No description available.

No description available.

No description available.

No description available.

I denna avhandling pro gradu analyseras damtidningsannonser från 1960-talet samt damtidningsannonser från 2010-talet. Annonserna jämförs också med varandra för att genom komparativ analys få en bild av hur reklamen återspeglar den egna tidsperiodens tendenser. Studiens syfte är att svara på vilka värderingar och trender som skönjas i reklam från 1960-talet jämfört med dagens reklam. Uppsatsen ämnar också få svar på om det skett en förändring i kvinnosynen under tiden som gått mellan de i fråga varande årtiondena. Dessutom beaktas hur annonserna i sig själv utvecklats på ett halvt sekel. Materialet för studien består av nio svenska damtidningsannonser varav fem är från 1960-talet och fyra från 2010-talet. Av samtliga annonser som förekommer i damtidningarna som använts som källmaterial ges en översikt i teoridelen, där annonserna indelas i olika produktkategorier. Den teoretiska referensramen har som avsikt att ge bakgrund till det svenska samhället samt en överblick över reklam förr och nu. I teoridelen ämnas också ge kunskap i vad multimodala texter är och hur de kan tas vid. Metoden för studien är multimodal textanalys. Analyserna bygger på Anders Björkvalls modell för analys av visuella texter. Björkvalls (2009) verk Den visuella texten — multimodal analys i praktiken är den i första hand använda källan i referensramen. En annan ofta förekommande källa i teoridelen är Einar Korpus (2008) avhandling Reklamiska. I studien framgår att annonserna från de olika årtiondena i viss mån har likheter, exempelvis bilder, argumentation och bildmanipulation förekommer både i de äldre och de nya annonserna. Mycket har också förändrats, till exempel har bilden idag fått allt större utrymme och de är med några få undantag i färg. Samtidigt har de verbalspråkliga meddelandena krympt. Numera aktar sig annonsörerna för att göra alltför långa och beskrivande verbalspråkliga texter. Istället försöker man i annonserna förmedla egenskapsord genom bilderna. I 1960-talsannonserna gavs ofta intrycket att användningen av de marknadsförda produkterna medför uppskattning från omgivningen. I 2010-talsannonserna är det vanligt att kungöra att användningen av de marknadsförda produkterna resulterar i välbefinnande. Genom analysen av annonserna framgår det att annonserna från 1960-talet ofta poängterade att kvinnor skulle vara andra till lags medan mentaliteten i dagens reklam är att kvinnorna ska unna sig skönhet för att behaga sig själva. Kvinnor förväntas dock även i nutida annonser ta hand om sig själva men skönhetsvård förväntas vara ett intresse man gärna unnar sig. Varumärkets image har blivit allt viktigare på senaste tiden i reklam, och särskilt bilder har en stor roll vad det gäller utvecklandet av ett trovärdigt varumärke. / Tässä pro gradu-tutkielmassa analysoidaan 1960-luvun ja 2010-luvun naistenlehtien mainoksia, ja verrataan niitä toisiinsa, jotta saataisiin selvitettyä miten mainokset heijastavat oman aikansa suuntauksia. Tutkielman tarkoitus on saada vastaus siihen minkälaisia arvoja ja trendejä mainoksissa 1960-luvulta voidaan havaita verrattuna nykyajan mainoksiin. Toinen tutkimuskysymyksistä kysyy onko kyseisten vuosikymmenten välisellä ajalla tapahtunut muutosta naisnäkökulmasta katsottuna. Lisäksi halutaan vastaus siihen miten mainokset ylipäätään ovat kehittyneet puolessa vuosisadassa. Tutkielman materiaali koostuu yhdeksästä ruotsinkielisestä naistenlehtimainoksesta, joista viisi on 1960-luvulta ja neljä 2010-luvulta. Lähdemateriaalina käytettyjen naistenlehtien mainoksien kokonaismäärästä annetaan tutkielman teoriaosassa yleiskuvaus, jossa mainokset on kategorisoitu mainostettavan tuotteen mukaan. Teoreettisella viitekehyksellä on pyrkimys taustoittaa ruotsalaista yhteiskuntakehitystä sekä antaa katsaus mainoksista ennen ja nyt. Teoriaosuuden tarkoitus on myös tarjota tietoa multimodaalisista teksteistä sekä siitä, miten niitä voidaan analysoida. Tutkielman tutkimusmenetelmä on multimodaalinen tekstianalyysi. Analyysien rakenne perustuu Anders Björkvallin antamaan tekstianalyysimalliin. Björkvallin (2009) teos Den visuella texten — multimodal analys i praktiken on ensisijaisesti käytetty lähde viitekehyksessä. Toinen usein esiintyvä lähde teoriaosuudessa on Einar Korpuksen (2008) väitöskirja Reklamiska. Tutkielmasta käy ilmi, että eri vuosikymmenien mainoksilla on yhtäläisyyksiä, esimerkiksi kuvia, argumentaatiota ja kuvamanipulaatiota esiintyy sekä vanhoissa mainoksissa että uusissa. Paljon mainoksissa on myös muuttunut, esimerkiksi kuvat ovat saaneet enemmän tilaa ja ne ovat nykyään useimmiten värillisiä. Samalla sanalliset viestit ovat typistyneet. Nykyään mainostajat varovat tekemästä liian pitkiä ja kuvailevia sanallisia tekstejä. Laatusanoja yritetään sen sijaan välittää kuvan avulla. 1960-luvun mainokset antoivat usein ymmärtää, että mainostettavan tuotteen käyttö saa aikaan arvostusta lähipiirissä. 2010-luvun mainokset ilmaisivat sen sijaan, että mainostettavan tuotteen käyttö tuottaa hyvää oloa. Mainosanalyyseistä ilmenee, että 1960-luvun mainokset usein painottivat miten naisten tulisi olla muille mieliksi kun taas nykyajan mainoksien sanoma on, että naisten tulisi käyttää kauneudenhoitoa hemmotellakseen itseään. Naisten odotetaan tosin nykyaikaisissakin mainoksissa huolehtivan itsestään, mutta kauneudenhoidon oletetaan olevan ajanviete, joka mielellään suodaan itselle. Mainonnassa brändin imago on viime aikoina saanut yhä tärkeämmän aseman. Erityisesti kuvat ovat tärkeitä uskottavan brändin rakentamisessa.

Denna pro gradu-avhandling är en fallstudie om finlandssvenska ungdomar. De två huvudteman i denna undersökning är språklig identitet och tvåspråkighet. Syftet med denna avhandling var att ta reda på hur de svenskspråkiga ungdomarna identifierar sig språkligt. I undersökningen granskas också informanternas språkanvändning för individens språkliga identitet och språkanvändning sammanhänger med varandra. Dessutom fokuserar undersökningen på informanternas andraspråksinlärning för inlärningssättet och inlärningsåldern kan påverka deras språkkunskaper och således deras språkliga identitet. Målgruppen består av sju finlandssvenska ungdomar som kommer från tre olika språkmiljöer varav den första är tvåspråkig med finskspråkig majoritet, den andra är tvåspråkig med svenskspråkig majoritet och den tredje är enspråkigt finsk med en liten svenskspråkig minoritet. Det viktigaste kriteriet för urvalet av informanterna var att de talar bara svenska med kärnfamiljen. Materialet består av informanternas svar på ett frågeformulär. Materialen analyserades med hjälp av induktiv innehållsanalys som syftar till att beskriva undersökningsmaterialet systematiskt och objektivt. Resultaten om informanternas språkliga identifikation visar att även om de bedömer sina språkkunskaper i båda språken med goda vitsord kan endast två av dem identifiera sig som tvåspråkiga. Den ena kommer från tvåspråkig miljö där finskan har dominerande ställning och den andra kommer från enspråkigt finsk miljö. Resten av informanterna identifierar sig som svenskspråkiga. Angående informanternas språkanvändning kommer det fram att informanterna i den finskdominerande miljön och i den finskspråkiga miljön frekvent använder finska medan informanterna i den svenskdominerande miljön nästan inte alls använder finska. Resultaten om informanternas andraspråksinlärning visar att inlärningssättet har en större betydelse för informanternas språkliga identitet än inlärningsålder. De informanter som identifierade sig som tvåspråkiga var de enda som lärt sig finska informellt. Informanterna började lära sig finska i ungefär samma ålder. Resultaten kan inte generaliseras på grund av det lilla antalet informanter. Undersökningsresultaten gäller bara de fall som studerats här och beskriver situationen såsom den var vid den tidpunkten då informanterna svarade på frågeformuläret. / Tämä pro gradu -tutkielma on tapaustutkimus seitsemästä suomenruotsalaisesta nuoresta. Tutkimuksen kaksi pääteemaa ovat kieli-identiteetti ja kaksikielisyys. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten ruotsinkieliset nuoret identifioivat itsensä kielellisesti. Tutkimuksessa käsitellään myös informanttien kielenkäyttöä. Yksilön kieli-identiteetti ja kielenkäyttö ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi tarkastelun kohteena on informanttien toisen kielen oppiminen. Tapa, jolla kieli on opittu sekä ikä, jolloin kieli on opittu voivat vaikuttaa heidän kielitaitoonsa ja sitä kautta heidän kieli-identiteettiinsä. Kohderyhmä koostuu seitsemästä suomenruotsalaisesta nuoresta, jotka tulevat kolmesta eri kielimiljööstä. Ensimmäinen miljöö on kaksikielinen, jossa suomi on enemmistökielenä, toinen miljöö on kaksikielinen, jossa ruotsi on enemmistökieleneä ja kolmas miljöö on suomenkielinen, mutta miljöössä on pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Tärkein kriteeri informanttien valinnassa oli ainoastaan ruotsin kielen puhuminen ydinperheen kesken. Tutkimuksen materiaali koostuu informanttien vastauksista kyselylomakkeeseen. Materiaali analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä apuna käyttäen, joka tähtää tutkitun ilmiön kuvaamiseen systemaattisesti ja objektiivisesti. Tulokset informanttien kielellisestä identifioitumisesta osoittavat, että vain kaksi informanttia identifioi itsensä kaksikielisiksi huolimatta siitä, että kaikki informantit arvioivat kielitaitonsa molemmissa kielissä hyväksi. Toinen kaksikielisen identiteetin omaavista informanteista on kotoisin kaksikielisestä miljööstä, jossa suomi on enemmistökielenä ja toinen on kotoisin suomenkielisestä miljööstä. Muut informantit mieltävät itsensä ruotsinkielisiksi. Informanttien kielenkäytöstä käy ilmi, että suomenkielen hallitsemassa ja suomenkielisessä ympäristössä elävät nuoret käyttävät säännöllisesti suomea kun taas ruotsinkielisellä alueella asuvat eivät käytä suomea lähes ollenkaan. Tulokset informanttien toisen kielen oppimisesta osoittavat, että kielenoppimistavalla on enemmän merkitystä kieli-identiteetin muodostumiselle kuin kielenoppimisiällä. Ainoastaan ne informantit, jotka identifioivat itsensä kaksikielisiksi, olivat oppineet suomea vapaamuotoisesti. Informantit ovat aloittaneet suomen kielen opiskelun suurin piirtein saman ikäisinä. Tutkimustuloksia ei voi yleistää johtuen tutkimuksen vähäisestä informanttien määrästä. Tulokset koskevat vain tässä tutkimuksessa tutkittuja tapauksia ja kuvailee tilannetta sellaisena kuin se oli informanttien vastatessa kyselyyn.

Denna pro gradu-avhandling är en jämförande översättningsanalys av två faktaböcker för barn från finska till svenska. Faktaböckerna som jag studerar i avhandlingen är Tanska — Kongeriget Danmark och Kanada som jag har skrivit till förlaget OÜ United Press Global (tidigare Oy Unipress Ab). I avhandlingen redogör jag för hur böckernas översättare Kent Lindberg har översatt dessa böcker och huvudsyftet med denna avhandling är att undersöka om Lindberg har tillagt eller utelämnat någonting i sina översättningar. Dessutom undersöker jag om det sker numerusbyten och andra översättningsförändringar i översättningarna. Som primärt forskningsmaterial använder jag mig av mina böcker Tanska — Kongeriget Danmark (2010) och Kanada (2014) samt deras svenskspråkiga översättningar. Böckernas genomsnittliga omfattning är ca 35 sidor, varav ungefär hälften består av olika illustreringar och foton. Forskningsmaterialet består således av 70 sidor textmaterial, i A5-format. Metoderna i denna avhandling är kvalitativa. Som forskningsmetod använder jag översättningsanalys där jag lägger fokus största delen på hur översättningarna förhåller sig till sina förlagor innehållsligt. Som en kompletterande analys använder jag komparativ analys, vars syfte är att jämföra texter med varandra. Till sist jämför jag i vilken utsträckning det förekommer tillägg, bortfall och numerusbyten samt andra översättningsförändringar i bägge översättningarna. Det framgår av forskningsresultaten att översättaren Lindberg har varit mer trogen mot källtexten när han har översatt boken Tanska — Kongeriget Danmark än boken Kanada. Det förekommer varken så många tillägg eller bortfall i boken Tanska — Kongeriget Danmark som kunde störa informationsförmedlingen mellan förlagan och översättningen. I boken Kanada finns det däremot både tillägg och bortfall i större utsträckning än i boken Tanska. Det finns numerusbyten i bägge översättningarna och andra översättningsförändringar som gäller adaption, dvs. när vissa källspråkliga element måste adapteras till målspråksmiljön och antal som gäller invånarantal och valutakurser. Undersökningsresultaten visar att en översättare kan vara trogen mot källtext i mindre eller större utsträckning. Att vara trogen mot källtexten i mindre mån strider ändå mot en av översättandets grundprinciper. I synnerhet i boken Kanada kan diskuteras om den svenska översättningen kan marknadsföras på den svenska bokmarknaden endast under mitt namn. Antalet tillägg och bortfall är stort vilket påverkar översättningens innehåll tydligt. / Tämä pro gradu -tutkielma on vertaileva käännösanalyysi, jossa tutkin kuinka kaksi lastentietokirjaa, Tanska — Kongeriget Danmark ja Kanada, on käännetty suomesta ruotsiksi. Kyseiset tietokirjat olen kirjoittanut OÜ United Press -kustantamolle (aiemmin Oy Unipress Ab) vuosina 2010 ja 2014, ja kirjojen käännöstyön on suorittanut Kent Lindberg. Tutkielman päätarkoituksena on tutkia onko Lindberg lisännyt tai jättänyt kääntämättä joitain osia. Tämän lisäksi tutkin, onko käännöstyön aikana tapahtunut muita huomionarvoisia muutoksia, jotka voitaisiin esittää tutkimustuloksissa. Tutkimuksen materiaali koostuu kirjoittamistani lasten tietokirjoista ja niiden ruotsinkielisistä käännöksistä. Kirjojen keskimääräinen laajuus on noin 35 sivua, joista noin puolet koostuu erilaisista kuvitus- ja valokuvista. Kaiken kaikkiaan tutkimusmateriaali koostuu noin 70 sivusta A5-formaatissa. Tämän tutkielman metodit ovat kvalitatiivisia. Päämetodina käytän käännösanalyysia, jonka tarkoituksena on tutkia, kuinka käännökset suhtautuvat alkuperäisteksteihinsä. Erityisesti kiinnitän huomiota siihen, millaisia lisäyksiä (tillägg), poisjättöjä (bortfall) ja numerusvaihdoksia (numerusbyten) kirjojen käännöksissä ilmenee. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kääntäjä Lindberg on ollut uskollisempi lähdetekstille kääntäessään Tanska — Kongeriget Danmark-kirjaa kuin Kanada-kirjaa. Ensimmäisessä kirjassa ei ilmene niin paljon lisäyksiä tai poisjättöjä, jotka vaikuttaisivat alkuperäisteoksen ja käännöksen väliseen informaatiokulkuun, kuin puolestaan Kanada-teoksessa. Numerusvaihdoksia ilmenee kummassakin käännöksessä, ja muut käännösanalyysissa ilmenevät havainnot koskevat adaptaatiota ja lukusanoja, esimerkiksi asukaslukuja ja valuuttakursseja. Tutkimustulokset osoittavat, että kääntäjä voi olla uskollinen lähdetekstille joko enemmän tai vähemmän. Erityisesti Kanada-kirjaa koskevista tutkimustuloksista voidaan keskustella, pitäisikö käännöstä markkinoida ruotsinkielisillä kirjamarkkinoilla ainoastaan alkuperäisen kirjailijan nimellä, sillä lisäyksien ja poisjättöjen määrä on vaikuttanut huomattavasti käännöksen sisältöön.

Syftet med avhandlingen är att undersöka hur mycket amatörundertextare gör utelämningar vid undertextningen och hurdana undertextningskonventioner är i bruk i amatörundertexter. Syftet är ytterligare att jämföra amatörundertexter med professionella undertexter och därigenom visa om utelämningsfrekvensen och konventionerna i amatörundertexterna skiljer sig från de som man möter i professionella undertexter. Som material står amatörundertexter och professionella undertexter till två filmer. Undertexterna av den ena är på finska och av den andra på svenska. De finska amatörundertexterna är gjorda av medlemmarna av en gemenskap för amatörundertextare DivX Finland och de svenska undertexterna av medlemmarna av gemenskapen divXsweden. Undersökningen av utelämningarna är kvantitativ och metoden är jämförelsen mellan käll- och måltexten samt jämförelsen av amatörundertexterna med de professionella undertexterna. Analysen av konventionerna är för sin del beskrivande och baserar sig starkt på litteraturen om ämnet. Jämförelsen av amatörundertexterna med de professionella är en del också i undersökningen av konventionerna. Resultaten visar att amatörundertextarna har beaktat behovet att förkorta den ursprungliga dialogen i undertexter. Amatörundertextarna har egentligen gjort mer utelämningar än den professionella undertextaren. Orsaken till det större antalet utelämningar i amatörundertexterna kan vara att det är lättare för amatörundertextarna att göra rena utelämningar i stället för att förkorta källtexten genom omformuleringar så att man inte orsakar informationsförlust. När det gäller konventionerna visar resultaten att amatörundertextarna inte har introducerat nya undertextningskonventioner. Ett undantag till detta gör dock användning av kursiveringar och teckenmängden per sekund i amatörundertexterna. På DivX Finland har amatörundertextarna bestämt sig att avstå från konventionen att göra kursiveringar på grund av att dessa inte syns på rätt sätt med alla mediaspelare. Amatörundertextarna på divXsweden har för sin del gjort kursiveringar i sina undertexter men inte konsekvent — möjligen på grund av olika sätt att tolka reglerna för hur kursiveringar bör användas eller att de ännu inte har lärt sig konventionen. I amatörundertexterna finns inga väsentliga avvikelser från professionella konventioner när det gäller antalet tecken och liggtider. Den lästid som ges till tittarna, det vill säga antalen tecken per sekund, är dock kortare än den som rekommenderas för professionella undertexter i flera undertextblock. Allt som allt verkar amatörundertextarna ändå vara medvetna om professionella konventioner och ha viljan att följa dessa. Avhandlingen är en inblick i amatörundertexter, med andra ord en fallstudie gjort på basis av två amatörundertexter. Avhandlingen ger exempel på de egenskaper som man möjligen kan vänta sig att hitta i andra amatörgjorda undertexter. Undersökning av amatörundertexter av olika gemenskaper skulle i fortsatt forskning utvidga resultaten. / Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon harrastelijatekstittäjät tekevät poistoja kääntäessään alkuperäistä dialogia tekstityksiksi, ja minkälaisia ruututekstikonventioita harrastelijat käyttävät. Tutkielman tarkoituksena on lisäksi verrata harrastelijatekstityksiä ammattilaisten tekemiin tekstityksiin, ja siten selvittää onko näiden välillä eroja poistojen määrässä, ja poikkeavatko harrastelijoiden noudattamat konventiot ammattilaisten ruututekstikonventioista. Tutkielman aineistona ovat harrastelijatekstitykset ja ammattilaisten tekemät tekstitykset kahteen elokuvaan. Toisen elokuvan tekstitykset ovat suomenkieliset ja toisen ruotsinkieliset. Suomalaiset tekstitykset on tehnyt harrastelijatekstittäjäyhteisö DivX Finland ja ruotsalaiset tekstitykset yhteisö divXsweden. Poistojen tutkimus on kvantitatiivinen, tutkimusmenetelminä lähde- ja kohdetekstin vertailu sekä harrastelijatekstitysten ja ammattilaisten tekemien tekstitysten vertailu. Konventioiden analyysi on puolestaan kuvaileva, ja se perustuu vahvasti aiheesta kertovaan kirjallisuuteen. Vertailu tekstitysten välillä on osa myös konventioiden tutkimista. Tutkimustulokset osoittavat, että harrastelijatekstittäjät ovat ottaneet huomioon tarpeen lyhentää alkuperäistä dialogia tekstityksissä. Harrastelijat ovat tehneet enemmän poistoja kuin ammattitekstittäjät. Harrastelijatekstittäjille saattaa olla helpompaa lyhentää lähdetekstiä tekemällä poistoja sen sijaan, että he tiivistäisivät lähdetekstiä muuntelemalla sitä muulla tavoin kadottamatta samalla informaatiosisältöä. Tämä voi olla syynä siihen, että harrastelijat ovat tehneet enemmän poistoja kuin ammattilaiset. Konventioiden osalta tulokset osoittavat, että harrastelijatekstittäjät eivät ole käyttäneet uusia ruututekstikonventioita. Poikkeus tähän ovat kuitenkin kursivointien käyttö sekä sekuntikohtaiset merkkimäärät tekstityksissä. DivX Finland -yhteisö on päättänyt olla käyttämättä kursivointeja, koska nämä eivät näy oikealla tavalla kaikissa mediasoittimissa. DivXsweden-yhteisön tekstittäjät ovat puolestaan käyttäneet kursivointeja tekstityksissään, mutta eivät johdonmukaisesti — ehkä siksi, että he ovat tulkinneet kursivointisääntöjä omalla tavallaan tai eivät ole vielä oppineet kursivointia koskevaa konventiota. Merkkimäärien ja ajastuksien osalta harrastelijatekstitykset eivät poikkea olennaisesti ammattilaisten tekemistä tekstityksistä. Lukuajat, eli toisin sanoen sekuntikohtaiset merkkimäärät, ovat kuitenkin useassa tekstitysruudussa lyhemmät kuin ajat, joita suositellaan ammattilaisten tekemille tekstityksille. Harrastelijatekstittäjät vaikuttavat kuitenkin olevan tietoisia ammattilaisten noudattamista konventioista ja haluavan noudattaa niitä. Tutkielma on silmäys harrastelijatekstityksiin — toisin sanoen tapaustutkimus, joka perustuu kahteen harrastelijatekstitykseen. Tutkielma antaa viitteitä ominaisuuksista, joita voidaan mahdollisesti löytää muistakin harrastelijatekstityksistä. Useampien erilaisten harrastelijatekstittäjäyhteisöjen tekemien tekstitysten tutkiminen laajentaisi tulevissa tutkimuksissa tämän tutkimuksen tuloksia.

Denna pro gradu-avhandling handlar om språkinlärningskontinuum i svenska och temana i gymnasiets läroplan, i två läroboksserierna för gymnasiets B-svenska samt i kraven för språkexamen i svenska för statsförvaltningen. Syftet med denna avhandling var att ta reda på vilka slags likheter och olikheter som finns i val av lärokursernas teman i läroboksserierna Magnet och Galleri. I undersökningen granskas också vilka slags teman som finns i gymnasiets läroplan för B-svenska, hur dessa teman behandlas i två läroboksserierna och vilka slags övriga teman som tas upp i läroböckerna. Dessutom fokuserar undersökningen på temana i språkexamen i svenska för statsförvaltningen och på sambandet mellan temana i gymnasiets B-svenska och temana i språkexamen. Metoderna i denna avhandling är för det mesta kvalitativa och materialet har undersökts med hjälp av induktiv och deduktiv innehållsanalys. Enligt denna forskning finns det inga anmärkningsvärda skillnader i valet av lärokursernas teman i dessa två läroboksserier, utan skillnaderna syns mer i behandlingssättet av temana och olika texttyperna. I början av studierna är temana i gymnasiets läroplan mycket praktiska och de blir svårare när studierna går vidare. Läroplanens teman förverkligas i läroböckerna till exempel med hjälp av autentiska texter men de flesta av läsestyckenas texter är ändå skrivna eller bearbetade för läroböckerna. Läroplanens teman och instruktioner är ofta ganska vaga och läroboksförfattare kan tolka dem på olika sätt. Det finns ändå några teman i läroböckerna som inte förekommer i läroplanen, till exempel trafik och turism. Temana i språkexamen i svenska för statsförvaltningen är mycket praktiska och handlar mestadels om ämnen som är viktiga i examinandens arbetsuppgifter. Det finns tre större ämnesområden i examen: samhälle och förvaltning, eget arbete och egen utbildning och social växelverkan. Det framgår av avhandlingen att det finns några likheter men också många olikheter mellan temana i gymnasieundervisningen och temana i språkexamen i svenska för statsförvaltningen. Temana i gymnasieundervisningen är ofta abstraktare än temana i språkexamen på grund av gymnasiets allmänbildande uppgift. I några fall syns språkexamens teman i gymnasiets läroplan men inte i läroböckerna och i några fall tvärtom. Även om likadana teman finns är deras behandlingssätt mycket olika i gymnasiet och i språkexamen för statsförvaltningen. Det framgår av avhandlingen att svenskundervisning i gymnasiet och språkexamen i svenska för statsförvaltningen syftar på två olika håll. Gymnasiets uppgift är att ge den studerande en allmänbildande utbildning medan språkexamen för statsförvaltningen mäter examinandens kommunikationsförmåga på svenska i sitt eget arbete. Det är omöjligt och också onödigt att bestämma vilketdera sättet är bättre, men det är viktigt att läraren observerar dessa olikheter med temana och målsättningarna. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kielenoppimisjatkumoa ruotsin kielessä valtionhallinnon kielitutkintoa kohti. Tavoitteena on tutkia oppikirjasarjojen Magnet ja Galleri yhtäläisyyksiä ja eroja oppikurssien teemojen suhteen. Tämän lisäksi tutkielmassa perehdytään B-ruotsin teemoihin lukion opetussuunnitelmassa ja siihen, kuinka teemoja käsitellään kahdessa oppikirjasarjassa sekä siihen, mitä muita teemoja oppikirjoissa käsitellään opetussuunnitelman antamien teemojen lisäksi. Lukio-opintojen ohella tutkielmassa tarkastellaan teemoja valtionhallinnon ruotsin kielen kielitutkinnossa sekä teemojen yhtäläisyyksiä ja eroja lukion ja valtionhallinnon kielitutkinnon välillä. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat pääosin laadullisia ja materiaalia on tutkittu induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman tuloksista käy ilmi, että oppikirjojen tapa käsitellä opetussuunnitelman teemoja on varsin yhtenäinen mutta joitain eroja ilmenee teemojen toteutustavoissa. Lukion opetussuunnitelman teemat ovat opintojen alussa käytännönläheisiä ja vaikeutuvat opintojen edetessä. Opetussuunnitelman teemoja toteutetaan oppikirjoissa esimerkiksi autenttisten tekstien avulla, mutta suurin osa lukukappaleista on kirjoitettu tai muokattu oppikirjakäyttöä varten. Opetussuunnitelman teemat ja ohjeistukset ovat paikoin hyvin laveita, joten oppikirjantekijät voivat tulkita niitä monella tavalla. Oppikirjoissa esiintyy kuitenkin joitakin teemoja, joita ei oteta esille opetussuunnitelmassa; tällaisia teemoja ovat esimerkiksi liikenne ja turismi. Valtionhallinnon kielitutkinnon teemat toisen kotimaisen kielen kokeessa ovat hyvin käytännönläheisiä ja käsittelevät lähinnä tutkinnon suorittajan työtehtävien kannalta keskeisiä asioita. Tutkinnossa on kolme aihealuetta: yhteiskunta ja hallinto, oma työ ja koulutus sekä sosiaalinen vuorovaikutus. Tutkielman tuloksista ilmenee, että lukio-opintojen ja valtionhallinnon kielitutkinnon teemojen välillä on joitain yhtäläisyyksiä mutta myös paljon eroja. Lukion teemat ovat usein abstraktimpia kuin valtionhallinnon kielitutkinnon teemat, mikä selittyy lukion yleissivistävällä tehtävällä. Joissain tapauksissa valtionhallinnon kielitutkinnon aihealueet näkyvät lukion opetussuunnitelmassa mutta niitä ei juurikaan käsitellä oppikirjoissa, ja joissain tapauksissa päinvastoin. Vaikka yhtäläisiä teemoja löytyisikin, on niiden käsittelytapa usein hyvin erilainen. Tutkielmasta käy ilmi, että lukion ja valtionhallinnon kielitutkinnon tavoitteet ruotsin kielessä ovat erilaiset: lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle laaja yleissivistys myös toisessa kotimaisessa kielessä, kun taas valtionhallinnon kielitutkinnossa arvioidaan tutkinnon suorittajan kielitaitoa lähinnä hänen työtehtäviään vastaavissa tilanteissa. On mahdotonta ja myös tarpeetonta sanoa kumpi tapa tai tavoite on parempi, mutta etenkin opettajan työn kannalta on tärkeää tiedostaa erot teemoissa ja tavoitteissa.