstä pyrittiin selvittämään. Myöhemmin tutkittiin opettajien näkemyksiä oppilaiden mobiililaitteiden käytöstä niin lukemisessa kuin muussakin opiskelussa samoin kuin sitä, millä tavoin opettajat hyödyntävät, jos hyödyntävät, mobiililaitteita omassa opetuksessaan. Tämä empiirinen tutkimus toteutettiin rehtoreiden ja oppilaiden osalta vuonna 2013 ja opettajien osalta vuonna 2015 puolistrukturoituna kyselynä. Lisäksi ryhmä kyselyyn osallistuneista oppilaista osallistui lukemista sekä lukuintoa koskevaan teemahaastatteluun. Haastateltavat rajattiin Projekti II:n tehtävänannon mukaisesti aktiivisesti jääkiekkoa tai muuta urheilulajia harrastaviin poikiin ja tyttöihin sekä muutamaan aktiiviseen lukijatyttöön. Haastattelut videoitiin ja purettiin myöhemmin, poikien osalta myös litteroituna, analysoitavaksi. Kysely osoitti tyttöjen lukevan selvästi poikia enemmän ”perinteistä kirjallisuutta”. Lehtien lukemisessa ero oli vähäisempi. Sähköisten kirjojen lukeminen ei jo paljon lukevia oppilaita innostanut, mutta vähän kirjoja lukevat uskoivat laitteiden lisäävän heidän lukuintoaan. Mobiililaitteiden käyttö oli oppilailla varsin monipuolista. Pojat käyttivät niitä eniten pelaamiseen tyttöjen suosikkien ollessa blogien lukeminen ja kirjoittaminen. Myös Internetissä surffailu oli varsin suosittua. Yleisesti oppilaiden lukeminen oli hyvää vauhtia siirtymässä niin sanotun monilukutaidon (käytetään myös esimerkiksi termejä informaatio-, media- ja uuslukutaito) suuntaan. Oppilaat vaikuttivat varsin halukkailta käyttämään mobiililaitteita oppitunneilla, koska se veisi oppimista ja opetusta pois luokka- ja paikkasidonnaisuudesta; puhutaan ubiikkioppimisesta. Opettajien esille tuomissa mobiililaitteiden käyttömahdollisuuksissa oli ideoituna runsaasti erilaisia asioita, joita laitteiden avulla voitaisiin toteuttaa. Suurimpana ongelmana opettajat ja rehtorit näkivät mobiililaitekannan vähäisen määrän.

Teknologian kehittymisen myötä tietoteknisten palveluiden tarjonta laajenee ja kilpailu kovenee entisestään. Käyttäjien huomion saaminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen on tietojärjestelmien tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Jotta käyttäjät hyväksyvät uuden tietojärjestelmän ja alkavat käyttämään sitä, tietojärjestelmän käyttöönottoprosessin on onnistuttava. Tutkimuksen kohteena on terveys- ja hyvinvointijärjestelmään suunniteltu käyttöönottovaiheen opastava esittely, jonka tavoitteena on perehdyttää käyttäjää siihen, kuinka tietojärjestelmän toiminnot toimivat sekä siihen mitkä ovat niiden hyödyt. Tutkimuksen tavoiteena on selvittää, mitkä ovat ne tekijät tietojärjestelmän opastavassa esittelyssä, jotka vaikuttavat teknologian hyväksymiseen ja koettuun hyödyllisyyteen. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja aineiston hankintamenetelmänä käytetään käyttäjätestausta ja puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulosten mukaan tietojärjestelmän opastava esittely vaikuttaa käyttäjän koettuun hyödyllisyyteen ja käyttöaikomukseen sen aihealueen ollessa hyvin kohdennettu ja rajattu, sisällöltään ytimekäs, kestoltaan sopiva, vapaaehtoinen käyttää, visuaaliselta muotoilultaan miellyttävä, helppokäyttöinen sekä sen osoittaessa käyttäjälle hyödyllisiä toimintoja. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös todeta, että terveys- ja kuntoiluaiheisen tietojärjestelmän hyväksymiseen ja koettuun hyödyllisyyteen vaikuttavat myös käyttöönottovaiheen opastetun esittelyn eri tekijät. Tärkeimmät terveys- ja kuntoiluaiheisen tietojärjestelmän hyväksymiseen vaikuttavat tekijät tämän tutkimuksen perusteella ovat sen koettu hyödyllisyys, sen koettu helppokäyttöisyys sekä käyttäjän motivaatio terveys- ja kuntoiluaihetta kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin suunniteltu tietojärjestelmän opastava esittely luo käyttäjälle helppokäyttöisen ja hyödyllisen mielikuvan tietojärjestelmästä, ja siten vaikuttaa myönteisesti tietojärjestelmän hyväksyntään. / As technology develops the supply of different IT services increases, and therefore also competition between their providers increases. To get the users’ attention and to respond to their needs is absolutely necessary for the future of information systems. The implementation of any information system is successful only if the users accept it and start using the new information system. The subject of this study is the user onboarding created for the introduction phase of a health and wellness system. The purpose of the onboarding is to familiarize the users with how the functions of the information system work and what their benefits to the users are. The aim of this study is to determine the aspects of user onboarding that affect whether the technology is accepted and whether the users perceive it useful. The research for this study is carried out as a qualitative case study, and the method used for acquiring the research material is user testing and semi-structured interviews. According to the results of the study, the user onboarding of an information system affects the perceived usefulness of the system and the users’ intention to use the system when its subject area is well targeted and limited, the content is concise, the duration is appropriate, its use is optional, the visual design is pleasing, it is easy to use and it proves to have useful functions for the user. According to the results of this study, it can also be concluded that the design of a user onboarding has an effect on the users’ acceptance of the system and on whether they perceive it useful. The main factors that affect the acceptance of a health and fitness information system based on this study are its perceived usefulness, the perceived ease of use of the system and the users’ motivation for health and fitness. It can be concluded that a well-designed user onboarding of an information system creates a user-friendly and useful image of the system, and thus positively impacts the users’ approval of the information system.

Flow-tila on mielentila, jossa henkilö on uppoutunut suorittamaansa aktiviteettiin energisellä tavalla. Sen ominaisuuksiin kuuluvat erityisesti syventyminen ja nautinnollisuus. Flow-tilan huomaa mm. siitä, että henkilö on kokonaan syventynyt aktiviteettiinsa ja menettänyt ajantajunsa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erityisesti flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koetaan yksilöllisellä tasolla elektronisten laitteiden kanssa työskenneltäessä. Aluksi tehtiin katsaus aikaisemmista flow-tiloja käsittelevistä tutkimuksista. Katsauksen pohjalta valittiin kriteerit, kategoriat ja tutkimuksessa käytetyt työkalut. Tutkimus tehtiin seuraten laadullisen tapaustutkimuksen periaatteita, hyödyntäen aineistonkeruussa haastattelua ja dokumenttien tutkimista. Tätä lähestymistapaa sovellettiin tutkimukseen ensin aikaisemmista tapaustutkimuksista. Aiemmista tapaustutkimuksista mallia ottamalla saatiin aikaan tutkimuksen käyttämä lähestymistapa. Aineistoa tutkimukseen kerättiin tutkimukseen valittujen tutkimuksen osanottajien haastatteluilla, tarkkailulla ja itseraportointidokumenttien tutkimisella. Lopuksi kerrottiin tutkimuksen tuloksista ja esitettiin mahdollisia tutkimuskysymyksiä jatkotutkimuksille, pohjautuen tutkimuksen aikana tehtyihin havaintoihin. Tutkimuksen vastaukseksi saatiin esille flow-tilan vaikutuksia elektronisten laitteiden käytössä, ja miten flow-tila koettiin yksilöllisellä tasolla. Tutkimuksessa käytettiin aiempiin tutkimuksiin perustuvaa määritelmää flow-tilan vaatimuksista, ominaisuuksista ja seuraamuksista. Vaatimukset: Haasteiden ja taidon tasapaino, haastavuus, nopea palaute, usko omaan kykyyn vastata haasteeseen, tulosten näkyvyys, haasteiden ja taitojen nouseminen. Ominaisuudet: äärimmäinen keskittyminen, muiden aatteiden kadottaminen, tekojen ja tietoisuuden yhdistyminen, ajantajun kadottaminen, positiivinen kokemus, nautinnollisuus. Negatiiviset ominaisuudet: Harhautuminen, ajantuhlaus, riippuvuus, mahdollista kokea antisosiaalisessa kontekstissa. Seuraamukset: parantunut oppiminen, teknologian käytön parantuminen, parempi työmotivaatio, tutkiva käytös. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikutuksia. Tutkielman loppuvaiheessa havainnoitiin seuraavia positiivisia vaikutuksia: Positiiviset: Syvä keskittyminen, parantunut motivaatio, nautinnollisuus, parantunut käyttökokemus, parantunut suorituskyky, parantunut oppiminen, ajantajun hämärtyminen, muiden ajatusten kadottaminen, positiivinen yksilöllinen kokemus. Tutkimuksessa havainnoitiin myös negatiivisia vaikutuksia: Turhautuminen, antisosiaalisuus, ajantuhlaus, havainnoinnin heikkeneminen, aggressio, tärkeiden asioiden unohtaminen, riippuvuus, riippuvuuden kehitys. Tutkimuksen tarkoituksia varten ominaisuudet ja seuraamukset yhdistettiin vaikutuksiksi, joista saatiin flow-tilan vaikutukset elektroniikan käytössä esille. Tutkimuksessa todettiin flow-tilan tapahtuvan elektronisten laitteiden käytössä, mutta siihen pääsemisen kriteerit olivat enemmän henkilöiden mielestä ja havainnoinnista riippuvaisia. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että havaittiin samojen sääntöjen pätevän flow-tilaan käytettäessä elektronisia laitteita, kuin muissakin aktiviteeteissa, joissa flow-tiloja on aiemmissa tutkimuksissa havainnoitu.