Abstract The study focuses on the t-ending infinitive in North Saami and the first infinitive short form in Finnish in the context of the verbs leat ’be’ and olla ’be’, respectively. The study compares the use of the infinitives in structures that are the same in both languages and structures that occur in one language but have no equivalent in the other. The same structure may also have divergent meanings in the two languages. The study investigates the grammatical structure of infinitives as well as the use and meaning of infinitival phrases in the following environments: 1) infinitival phrases as subjects, 2) basic infinitives in the context of nouns and adjectives, 3) cases of the lei/oli infinitive (a variant of the conditional perfect in Saami and a structure that implicates 'being close' in Finnish), 4) the relative infinitive and 5) the supine structure in Saami. The material for the study comes from North-Saami and Finnish fiction that was published in 1979–1997: it comprises texts from 18 authors in both languages. The study is qualitative. It moves from Saami to Finnish and also vice versa, being thus of bidirectional character. Its emphasis, however, is on Saami. The data include original texts in both languages as well as translations from Saami into Finnish by the researcher. The study examines infinitive structures in North Saami and Finnish, separately as well as together, and reports on their similarities and differences based either on syntactic analysis, semantic analysis or both. / Tiivistelmä Tutkimuksen kohteena on pohjoissaamen ja suomen perusinfinitiivimuoto yhdessä saamen leat ’olla’-verbin ja suomen olla-verbin kanssa. Tutkimuksessa verrataan kielten perusinfinitiivin käyttöä rakenteissa, jotka ovat kummassakin kielessä samoja, ja rakenteissa, joilla ei ole vastinetta toisessa kielessä. Sama rakenne voi olla kielissä myös merkitykseltään erilainen. Tarkastelun kohteena on infinitiivin kieliopillinen rakenne ja infinitiivilausekkeen käyttö sekä merkitys seuraavissa tapauksissa: 1) infinitiivilauseke subjektina 2) perusinfinitiivi substantiivin ja adjektiivin yhteydessä 3) lei/oli infinitiivi -tapaukset (saamen konditionaalin perfektin variantti ja suomen ’lähellä olemista’ merkitsevä rakenne) 4) relatiivi-infinitiivi ja 5) saamen supiinirakenne. Tutkimusmateriaali on peräisin vuosina 1979–1997 ilmestyneestä pohjoissaamen- ja suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta: mukana ovat 18 kirjoittajan tekstit kummastakin kielestä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Se etenee saamesta suomeen ja välillä päinvastoin ja on luonteeltaan kaksisuuntaista. Tutkimuksen painotus on kuitenkin saamen kielessä. Molempien kielten tutkimusaineisto on originaalitekstiä, mutta tutkimusaineisto sisältää myös tutkijan omia käännöksiä saamesta suomeen. Tutkimus tarkastelee infinitiivirakenteita yhdessä ja erikseen pohjoissaamessa ja suomessa ja raportoi kielten yhtäläisyyksistä ja eroista joko syntaktisen tai semanttisen analyysin tai molempien perusteella.

This study deals with grammatical number in the North Saami dialect of Ofoten and Sør-Troms, Norway. Five informants were interviewed and the material was collected both through free speech and elicitation. The study shows that in this dialect, plural forms are used when referring to two individuals. One of the informants is able to produce personal pronouns in the dual, but even this informant usually uses plural forms when referring to two individuals. The material from Ofoten and Sør-Troms is also compared with material from the Guovdageaidnu, Gárasavvon and Čohkkiras dialects. In that material, three informants were interviewed. Furthermore, two previously undescribed reciprocal pronoun constructions are presented. / Dán čállosis guorahallo grammatihkalaš lohku Ufuohta ja Lulli-Romssa davvisámegielas. Vihtta informántta leat jearahallon ja materiála lea čoggojuvvon sihke ságastallamiin ja elisiteremiin. Guorahallan vuoseha ahte dan suopmanis gektet máŋggaidlogu hámiid go čujuhit guovtti olbmui. Okta informánta máhttá buvttadit persovnnalaš pronomeniid guvttiidlogus, muhto maiddái son geaktá dábálaččat máŋggaidlogu hámiid go čujuha guovtti olbmui. Materiála Ufuohtas ja Lulli-Romssas veardiduvvo maiddái materiálain Guovdageainnu, Gárasavvona ja Čohkkirasa suopmaniin. Dien materiálas leat golbma informántta jearahallon. Dasa lassin ovdanbuktojuvvojit čállosis guokte resiprohka pronomenkonstrukšuvnna mat sulastahttet davvisámi standárdagiela konstrukšuvnnaid, muhto mat eai ovdal leat govviduvvon.