• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 1
  • 1
  • Tagged with
  • 3
  • 3
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

The life stories of teachers in post compulsory education : a narrative exploration of teacher identity

Hooker, Barbara Ann January 2016 (has links)
This thesis centres on a narrative inquiry of the life stories of teachers in Post Compulsory Education with the aim of exploring how the ‘self’ is constructed within discursive environments. The study adopts a dialogical approach to narrative identity formation as an ongoing process of becoming within the life course. Grounded in social construction theory (Gergen 2009), the study acknowledges that identity is fluid and determined by context; self-creation is therefore both a collective and individual endeavour situated within the social and cultural context. The research design centres on an in-depth study of four teachers in the exploration of the meanings constructed from autobiographical memories; in addition, the study explores how narrative meanings are mediated within the organisational and political context of being a teacher. The study adopts a psychosocial perspective (McAdams 2006) to life stories and the analysis of narrative construction is conducted through the lens of dialogical self theory with the aim of exploring the multivoiced nature of the self based on a diversity of self-positions (Hermans 2001). Narrative identities are therefore viewed as relational, individuals position themselves within the stories they tell in relation to a particular audience; individuals are also positioned by the social and cultural environment in which they are embedded. The study contributes to current knowledge in relation to the crucial role emotions play in the dialogical construction of the self; findings indicate that early emotionally charged autobiographical memories play a significant role in defining individuals’ moral educational values within their teaching role. Emotions were also central to placing individuals in a field of tension in reconciling their personal values within the current organisational and political environment that imposes constraints on teachers’ professional practice. The study concludes that in order to sustain the moral purpose of teachers’ professional practice, there is a need for the dialogical renewal of the self through transformative discourse.
2

Ikääntyneiden informaatiokäyttäytyminen:laadullinen tutkimus arkielämän informaatiokäytännöistä ja toimintaan aktivoitumisesta

Niemelä, R. (Raimo) 28 November 2006 (has links)
Abstract This study focuses on the information behaviour of older adults. The interdisciplinary approach combines everyday life information-seeking, a gerontological notion of successful ageing and research on media use. First, the media repertoires of older adults are examined from the perspective of their course of life. Their information behaviour when they have retired is analysed in Pamela McKenzie's terms of information practices, i.e. 1) active seeking, 2) active scanning, 3) non-directed monitoring and 4) getting information by proxy. A new viewpoint to information use in information studies is independent and activating media use. The theoretical framework applies a gerontological life course approach, which connects former life events to latter events in one's information behaviour. The framework in this study encompasses everyday information behaviour more generally than information-seeking. The main concepts of the framework are information practices, media use, and as a new concept, enactment. The study is based on a qualitative approach that utilizes methodological triangulation. The empirical data was gathered from 319 elderly Finns. The longitudinal material was gathered from 13 retired teachers. The methods used were interview (2004), questionnaire (2001 & 2004), sentence completion task (2001 & 2004) and the Depression-Happiness Scale (2004). A second set of material consisted of 306 media diaries from the national Yksi päivä mediaa (Media use in one day) material collected in 2001. The main methods of analysis were a narrative life review and content analysis. Different methods and material collected at two different times increase the reliability of the results and illustrate changes in the explored phenomena. This study indicates that the life course approach should be taken into account in information studies, at least when research focuses on older adults. An interesting result is the concept of enactment, which describes the activating role of media. Analysis of the data indicated that media use of older adults is connected, for example, to organising their daily programme, food, physical exercise and health, language skills, civil debate, crosswords, competitions and games, time of devotion, and lending, borrowing and recycling of material. Another notable result is the application of McKenzie's model of information practices to structure the information behaviour in everyday life. The model is also improved by applying a new information practice, abstaining from information. Its role in the information behaviour of everyday life should be studied further. The activating role of media use among populations other than the elderly is another important issue in a media environment that will be more interactive in the future. / Tiivistelmä Tutkimus kohdistuu ikääntyneiden informaatiokäyttäytymiseen. Tieteidenvälisessä tarkastelussa yhdistyvät informaatiotutkimuksen arkielämän tiedonhankinnan tutkimus, gerontologiasta omaksuttu käsitys onnistuvasta vanhenemisesta ja viestinnän alan mediankäytön tutkimus. Aluksi tarkastellaan ikääntyneiden mediarepertuaarien muutoksia heidän elämänkulkunsa ajalta. Eläkkeellä olon aikaista informaatiokäyttäytymistä analysoidaan arjen informaatiokäytäntöinä, joita Pamela McKenzien teoreettisen mallin mukaisesti ovat 1) aktiivinen etsintä, 2) aktiivinen seuranta, 3) kohdentumaton havainnointi ja 4) informaation saaminen toisen henkilön kautta. Informaatiotutkimuksessa uutena tiedonkäytön sovellusalana on omaehtoinen ja aktiivinen mediankäyttö. Teoreettisessa viitekehyksessä sovelletaan gerontologista elämänkulun lähtökohtaa. Sen mukaisesti ihmisten aiemmilla elämänkokemuksilla on yhteyksiä heidän myöhempään informaatiokäyttäytymiseensä. Viitekehys kattaa tiedonhankintaa yleisemmin arkielämän informaatiokäyttäytymisen. Siinä keskeisiä ovat informaatiokäytäntöjen ja mediankäytön käsitteet sekä uutena esitetty toimintaan aktivoitumisen (enactment) käsite. Tutkimus perustuu laadulliseen lähestymistapaan, jossa sovelletaan menetelmätriangulaatiota. Empiirinen aineisto on koottu yhteensä 319 ikääntyneeltä suomalaiselta. Pitkittäisaineisto koostuu 13 opettajaeläkeläiseltä saaduista tiedoista. Menetelminä olivat haastattelu (2004), kysely (2001 ja 2004), lauseentäydennystehtävä (2001 ja 2004) ja The Depression-Happiness Scale -mittari (2004). Toisena aineistona olivat 306 mediapäiväkirjaa, jotka on kerätty Yksi päivä mediaa -kirjoitustapahtumassa (2001). Pääasiallisina analyysimenetelminä olivat narratiivinen elämäntarkastelu ja sisällönanalyysi. Eri menetelmillä ja kahtena eri ajankohtana kerätyn aineiston analyysi lisää tulosten luotettavuutta ja nostaa esille tutkittavien ilmiöiden muutoksia. Tutkimuksen perusteella elämänkulun lähtökohta tulisi ottaa huomioon informaatiotutkimuksen teoreettisissa malleissa. Tämä koskee ainakin ikääntyneiden informaatiokäyttäytymistä. Kiinnostava tulos on toimintaan aktivoitumisen käsitteen esittäminen. Käsite kuvaa sitä, miten mediankäyttö aktivoi toimintaan. Esimerkiksi päiväohjelman organisointi, ravinto, liikunta ja terveys, kielitaidon ylläpitäminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, sanaristikot, kilpailut ja pelaaminen, hiljentyminen sekä aineiston vaihto, lainaaminen ja kierrätys nousivat esille aineiston analyysissä. Merkittävä tulos on myös McKenzien informaatiokäytäntöjen mallin soveltaminen ihmisten arkisen informaatiokäyttäytymisen jäsentämiseen sekä mallin täydentäminen informaatiosta pidättäytymisen informaatiokäytännöllä. Informaatiokäyttäytymisen käsitteen vakiinnuttaminen alan suomenkieliseen terminologiaan selkiyttäisi arkielämän tiedonhankinnasta käytettyä käsitteistöä. Jatkotutkimuksissa olisi selvitettävä informaatiosta pidättäytymistä osana laajempaa informaatiokäyttäytymistä. Mediankäytön toimintaan aktivoivaa merkitystä olisi tutkittava myös muista väestöryhmistä kuin ikääntyneistä. Lisäksi olisi tutkittava sitä, millaisia vaikutuksia median vuorovaikutuksellisuuden lisääntymisellä on ihmisten arkiseen toimintaan.
3

Comprendre des vies de plus de dix ans dans la rue par une approche biographique menée dans la durée / Understand the lives of more than ten years in the street by biographical approach conducted in the long term

Saporiti, Lionel 02 April 2015 (has links)
Ancrée dans une tradition ethnosociologique et dans une perspective compréhensive, cette thèse se fonde sur l’analyse des conditions d’existence de dix hommes « sans domicile » vivant dans la rue hors des circuits d’assistance depuis au moins une dizaine d’années. L’ambition de cette thèse était de recueillir sur leur lieu de vie, les témoignages de ces hommes qui nourrissent ce paradigme sur la grande « exclusion » ; celui-là même faisant d’eux, ces « inutiles au monde » fréquemment présentés comme des êtres « désocialisés », rétifs à toutes action sociales, sous l’emprise d’une pathologie psychique expliquant leur situation d’(auto) « exclusion ». Il s’agissait ainsi de tenter de briser ces représentations au principe même de cette « individualité négative » pour mieux saisir les tenants mais surtout les aboutissants de telles existences, et pour mieux montrer toutes les logiques en action afin de survivre à leur condition d’existence infrahumaine et aux effets du déclassement portés par ce phénomène de régression sociale. Pour ce faire et d’un point de vue méthodologique, l’approche biographique a été privilégiée en adoptant la technique du récit de vie répétés agrémentée d’observations in situ. La particularité de la méthode choisie a été d’être engagée sur la durée, souvent sur plusieurs mois, afin d’analyser en détails leurs trajectoires sociales pour au final découvrir, malgré la singularité des personnes et de leurs histoires de vie, cette forme commune de résistance aux interstices de l’espace social. Une résistance fondée sur une renégociation identitaire utilisant des réminiscences d’un passé d’avant la chute, bien présentes dans les discours et dans les actes, pour laisser s’exprimer cette continuité de l’être malgré les circonstances et cette constance à soi salvatrice. / Rooted in an ethnosociological tradition and from a comprehensive perspective, this thesis is based on the analysis of the conditions of existence of ten men 'homeless' living on the Street outside the channels of assistance for at least a decade.The aim of this thesis was to collect on their place of life, the testimony of these men who feed this paradigm on the great 'exclusion '; same one making them, these " useless to the world " frequently present as human beings «desocialized», reluctant to all social action, under the influence of a psychic pathology explaining their situation of (auto) "exclusion". It was done to try to break these representations to the principle of this " negative individuality ' to understand proponents but especially outs of such lives, and to better show all logic in action in order to survive to their condition of existence subhuman and the effects of decommissioning by the phenomenon of social regression.To do that, and from a methodological point of view, the biographical approach was privileged by adopting the technique of the narrative of repeated life with observations in situ. The peculiarity of the method chosen was to be engaged over time, often over several months, in order to analyze in detail their social trajectories to ultimately discover, despite the uniqueness of people and their life stories, this common form of resistance in the interstices of the social space. Resistance based on identity renegotiation using reminiscences of a past of prior to the drop, well presented in the speech and acts, to let this continuity to be despite the circumstances and this saving constance in itself.

Page generated in 0.0578 seconds