Syftet med denna avhandling är att redogöra för hur en specifik tvåspråkig skola samt hur en kommunal skola i norra Sverige hanterar språkanvändning med flerspråkiga elever. Jag är mest intresserad av lärarens roll i undervisningen bland tvåspråkiga och flerspråkiga elever men jag kommer även att studera hur tvåspråkiga skolor påverkar elevernas inlärning. Jag behandlar teori och analyserat hur en lärare kan hantera en tvåspråkig klass samt en klass med flerspråkiga elever. Tillåtelse av att använda skolornas namn i avhandlingen har blivit beviljat av båda skolornas rektorer. Jag har besökt Språkskolan som ligger i Haparanda i norra Sverige två gånger och analyserat lärares undervisningsmetoder, kommunikationen mellan eleverna och läraren samt vilken sorts material läraren använder sig av. Jag har även delat ut frågeformulär, som alla lärare som ville, fick besvara i båda skolorna. Dessa formulär analyserar jag i denna avhandling och jag använder mig av mina egna anteckningar från besöken i tvåspråkiga skolan samt mina egna noteringar från kommunala skolan. Jag använde mig av kvalitativa forskningsprocessen där jag hade möjligt att gå närmare in på detalj för hur språkanvändningen fungerade för den här svenska kommunen. Klasserna var utvalda redan innan enkäten utdelades till informanterna och observationerna hade blivit antecknade innan frågeformulären delades ut till Språkskolan och efter att de blev utdelade till Gränsskolan. Alla informanter samt elever har handskats anonymt och forskningen har inte fokuserats på enskilda personer. Viktiga aspekter inom lärarens språkanvändning i klassrummet är en naturlig del av avhandlingen eftersom det är ur lärarnas synvinkel som arbetet är baserat på. Fakta angående den tvåspråkiga kommunen Haparanda och om båda skolorna är nödvändiga för att kunna förstå språket roll i undervisningen, skolan och motivationen för språkanvändningen. Oavsett om läraren har enspråkiga, tvåspråkiga eller flerspråkiga elever behöver de agera som språkpoliser och stödja elever på sätt som de kanske inte har fått tillräckligt med utbildning för. Eleverna hjälper varandra att förstå nya ord och fraser på den kommunala skolan och på den tvåspråkiga skolan. På den kommunala skolan använder eleverna mer översättning och kroppsspråk. På den tvåspråkiga skolan använder eleverna även översättning men endast ett fåtal hade setts använda kroppsspråk och att de artikulerade sakta och tydligt. Denna avhandling har låtit några lärare att få möjlighet att tänka på sin egen språkanvändning i och utanför klassrummet samt vad som krävs av dem för att ge eleverna en trygg arbetsmiljö att utveckla sina språk i. / Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia opettajan roolia opetuksessa kaksikielisten ja monikielisten oppileitten kanssa. Aion myös tutkia miten kaksikielinen koulu vaikuttaa oppilaiden oppimiseen. Käsitelen teoriaa ja analysoinut sitä, miten opettaja voi hallita kaksikielistä luokkaa. Koulun rehtorit ovat myöntäneet luvan koulujen nimien julkaisuun. Jaoin kyselylomakkeet ja kaikki opettajat jotka, halusivat, vastasivat siihen. Analysoin lomakkeet tämän opinnäytetyön kautta ja käytän myös omia muistiinpanojani käydessäni kaksikielisessä koulussa sekä omia muistiinpanojani kunnalliselta koululta. Olen käyttänyt laadullisen tutkimuksen prosessia, jossa minun oli mahdollista mennä yksityiskohtiin siitä, miten juuri nämä koulut käyttävät kieltenopetusta tässä kunnassa. Luokat valitsin etukäteen kaksikielisessä koulussa jo ennen kuin kyselylomake jaettiin opettajille, mutta vasta kyselylomakkeen jälkeen kunnankoululla. Kaikki vastaajat ja opiskelijat on käsitelty nimettömästi ja tutkimus ei ole keskittynyt yhteen yksinäiseen yksilöön. Tärkeä ja luonnollinen osa opinnäytetyötä on opettajaien kielten käyttö luokkahuoneensa, sillä analyysi on opettajien näkökulmasta. Jotta voi ymmärtää koulun ja motivaation käyttöä kielten opetuksessa tarvitaan tietoa myös Haaparannan kaksikielisestä kunnasta ja myös molemmista kouluista. Riippumatta siitä onko opettajalla yksikielisiä, kaksikielisiä tai monikielisiä oppilaita, heidän täytyy toimia kielipoliiseina ja tukea oppilaita oikealla tavalla, vaikka opettajat eivät välttämättä ole saaneet tarpeeksi koulutusta tässä. Tämä opinnäytetyö on antanut mahdollisuuden joillekin opettajille pohtia omaa kielen käyttöään luokassa ja sen ulkopuolella, ja myös mitä opettajilta vaaditaan, jotta he voivat tarjota oppilailleen turvallisen ympäristön kehittääkseen heidän kielitaitojaan. Oppilaat auttavat toisiaan ymmärtämään uusia sanoja ja fraaseja konnan koululla sekä kaksikielisellä koululla. Kunnankoululla oppilaat käyttävät kielten kääntämistä ja kehokieltä. Kaksikielisellä koululla oppilaat käyttävät myös kielten kääntämistä, mutta muutama oppilas on havaittu myös käyttävän kehokieltä ja he artikuloivat hitaasti ja selkeästi.

No description available.

Denna avhandling pro gradu har gjorts i samarbete med projektet Svenska nu som arrangerade en jippovecka tillsammans med Uleåborgs yrkesinstitut under våren 2012. Avsikten bakom Svenska nu-jippoveckan var att inspirera yrkesstuderande till svenskstudier. Syftet med denna avhandlig är att undersöka yrkesstuderandes attityder till och motivation för svenska språket samt Svenska nu-jippoveckans potentiella inverkan på dem. Delsyftet är att ta reda på yrkesstuderandes kunskaper i svenskspråkig kultur och vilka motiverande medel som användes vid Svenska nu-evenemangen. Materialet består av de yrkesstuderandes svar på två frågeformulär, intervjuer och observationer av tre Svenska nu-evenemang. Informanterna består av sammanlagt 28 yrkesstuderande och deras svensklärare. Undersökningen kan beskrivas som en etnografisk fallstudie där materialen granskas med hjälp av både kvalitativa och kvantitativa metoder. Analysresultaten jämförs även med varandra. Det framgick av forskningsresultaten att ett relativt stort antal yrkesstuderande ansåg att det inte är viktigt, roligt eller lätt att studera svenska och bara få studerande skulle studera svenska om det var ett frivilligt ämne. En stor del av dem var inte heller intresserade av svenskspråkig kultur vilket kunde delvis bero på brist på autentiska kontakter med svenska språket eller svenskspråkig kultur. De studerandes attityder återspeglades även i deras motivation för att lära sig svenska, och de verkade vara motiverade mer av yttre än inre motiv. De största motiven var svenskstudiernas obligatoriska karaktär, svenskans nyttighet i de studerandes egna liv, svensklärarna och inlärningserfarenheterna. Artisterna i de observerade Svenska nu-evenemangen använde flera olika motiverande medel framgångsrikt. Medlens syfte var att väcka de studerandes intresse för svenska. Ytterligare iakttog de väl de faktorer som kunde leda till attitydförändring. Evenemangen ansågs i regel vara roliga och intresseväckande och de lyckades förmedla ett positivt intryck av svenska språkets talare och kultur oberoende av de studerandes tidigare attityder och motivation för svenska språket. Det kom även fram att förståelsen av språket spelade en viktig roll i hur de studerande utvärderade evenemangen. Resultaten kan inte generaliseras på grund av det lilla antalet informanter. Resultaten ger ändå nyttig information om de faktorer som påverkar studerandes attityder och motivation. Denna information samt feedbacken på Svenska nu-evenemangen kan utnyttjas i utvecklingen av projektet Svenska nu:s verksamhet. Svenska språkets nyttighet borde betonas och studerande ska regelbundet erbjudas autentiska kontakter med svenska för att kunna påverka deras attityder och studiemotivation på ett positivt sätt. Ytterligare ska studerandes tilltro till sina egna språkkompetenser stödjas vid olika svenskspråkiga situationer. / Tämä pro gradu -tutkielma on tehty yhteistyössä Svenska nu -verkoston kanssa. Svenska nu järjesti Oulun seudun ammattiopiston kanssa keväällä 2012 Svenska nu -tempausviikon, jonka tarkoituksena oli innostaa ammattikoululaisia ruotsin kielen opiskeluun. Tutkielman päätavoitteena on tutkia ammattikoululaisten asenteita ja motivaatiota ruotsin kieltä kohtaan sekä Svenska nu -viikon mahdollisia vaikutuksia koululaisten asenteisiin ja motivaatioon. Tutkimuksessa selvitetään myös koululaisten kulttuurintuntemusta ruotsinkielisestä kulttuurista ja tutkia mitä motivoivia keinoja Svenska nu -tapahtumissa käytettiin. Tutkimuksen materiaali koostuu ammattikoululaisten vastauksista kahteen kyselylomakkeeseen, haastatteluista sekä kolmen Svenska nu -tapahtuman observoinneista. Tutkimuksen informantteja ovat 28 ammattikoululaista sekä heidän ruotsinopettajansa. Tätä tutkielmaa voidaan kuvailla etnografiseksi tapaustutkimukseksi, jossa käytetään sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Materiaaleista saatuja tuloksia myös vertailtiin keskenään. Tutkimustulosten mukaan suhteellisen monen tutkimukseen osallistuneen ammattikoululaisen mielestä ruotsinkielen opiskelu ei ole tärkeää, hauskaa tai helppoa, ja vain muutama heistä olisi valmis lukemaan ruotsia vapaaehtoisesti. Moni heistä ei myöskään ollut kiinnostunut ruotsinkielisestä kulttuurista, mikä saattoi johtua siitä, ettei heillä ollut paljon autenttisia kokemuksia ruotsin kielestä tai kulttuurista. Tuloksista kävi myös ilmi, että opiskelijat olivat motivoituneita opiskelemaan ruotsia enemmän ulkoisista kuin sisäisistä syistä. Tärkeimmät motiivit opiskella ruotsia liittyivät ruotsin opiskelun pakollisuuteen, ruotsin kielen koettuun hyödyllisyyteen, ruotsinopettajaan sekä oppimiskokemuksiin. Observoiduissa Svenska nu -tapahtumissa käytettiin menestyksekkäästi erilaisia motivoivia keinoja, joilla pyrittiin herättämään opiskelijoissa kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan. Nämä keinot saattoivat johtaa myös asennemuutokseen. Tapahtumat arvioitiin pääsääntöisesti hauskoiksi ja mielenkiintoisiksi, ja ne onnistuivat välittämään positiivisen kuvan ruotsin kielen puhujista ja kulttuurista riippumatta opiskelijoiden aikaisemmista asenteista ja motivaatiosta ruotsin kieltä kohtaan. Tapahtumissa käytetyn kielen ymmärtäminen vaikutti huomattavasti tapahtumien arviointiin. Yksittäiset tapahtumat eivät kuitenkaan riittäneet parantamaan kaikkien opiskelijoiden asenteita tai motivaatiota. Tutkimustuloksia ei voida yleistää vähäisen informanttimäärän takia. Tutkimuksesta saadaan kuitenkin hyödyllistä tietoa opiskelijoiden asenteisiin ja motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa sekä tapahtumista saatua palautetta voidaan hyödyntää Svenska nu -verkoston toiminnan kehittämisessä. Ruotsinkielen hyödyllisyyttä tulisi painottaa ja opiskelijoille tulisi tarjota säännöllisesti autenttisia ruotsinkielisiä kokemuksia, jotta heidän asenteisiin ja motivaatioon voitaisiin vaikuttaa positiivisesti. Lisäksi opiskelijoiden uskoa omiin taitoihin kielenkäyttötilanteissa tulisi tukea.

Den här pro gradu-avhandingen är en analys över användning av sociala medier i fyra statliga myndigheter i Finland och i Sverige. I avhandlingen redogör jag för hur Kommunikationsverket och Trafikverket i Finland respektive Post- och telestyrelsen samt Trafikverket i Sverige utnyttjar Facebook och Twitter i kommunikationen med sina intressentgrupper. Syftet med avhandlingen är att ta reda på hur ofta myndigheterna kommunicerar i sociala medier, hurdana strategier myndigheterna använder i sociala medier, hur mycket interaktion det finns i sociala medier mellan medborgare och myndigheterna samt på vilka språk myndigheterna kommunicerar i sociala medier. Som material i denna avhandling har använts meddelanden som de fyra statliga myndigheterna har publicerat på sina Facebook- och Twitter-sidor under tidsperioden september–december 2013. Fast vissa myndigheter hade mer än två sidor antingen i Facebook eller i Twitter, har jag ändå valt bara en sida från båda tjänsterna. Metoderna i denna avhandling är för det mesta kvantitativa. Jag har analyserat materialet genom att räkna antalet och frekvensen av inlägg på myndigheternas Facebook- och Twitter-sidor. Ytterligare har jag räknat jag hur många kommentarer myndigheternas inlägg har fått, hur många nya diskussioner andra användare har öppnat i myndigheternas sociala medier och hur manga gånger myndigheterna har delat vidare andra internetanvändares innehåll. Det framgår av avhandlingen att statliga myndigheter i Finland och Sverige är tre gånger aktivare i Twitter än i Facebook och att de använder sociala medier för det mesta för att locka andra internetanvändare till sina egna webbsidor. Interaktionen mellan myndigheterna och deras intressentgrupper är i regel liten, och sociala medier används för att dela ut information. Myndigheterna har inte lyckats skapa breda nätverk med andra organisationer och privatpersoner i sociala medier. Ytterligare kommunicerar myndigheterna i sociala medier ytterst sällan på andra språk än på ländernas dominerande språk. Om de fyra statliga myndigheterna verkligen vill dra nytta av sociala medier, måste de koncentrera sig mer på att skapa interaktion med andra internetanvändare i stället för enkelriktad informationsutdelning, som de för närvarande gör. Myndigheterna borde inte tänka på sociala medier som ytterligare publiceringsverktyg utan som kanaler där de kan lyssna på kunder och ha äkta samspel med dem. / Tämä pro gradu -tutkielma on analyysi kahden suomalaisen ja kahden ruotsalaisen valtion viranomaisen sosiaalisen median käytöstä. Tutkielmassani selvitän, kuinka suomalaiset Viestintävirasto ja Liikennevirasto sekä ruotsalaiset Post- och Telestyrelsen ja Trafikverket hyödyntävät Facebookia ja Twitteriä sidosryhmäviestinnässään. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka usein viranomaiset viestivät sosiaalisissa medioissa, millaisia strategioita viranomaiset käyttävät sosiaalisen median kanavissa, kuinka paljon vuorovaikutusta viranomaisten ja kansalaisten välillä on sosiaalisissa medioissa, ja millä kielillä viranomaiset viestivät omissa sosiaalisen median kanavissaan. Tutkielman materiaalina olen käyttänyt viestejä, jotka neljä viranomaista ovat julkaisseet Facebook- ja Twitter-sivuillaan syyskuun 2013 ja joulukuun 2013 välisenä aikana. Vaikka osalla viranomaisista on Facebookissa ja Twitterissä useampi kuin kaksi omaa sosiaalisen median kanavaa, olen valinnut tähän tutkielmaan analysoitavaksi vain yhden sivun kummastakin palvelusta. Tutkielmassa käyttämäni tutkimusmenetelmät ovat pääosin määrällisiä. Olen analysoinut materiaalia laskemalla viranomaisten Facebook- ja Twitter-sivuilla olevien viestien määriä ja julkaisutiheyttä. Lisäksi olen laskenut viranomaisten viestien saamien kommenttien ja muiden käyttäjien aloittamien uusien viestiketjujen määrät sekä sen, kuinka usein viranomaiset ovat jakaneet muiden käyttäjien luomia sisältöjä omilla sosiaalisen median sivuillaan. Tutkimukset selviää, että suomalaiset ja ruotsalaiset viranomaiset käyttävät Twitteriä kolme kertaa enemmän kuin Facebookia ja että sosiaalista media käytetään enimmäkseen ohjaamaan käyttäjiä viranomaisten omille verkkosivuille. Vuorovaikutus viranomaisten ja niiden sidosryhmien välillä sosiaalissa medioissa on pääsääntöisesti vähäistä, ja viranomaiset käyttävät sosiaalisia medioita tiedon jakamiseen. Viranomaiset eivät ole onnistuneet luomaan sosiaalisissa medioissa laajoja verkostoja muiden organisaatioiden tai yksityishenkilöiden kanssa. Viranomaiset viestivät myös erittäin harvoin sosiaalissa medioissa muilla kielillä kuin maiden valtakielillä. Mikäli valtion viranomaiset haluavat todella hyötyä sosiaalista medioista, on niiden keskityttävä nykyisen yksisuuntaisen tiedottamisen sijasta vahvemmin vuorovaikutuksen luomiseen muiden internetin käyttäjien kanssa. Viranomaisten ei tulisi nähdä sosiaalisia medioita täydentävinä julkaisukeinoina, vaan kanavina, jossa ne voivat kuunnella asiakkaitaan ja olla aidosti vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Denna pro gradu-avhandling handlar om filologistuderandes och gymnasisters uppfattningar om finlandssvenska och rikssvenska i undervisningen i ämnet svenska som det andra inhemska språket. Undersökningen genomfördes med ett frågeformulär för filologistuderande och ett frågeformulär för gymnasister. Sammanlagt 34 informanter svarade på filologistuderandes frågeformulär medan sammanlagt 44 informanter från Norra Österbotten och Kajanalandet svarade på gymnasisters frågeformulär. Vissa frågor i filologistuderandes frågeformulär var ansedda endast för blivande lärare. Filologistuderandes svar samlades in under våren 2014 och gymnasisters svar i november 2014 och i januari 2015. Materialet består också av intervjuer med två universitetslärare som har undervisat svenskt uttal för studerande i nordisk filologi. Intervjuer genomfördes under våren 2014. Undersökningen innehåller drag från såväl kvalitativ som kvantitativ metod. Undersökningen omfattade endast en liten mängd informanter, vilket är typiskt för en kvalitativ undersökning. Jag redogjorde för frågorna numeriskt med figurer, något som är vanligt i en kvantitativ undersökning. I resultaten kom det fram att det viktigaste skälet för blivande lärares variantval var att de hade lärt sig den varianten först. Ett annat populärt skäl var att den varianten var lättare för informanter att lära sig. Det bör understrykas hur alla som hade valt det sistnämnda alternativet hade bestämt sig att använda finlandssvenska i undervisningen. Över hälften av filologistuderande var av den åsikten att läraren inte alls borde korrigera om en studerande blandar två varianter i sitt tal. I en öppen fråga skrev flera informanter att i stället för korrigeringen är det viktigaste att studerande vågar tala svenska. Endast få informanter ansåg att läraren kan använda en stark dialekt i undervisningen. Detta frågades också med en öppen fråga, och i svaren kom det fram att utgångspunkten för svenskundervisningen borde vara det att studerande förstår vad läraren säger. Över hälften av gymnasisterna ansåg att de vet de viktigaste uttalsskillnaderna mellan finlandssvenska och rikssvenska ganska dåligt eller mycket dåligt. Det fanns också endast en gymnasist som sade sig använda rikssvenska när hon talar svenska. I öppna frågor uttryckte många gymnasister att på grund av bristfälliga kunskaper i svenskans varianter var det mycket svårt att även svara på frågorna. Några informanter skrev att oberoende av varianten förstår de inte alls lärares tal. Eftersom så många gymnasister ansåg sig veta de viktigaste uttalsskillnaderna mellan finlandssvenska och rikssvenska ganska eller mycket dåligt, borde lärare möjligen sätta mera vikt på uttalsundervisningen. Det bör ändå minnas att B-svenskans läroplan inte säger någonting om att gymnasister borde kunna skilja mellan finlandssvenska och rikssvenska. Det fanns flera informanter, både filologistuderande och gymnasister, som betonade att läraren alltid borde tala tydligt så att studerande förstår. I framtidens forskning kunde filologistuderandes och gymnasisters uttal spelas in och på det sättet utföra en noggrannare analys om deras uttalskunskaper. / Tämä pro gradu-tutkielma käsittelee pohjoismaisen filologian opiskelijoiden ja lukiolaisten käsityksiä suomenruotsista ja riikinruotsista ruotsin kielen opetuksessa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kahta kyselylomaketta, joista toinen oli suunnattu filologian opiskelijoille ja toinen lukiolaisille. Yhteensä 34 informanttia vastasi Oulun yliopiston pohjoismaisen filologian opiskelijoille suunnattuun kyselylomakkeeseen, kun taas lukiolaisille suunnattuun kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 44 informanttia, joista osa opiskelee eräässä pohjoispohjanmaalaisessa lukiossa ja osa eräässä kainuulaislukiossa. Osa filologian opiskelijoille suunnatun kyselylomakkeen kysymyksistä oli suunnattu ainoastaan tuleville opettajille. Filologian opiskelijoiden vastaukset kerättiin kevään 2014 aikana ja lukiolaisten vastaukset marraskuun 2014 ja tammikuun 2015 aikana. Tutkimusmateriaaliin sisältyi myös kaksi haastattelua, joissa haastattelin kahta opettajaa, jotka ovat opettaneet ääntämiskurssia Oulun yliopiston pohjoismaisen filologian opiskelijoille. Haastattelut toteutettiin kevään 2014 aikana. Tutkimus sisältää piirteitä niin laadullisesta kuin määrällisestä metodista. Informantteja oli verrattain vähän, mikä on tavallista laadullisessa tutkimuksessa. Toisaalta esitin kyselylomakkeiden vastaukset numeeristen kaavioiden avulla, minkä taas ajatellaan olevan tyypillistä määrälliselle tutkimukselle. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suosituin syy tulevien ruotsinopettajien varianttivalintaan oli se, että he olivat oppineet kyseisen variantin ensimmäiseksi. Toinen suosittu syy varianttivalintaan oli se, että informantit kokivat kyseisen variantin toista varianttia helpommaksi oppia. Huomioitavaa oli, että kaikki jälkimmäisen syyn valinneet informantit olivat valinneet suomenruotsin opetuksessa käytettäväksi variantiksi. Yli puolet filologian opiskelijoista oli sitä mieltä, että opettajan ei missään tilanteessa tulisi korjata opiskelijaa, joka puhuessaan sekoittaa kaksi varianttia keskenään. Avoimessa kysymyksessä monet informantit kertoivat kuinka ääntämisen korjaamisen sijaan tärkeintä ääntämisen opetuksessa on, että opiskelijat uskaltavat puhua ruotsia. Yli puolet lukiolaisista koki tietävänsä suomenruotsin ja riikinruotsin keskeisimmät ääntämyserot erittäin huonosti tai melko huonosti. Huomioitavaa oli, että ainoastaan yksi informantti ilmoitti käyttävänsä riikinruotsia puhuessaan ruotsia. Avoimissa kysymyksissä useat lukiolaiset kirjoittivat, että puutteellisten ruotsin kielen taitojen vuoksi heidän on ylipäätään vaikeaa ymmärtää opettajan puhetta, käytti tämä sitten suomenruotsia tai riikinruotsia varianttinaan. Koska niin moni lukiolainen koki tietävänsä huonosti suomenruotsin ja riikinruotsin keskeisimmät ääntämyserot, tulisi lukion ruotsin kielen ääntämisopetukseen mahdollisesti panostaa enemmän. Toisaalta tulee ottaa huomioon, ettei voimassaolevassa eikä uudessa opetussuunnitelmassa lue mitään varianttien erojen opettamisesta lukion B-ruotsissa. Useat informantit, sekä filologian opiskelijat että lukiolaiset, olivat sitä mieltä, että ruotsin kielen opetuksen perusedellytys on, että opiskelijat ymmärtävät opettajan puhetta. Opettajan tulee siis pyrkiä puhumaan ruotsia mahdollisimman ymmärrettävästi. Tulevaisuudessa sekä filologian opiskelijoiden että lukiolaisten ääntämystä voitaisiin nauhoittaa, jotta saataisiin objektiivisempaa dataa ruotsin kielen ääntämyksen ja siihen liittyvien käsitysten tutkimiseen.

Denna pro gradu-avhandling handlar om översättning av nominalfraser från svenska till finska. Syftet är att undersöka på vilket sätt nominalfraser och deras attribut förändras och vilka grammatiskt obligatoriska förändringar som sker vid översättning. Forskningsmaterialet består av en svensk barnbok och dess finska översättning. Undersökningen är kontrastiv för undersökningens utgångspunkt är det svenska originalet och den finska översättningen jämförs med det. Forskningsmetoden är kvalitativ. I undersökningen utredas hur nominalfrasernas struktur och attributens placering i relation till nominalfrasens huvudord har förändrats vid översättning. Det finns även en kvantitativ aspekt i undersökningen. I undersökningen iakttas i vilken mån olika slags nominalfraser förekommer i materialet och på vilket sätt nominalfraser oftast har förändrats. På grund av forskningsmaterialet har det skett flera förändringar vid översättning av nominalfraser med efterställda attribut än vid översättning av nominalfraser med framförställda attribut. De förändringar som skett vid översättning av nominalfraser med framförställda attribut är relativt få och de är sällan grammatiskt obligatoriska. Endast förändringarna som skett vid översättning av nekande pronomenattribut kan anses vara obligatoriska med tanke på grammatiken. Förändringarna som skett vid översättning av nominalfraser med efterställda attribut beror på olikheter mellan svenskans och finskans grammatiska struktur. I finskan är nominalfrasens attribut hellre framförställda än efterställda. Till exempel efterställda prepositionsattribut förekommer inte i finskan lika ofta som i svenskan och därför är dessa förändringar alltid grammatiskt obligatoriska. Även de efterställda adjektiv-. particip- och adverbattribut i originalet förverkligas på ett annat sätt i översättningen. Dessa förändringar är också obligatoriska eftersom sådana efterställda attribut inte förekommer i finskan. De flesta av de förändringar som finns i materialet är inte grammatiskt obligatoriska utan de är översättarens egna, frivilliga val. Det finns endast några förändringar i attributets placering i nominalfrasen som är grammatiskt obligatoriska och som beror på olikheter mellan svenskans och finskans ytstruktur. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee nominaalilausekkeiden kääntämistä ruotsista suomeksi. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin nominaalilausekkeet ja niiden määritteet muuttuvat käännettäessä ja mitkä muutokset ovat kieliopin mukaan pakollisia. Tutkimusaineistona on eräs ruotsinkielinen lastenkirja ja sen suomenkielinen käännös. Tutkimus on kontrastiivinen, sillä sen lähtökohtana on ruotsinkielinen lähtöteksti, johon suomenkielistä käännöstä verrataan. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla nominaalilausekkeiden rakenne ja määritteiden sijainti suhteessa nominaalilausekkeen edussanaan on muuttunut käännettäessä. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivinen näkökulma. Tutkimuksessa huomioidaan, missä määrin erilaisia nominaalilausekkeita esiintyy tutkimusaineistossa ja millä tavoin nominaalilausekkeet ovat useimmiten muuttuneet. Tutkimusaineistossa on tapahtunut enemmän muutoksia jälkimääritteellisiä kuin etumääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä. Aineistossa on suhteellisen vähän muutoksia, jotka ovat tapahtuneet etumääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä, ja nämä muutokset ovat harvoin pakollisia. Ainoastaan muutoksia, jotka ovat tapahtuneet kielteisiä pronominimääritteitä käännettäessä, voidaan pitää kieliopin mukaa pakollisina. Muutokset, jotka ovat tapahtuneet jälkimääritteellisiä nominaalilausekkeita käännettäessä, johtuvat ruotsin ja suomen kieliopillisen rakenteen eroavaisuuksista. Suomen kielessä nominaalilausekkeen määritteet sijaitsevat useammin edussanan edessä kuin jäljessä. Suomessa ei esiinny esimerkiksi edussanan jäljessä olevia prepositiomääritteitä yhtä usein kuin ruotsissa, joten tällaiset muutokset ovat aina kieliopin mukaan pakollisia. Lisäksi alkutekstissä edussanan jäljessä olevat adjektiivi-, partisiippi- ja adverbimääritteet toteutuvat käännöksessä muulla tavoin. Myös nämä muutokset ovat pakollisia, sillä suomessa nominaalilausekkeen edussanalla ei voi olla tällaisia jälkimääritteitä. Useimmat tutkimusaineistossa esiintyvät muutokset eivät ole pakollisia vaan kääntäjän omia, vapaaehtoisia käännösratkaisuja. Ainoastaan muutamat nominaalilausekkeen edussanan ja sen määritteen suhteessa tapahtuneet muutokset ovat kieliopin mukaan pakollisia, ja ne johtuvat ruotsin ja suomen kielen pintarakenteen eroavaisuuksista.

No description available.

Denna pro gradu-avhandling handlar om översättning av engelskspråkiga skämt i videospelet ”The Last of Us” till svenska och tyska. Skämt är starkt anknutna till sin källkultur, på grund av vilket det ibland kan vara svårt att överföra denna kulturella information till olika målspråk. Avhandlingen har två huvudsyften. Det ena syftet är att presentera översättning av videospel på en allmän nivå och att presentera tidigare forskning gällande översättning av humoristiska element i videospel och andra audiovisuella texter. Det andra syftet är att genomföra en innehållsanalys av de engelska skämten och deras svensk- och tyskspråkiga översättningar i videospelet ”The Last of Us”. Jag tar reda på vilka olika sätt man har översatt de engelskspråkiga skämten till svenska och tyska, varefter jag jämför de svensk- och tyskspråkiga översättningarna med varandra. Jag analyserar om den svenska och tyska översättaren har använt olika översättningsstrategier vid översättningsprocessen och om det finns en klar skillnad i översättningarnas skämttyper hos de svensk- och tyskspråkiga översättningarna. Materialet består av 22 engelska skämt samt deras svenska och tyska översättningar, dvs. det finns sammanlagt 66 skämt. Jag utnyttjar Zabalbeascoas indelning av skämttyper när jag delar originalskämten och deras svenska och tyska översättningar in i olika skämttyper. Jag använder samma indelning av översättningsstrategier som Pedersen i hans taxonomi av översättningsstrategier av en Extralinguistic Cultural Reference (ECR). Som forskningsmetod använder denna avhandling kvalitativ innehållsanalys. Den svenska översättaren har använt målrelaterade och källrelaterade översättningsstrategier nästan lika mycket, men källrelaterade strategier är dock vanligare (12 skämt av 22, dvs. 54,5 %). Bland de tyskspråkiga instanserna bildar de målrelaterade översättningsstrategierna en klar majoritet (16 skämt av 22, dvs.72,7 %). Bland de tyskspråkiga instanserna är substitution den mest använda strategin, medan det inte finns någon dominerande strategi bland de svenskspråkiga instanserna. Språkberoende skämt är den vanligaste skämttypen både i den svenska och den tyska versionen. I den svenska versionen är 16 av de 22 instanserna språkberoende (72,7 %) och i den tyska versionen är det motsvarande antalet 15 av 22 (68,2 %). Substitution är en sådan översättningsstrategi, som producerar olika slags skämttyper. Direkt översättning producerar också flera olika skämttyper, men typen förblir ofta densamma som originalskämtets skämttyp. Detsamma gäller de andra källrelaterade strategierna, eftersom man bevarar originalskämtets drag vid dessa strategier. Uteslutning resulterar i neutral översättning, eftersom man då utelämnar skämtet ur översättningen. Sammanfattningsvis kan man konstatera att man använder målrelaterade översättningsstrategier om spelet dubbas och källrelaterade strategier om spelet enbart textas. Originalskämtet eller delar av det brukar bevaras i översättningen om originalskämtet fungerar i målspråket och -kulturen. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englanninkielisten vitsien kääntämistä ruotsiin ja saksaan videopelissä ”The Last of Us”. Vitsit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaista tietoa, minkä vuoksi niiden kääntäminen kohdekieleen saattaa tuottaa ongelmia. Tutkielmalla on kaksi tavoitetta: 1) Esitellä kattavasti tietoa videopelien kääntämisestä yleisellä tasolla sekä esitellä videopelien ja muiden audiovisuaalisten tekstien humorististen elementtien kääntämiseen liittyvää tutkimusta. 2) Tehdä ”The Last of Us” -pelissä esiintyvien englanninkielisten alkuperäisvitsien ja niiden ruotsin- ja saksankielisten käännösten sisällönanalyysi. Analyysissä tutkitaan, millä tavoin englanninkieliset vitsit on käännetty ruotsiin ja saksaan, minkä jälkeen ruotsin- ja saksankielisiä käännöksiä vertaillaan toistensa kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, käyttävätkö ruotsalainen ja saksalainen kääntäjä erilaisia käännösstrategioita käännösprosessin aikana ja löytyykö käännösten vitsityypeissä eroavaisuuksia ruotsinkielisten ja saksankielisten käännösten välillä. Tutkimuksessa käytetty materiaali koostuu 22 englanninkielisestä vitsistä sekä niiden ruotsin- ja saksankielisistä käännöksistä, eli yhteensä 66 vitsistä. Tutkimuksessa hyödynnetään Zabalbeascoan kehittämää jaottelua eri vitsityyppeihin ja Pedersenin kehittämää käännösstrategioiden taksonomiaa, jota hän soveltaa kielellisten ja kulttuuristen viittausten (engl. Extralinguistic Cultural Reference (ECR)) kääntämisessä. Sekä alkuperäisvitsit että niiden ruotsin- ja saksankieliset käännökset jaotellaan Zabalbeascoan vitsityyppien mukaan ja tämän lisäksi käännökset Pedersenin käännösstrategioiden mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Ruotsinkielisissä käännöksissä kohde- ja lähdesuuntautuneita käännösstrategioita on käytetty lähes yhtä paljon, mutta lähdesuuntautuneet strategiat ovat yleisempiä (12 vitsiä 22:sta, 54,5 %). Saksankielisissä käännöksissä kohdesuuntautuneet strategiat muodostavat selvän enemmistön (16 vitsiä 22:sta, 72,7 %). Saksankielisissä käännöksissä substituutio (engl. Substitution) on käytetyin käännösstrategia, kun taas ruotsinkielisistä käännöksistä ei löydy yhtä ainoaa strategiaa, joka olisi selkeästi käytetympi kuin toiset. Kielisidonnaiset vitsit (engl. Language-bound Jokes) ovat suurin vitsityyppi niin ruotsin- kuin saksankielisten käännösten joukossa. Ruotsinkielisistä käännöksistä 16 on kielisidonnaisia (72,7 %) ja saksankielisistä käännöksistä 15 (68,2 %). Käännösstrategioista substituutio todennäköisimmin muuttaa alkuperäisvitsin vitsityyppiä silloin, kun vitsi käännetään toiseen kieleen. Myös suora käännös (engl. Direct Translation) tuottaa useita eri vitsityyppejä, mutta tyyppi pysyy usein samana kuin alkuperäisvitsin vitsityyppi. Sama koskee myös muita lähdesuuntautuneita strategioita, sillä näitä strategioita käytettäessä osa alkuperäisvitsin ominaisuuksista usein säilytetään myös käännöksissä. Kun käännösstrategiana käytetään omissiota (engl. Omission), seurauksena on neutraali käännös, sillä tällöin kääntäjä jättää vitsin pois käännöksestään. Tiivistäen voidaan todeta, että kohdesuuntautuneita käännösstrategioita käytetään silloin, kun videopeli sekä dubataan että tekstitetään. Lähdesuuntautuneita strategioita puolestaan käytetään silloin, kun videopeli ainoastaan tekstitetään. Alkuperäisvitsi tai osia siitä yleensä säilytetään käännöksessä, jos alkuperäisvitsi toimii myös kohdekielessä ja -kulttuurissa.

Syftet med denna avhandling var att undersöka universitetsstuderandes åsikter och uppfattningar om faktorer som före, under och efter den aktuella språkkursen inverkat på deras motivation att studera svenska i en valfri/frivillig kurs. I undersökningen granskades också vilka förväntningar på och bedömningar av kursens innehåll, arbetssätt och undervisning som framfördes av studerandena. Dessutom fokuserade undersökningen på studerandenas bedömning av sig själva som inlärare av svenska språket och vilka kommunikativa syften och behov av språket studerandena har efter utexamineringen. Metoderna i denna avhandling är kvalitativa och materialet undersöktes med hjälp av innehållsanalys. Målgruppen bestod av studerande med olika huvudämnen vid Lapplands universitet. Materialinsamlingen genomfördes i form av enkätundersökning under senare hälften av 2010-talet som besvarades av sammanlagt 23 kursdeltagare som deltog antingen i en valfri fördjupad kurs i svenska eller i en frivillig kurs i svenska. Båda kurserna arrangerades av Lapplands universitets språkcenter. Enligt denna forskning hade informanterna en tämligen positiv attityd till sina studier i frivillig och valfri svenska. Deras förväntningar på kursen uppfylldes till stor del och de var nöjda med kursinnehållet och studiematerialen. Vid bedömning av sig själva som inlärare av svenska konstaterade de flesta informanter att de måste kämpa hårt eller ganska mycket i sina studier i svenska. Enligt självbedömningsresultaten ansåg merparten av informanterna att de har god förmåga att förstå talat språk och skriven text och nöjaktig förmåga att tala och hjälplig förmåga att skriva svenska. Dessutom angav informanterna att de behöver mer övning i språket. Lärarens utvecklande respons hade en positiv inverkan på informanternas motivation och intresse för svenskinlärning. Informanterna ansåg ytterligare att de har nytta av sina svenskkunskaper i det blivande arbetslivet och också på fritiden och på resor varför de tänker upprätthålla sina svenskkunskaper efter utexamineringen. I vidare forskning skulle det vara viktigt att undersöka vilka svenskkunskaper som behövs i arbetslivet för att man i undervisningen kan tillfredsställa studerandes inlärningsbehov i frivilliga svenskkurser som motsvarar färdighetsnivån B2 vid universitetet. Dessutom skulle det vara av vikt att undersöka studerandes attityder mot svenska och på vilket sätt de påverkar hela studiegruppens motivation för inlärning av svenska språket. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä vapaaehtoisista ja valinnaisista ruotsin kielen opinnoista. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä ja käsityksiä opiskelijoilla on tekijöistä, jotka ennen osallistumista vapaaehtoiselle ruotsin kurssille, sen aikana ja sen jälkeen vaikuttavat heidän motivaatioonsa opiskella ruotsia. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, minkälaisia odotuksia opiskelijoilla oli kurssin sisällöstä, työtavoista ja opetuksesta sekä miten opiskelijat arvioivat niitä. Sen lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin ruotsin kielen oppijoiden itsearviointia sekä heidän kielenkäyttötarkoituksiaan ja kielenkäyttötarpeitaan yliopisto-opinnoista valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä ja aineistoa tutkittiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Lapin yliopiston eri koulutusohjelmien opiskelijoista. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 2010-luvun jälkipuoliskolla ja siihen vastasi yhteensä 23 opiskelijaa, jotka osallistuivat joko ruotsin valinnaiselle syventävälle kurssille tai ruotsin vapaaehtoiselle kurssille. Lapin yliopiston kielikeskus toimi kummankin kurssin järjestäjänä. Tämän tutkimuksen mukaan vastaajilla oli melko myönteinen asenne osallistua valinnaiselle ja vapaaehtoiselle ruotsin kurssille. Vastaajien mielestä heidän odotuksensa kurssin suhteen täyttyivät suurimmalta osaltaan ja he olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön sekä kurssimateriaaleihin. Arvioidessaan itseään ruotsin kielen oppijoina kertoi suurin osa vastaajista joutuvansa ponnistelemaan paljon tai melko paljon ruotsin opinnoissaan. Ruotsin kielen taitojaan arvioidessaan vastaajat olivat sitä mieltä, että heillä on hyvät taidot puhutun kielen ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä. Heillä on tyydyttävä taito puhua ruotsia ja välttävä taito kirjoittaa ruotsia. Sen lisäksi vastaajat kertoivat, että he tarvitsevat lisää harjoitusta ruotsin kielen usealla alueella. Opettajan kehittävällä palautteella oli myönteinen vaikutus motivaatioon ja kiinnostukseen opiskella ruotsia. Vastaajille on hyötyä ruotsin kielen taidosta tulevassa työelämässä mutta myös vapaa-ajalla ja matkoilla ja tämän vuoksi he aikovat ylläpitää ruotsin kielen taitojaan valmistumisensa jälkeen. Jatkotutkimuksessa olisi tärkeä selvittää, mitä ruotsin kielen taitoja työelämässä tarvitaan, jotta opiskelijoiden oppimistarpeet voidaan tyydyttää yliopiston järjestämillä vapaaehtoisilla ruotsin kursseilla, jotka vastaavat taitotasoa B2. Sen lisäksi olisi tärkeää tutkia opiskelijoiden asenteita ruotsin kieleen ja niiden vaikutusta koko opiskelijaryhmän ruotsin opiskelun motivaatioon.

Denna pro gradu-avhandling handlar om framställning av kvinnor och män i kursböckerna 1–5 i gymnasieläroboksserien Fokus av Otava. Syftet är att redogöra hur genus framgår av läsestyckenas huvudpersoner. Med läsestycke hänvisar jag till den längre textbiten som finns i början av varje numrerat kapitel. Först redogör jag allmän teori om genus, kön och könsstereotyper, varefter jag diskuterar vad man har sagt om jämställdhet mellan kön på officiell nivå. Efter det behandlar jag läroböcker i allmänhet och berättar hur man kan skapa läromedel på ett genuskänsligt sätt. Analyskapitlet koncentrerar sig på läsestyckena i läroboksserien Fokus som används i läroämnet svenska och som efterföljer den nyaste läroplanen för gymnasieutbildning för ungdomar. Jag utreder hurdana läsestyckenas huvudpersoner är och om läroboksserien är genuskänslig inom de ramar som ges i teoridelen. Materialet består av 28 läsestycken och 30 huvudpersoner. Som forskningsmetod använder denna avhandling kvalitativ innehållsanalys. Jag tillämpar Andrée Michels (1986) analytiska checklista för att igenkänna sexism i läroböcker som utgångspunkt för analysen. Min version av Michels checklista är enklare än den ursprungliga. Michel har indelat sin analytiska checklista i tre delar enligt metoden, och den del som denna avhandling utnyttjar är kvalitativ. Jag tar reda på hur sociala referenser, aktiviteter samt socialt och emotionellt beteende förekommer hos varje huvudperson i läsestyckena i Fokus-serien. Sociala referenser inbegriper utbildning, jobb, familj och värnplikt. Aktiviteter inbegriper hobbyer, hushållssysslor, aktiviteter som kräver expertis inom ett område och andra fritidsaktiviteter än hobbyer. Socialt och emotionellt beteende inbegriper positiva och negativa känslor, svaghet och styrka hos karaktär och andra varierande sociala och emotionella beteendemönster. Det finns 16 manliga huvudpersoner respektive 14 kvinnliga i materialet. Varje läsestycke har en eller flera nya huvudpersoner, det vill säga analysen gällande en huvudperson baserar alltid sig på ett läsestycke. Därför har en djupare analys inte varit möjligt. Resultat blev att kvinnor intresserar sig för mode och skrivande, utbildar sig högt och mestadels sysslar ensam på fritiden. Förutom detta vågar de möta utmaningar, välja dem och klara av dem. Kvinnorna har också oftare jobb och expertis inom någon bransch i jämförelse med männen i serien. Männen sysslar och arbetar istället inom branscher som är bättre värderade och avlönade. Det finns också fler manliga gymnasister än kvinnliga i läsestyckena. Den största beaktansvärda skillnaden mellan kvinnorna och männen är att kvinnorna skriver som fritidssyssla medan männen får pengar av det. Dessutom umgås männen mer med sina kompisar och nämner oftare sin familj eller sina känslor än kvinnorna. På basis av resultaten kan det inte sägas att Fokus-läsestyckenas värld är fast tudelad enligt kön, men gällande professionella aktiviteter får männen bättre representation än kvinnorna. Annars har kvinnorna ensamrätt på intresset för mode och design. Resultaten av denna avhandling kan tillämpas i undervisning och förlagsverksamhet med fokus på läroböcker. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, millaisina miehet ja naiset kuvataan lukion oppikirjasarjassa Fokus. Tarkoitus on tutkia, miten miesten ja naisten sosiaaliset sukupuoliroolit ilmenevät kurssikirjojen 1–5 lukukappaleissa. Lukukappaleella tarkoitan jokaisen numeroidun luvun alussa esiintyvää pitempää tekstikappaletta. Ensin referoin yleistä teoriaa sukupuolesta, sosiaalisesta sukupuolesta ja stereotypioista, minkä jälkeen esittelen mitä sukupuolten välisestä tasa-arvosta on sanottu julkisella tasolla. Sen jälkeen käsittelen oppikirjoja yleisesti ja kerron, miten niistä saa sukupuolisensitiivisiä. Analyysiosio keskittyy lukion oppikirjasarja Fokuksen lukukappaleisiin. Kyseinen ruotsin kielen oppikirjasarja noudattaa uusinta lukion opetussuunnitelmaa. Selvitän, millaisia lukukappaleiden päähenkilöt ovat ja onko kirjasarja sukupuolisensitiivinen kertomani teorian puitteissa. Materiaali koostuu 28 lukukappaleesta ja 30 päähenkilöstä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Sovellan Andrée Michelin (1986) analyyttista tarkistuslistaa, joka on luotu oppikirjoissa esiintyvän seksismin tunnistamiseksi. Olen yksinkertaistanut tarkistuslistaa tätä tutkielmaa varten. Michelin lista on jaettu kolmeen osaan metodin mukaan, ja tutkimuksessa hyödyntämäni osa pohjautuu kvalitatiiviseen metodiin. Selvitän, miten sosiaaliset viittaukset, aktiviteetit sekä sosiaalinen ja tunnepohjainen käyttäytyminen ilmenevät lukukappaleiden päähenkilöistä. Sosiaalisiin viittauksiin kuuluvat koulutus, työ, perhe ja asepalvelus. Aktiviteetteihin kuuluvat harrastukset, kotityöt, asiantuntijuutta vaativat aktiviteetit ja muut tavat viettää vapaa-aikaa kuin harrastukset. Sosiaaliseen ja tunnepohjaiseen käyttäytymiseen kuuluvat positiiviset ja negatiiviset tunteet, luonteen heikkoudet ja vahvuudet sekä muut käyttäytymismallit. Materiaalissa esiintyy yhteensä 16 miespuolista ja 14 naispuolista päähenkilöä. Jokaisessa lukukappaleessa on yksi tai useampi uusi päähenkilö, joten yhtä päähenkilöä koskeva analyysi perustuu aina yhteen lukukappaleeseen. Sen takia henkilöanalyysi jää pinnalliseksi. Tutkimustuloksista ilmenee, että naiset ovat kiinnostuneita muodista ja kirjoittamisesta, he korkeakouluttautuvat ja puuhastelevat vapaa-ajalla enimmäkseen yksin. Sen lisäksi he uskaltavat kohdata haasteita, valita niitä ja selviytyä niistä. Naisilla on myös useammin työpaikka ja asiantuntijuutta jollain alalla verrattuna sarjan mieshenkilöihin. Miehet työskentelevät sen sijaan arvostetummilla ja paremmin palkatuilla aloilla. Lukukappaleissa on myös enemmän miespuolisia lukiolaisia kuin naispuolisia. Merkittävin ero miesten ja naisten välillä on se, että naiset kirjoittavat harrastusmielessä, kun taas miehille se on palkkatyötä. Lisäksi miehet viettävät enemmän aikaa kavereidensa kanssa ja mainitsevat useammin perheensä ja tunteensa kuin naiset. Tulosten perusteella ei voi sanoa, että Fokus-lukukappaleiden maailma olisi kahtiajakoinen sukupuolen perusteella, mutta miehistä saa monipuolisemman kuvan asiantuntija-aktiviteeteissa kuin naisista. Muutoin sarjan naisilla on yksinoikeus muotiin ja designiin. Tämän tutkielman tuloksia voi hyödyntää opetuksessa ja oppikirjojen kustantamisessa.