No description available.

No description available.

No description available.

Denna avhandling handlar om semantiska utelämningar i undertextning av tv-serien Welcome to Sweden. Jag analyserar med exempel om undertextning i Netflix innehåller semantiskt samma saker som engelska och svenska replikerna i avsnittet och analyserar om man kan anpassa teoretiska översättningsval till undertextning av avsnittet.

No description available.

Syftet med denna pro gradu-avhandling var att analysera bilder som har publicerats på Finlands, Sveriges och Norges officiella Instagram-konton ourfinland, visitsweden och visitnorway. Materialet bestod av 453 bilder varav 108 har publicerats av Visit Finland, 148 av Visit Sweden och 197 av Visit Norways. Bilder har publicerats under tidsperioden 1.1.–15.6.2015. En bild har tagits från Instagram-kontot ourfinland från den 6 december 2015. De valda metoderna var bildanalys, innehållsanalys, semiotisk analys samt analysering av ländernas image. Med hjälp av denotationer skapade kategorier som är människor, djur och fåglar, skogar, vattenområden, berg och fjäll, städer och byar, landsort, byggnader och boende, mat, växter och blommor, båtar och andra trafikmedel, föremål, vägar och stigar samt naturfenomen. Bilder kunde höra till fler än en kategori. Jag analyserade hur dessa bilder påverkar landets imagebyggande. Med hjälp av konnotationer och symboler analyserade jag de kulturella angelägenheterna i bilder. Jag analyserade också hur distans och attityder, som makt och engagemang, uppfylls i bilder. För att får mer omfattande uppfattning om de bilder som publiceras på Instagram av dessa organisationer ställde jag frågor till dem via e-post. I teoridelen diskuterades de viktigaste teorierna gällande turism, organisationskommunikation, bildanalys, semiotiskanalys samt image. De viktigaste resultaten i analysen var att bilder på de analyserade Instagram-konton har likheter och olikheter. De publicerade bilderna är därtill mångsidiga, och de påverkar Finlands, Sveriges och Norges image. De flesta bilderna med människor, på alla tre Instagram-konton, har fotograferats från öga mot öga-perspektiv och är distanserade. De har fotograferats bakifrån och är erbjudande. Med hjälp av Finlands bilder får man en sådan uppfattning att Finland är ett vackert, rent samt orört land och resemål. I Finland får man vara i fred och slappna av. Man kan syssla med olika sommar- och vinteraktiviteter där. Natur och skogar är nära den finska kulturen och finländare vandrar mycket i skogar. De badar bastu och tillbringar tid i sommarstugor. Uppfattningen om Sverige är mycket likadan med Finlands. Det finns skogar i Sverige och naturen är nära svenskar och deras kultur. Svenskar tycker om att baka och äta olika bakelser. Också Sverige är ett vackert, rent och orört land. I Sverige har man inte bråttom till någonstans och där kan man slappna av samt vara i lugn och ro. Svenskar promenerar i olika platser. Stämningen i Sverige och i bilder är mycket lugn. I Norge däremot finns enorma och imponerade berg och fjäll. Norge ligger vid hav och fiskeri är en viktig näring där. Man kan syssla med flera olika aktiviteter i Norge. Norrmän ser inte ut att vara lika lugna som svenskar. De vandrar på berg till skillnad för Finlands skogar. I Norge kan man uppleva dess majestetiska natur och lanskap samt syssla med olika saker. / Tutkimukseni tarkoituksena oli analysoida kuvia, jotka on julkaistu Suomen, Ruotsin ja Norjan virallisilla Instagram -tileillä ourfinland, visitsweden ja visitnorway. Tutkimuksen materiaali koostuu 453 kuvasta, joista 108 on julkaistu Visit Finlandin toimesta, 148 Visit Swedenin toimesta sekä 197 Visit Norwayn toimesta. Kuvat on julkaistu aikavälillä 1.1.–15.6.2016. Yksi kuvista on julkaistu Visit Finlandin Instagram -tilillä 6.12.2016. Analyysissa käytetyt metodit olivat kuva-analyysi, sisällönanalyysi sekä niiden avulla tapahtuva kyseisten maiden imagon analysoiminen. Denotaatioiden avulla loin kategoriat ihmiset, eläimet ja linnut, metsät, vesistöt, vuoret ja tunturit, kaupungit ja kylät, maalaismaisemat, rakennukset ja asuminen, ruoka, kasvit ja kukat, veneet ja muut kulkuneuvot, esineet, tiet ja polut sekä luonnonilmiöt. Kuvat voivat kuulua useampaan kuin yhteen kategoriaan. Analysoin myös kuvien vaikutusta kyseisten maiden imagon rakentumiseen. Konnotaatioiden sekä symbolien avulla tutkin kulttuurisia asioita, joita kuvissa esiintyy. Lisäksi analysoin etäisyyden ja asenteiden ilmenemistä kuvissa. Saadakseni laajemman käsityksen näiden organisaatioiden Instagram -tileillä julkaisemista kuvissa, esitin organisaatioille kysymyksiä sähköpostilla. Teoriaosiossa keskusteltiin tärkeimmistä teorioista koskien matkailua, organisaatioviestintää, kuva-analyysia, semioottista analyysia sekä imagoa. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat, että kyseisillä Instagram -tileillä julkaistavissa kuvissa on eroavaisuuksia sekä yhtäläisyyksiä. Kuvat ovat lisäksi monipuolisia, ja ne vaikuttavat kyseisten maiden imagoon. Suurin osa kuvista, jotka kuvaavat ihmisiä, on kuvattu silmästä silmään -kuvakulmasta ja ovat etäisiä. Kuvat on kuvattu takaa päin siten, että kuvien ihmisillä on selkä katsojaan päin. Suurin osa kuvista on tarjoavia. Kuvien avulla muodostuva imago on Suomen kohdalla sellainen, että Suomi on kaunis, puhdas ja koskematon maa sekä matkakohde. Suomessa voi olla rauhassa ja rentoutua. Siellä on myös mahdollista harrastaa erilaisia talvi- sekä kesäaktiviteetteja. Luonto on lähellä suomalaisia ja suomalaiset vaeltavat paljon metsissä. Suomessa saunotaan ja vietetään aikaa mökillä. Kuvien avulla muodostuva käsitys Ruotsista matkakohteena on melko samanlainen kuin Suomesta muodostuva käsitys. Myös Ruotsissa on metsiä ja luonto on lähellä ruotsalaisia sekä heidän kulttuuriaan. Ruotsalaiset pitävät erilaisista leivoksista. Myös Ruotsi on kaunis, puhdas ja koskematon maa. Ihmisillä ei ole kiire minnekään ja he voivat rentoutua kaikessa rauhassa. Ruotsalaiset pitävät kävelemisestä erilaisissa paikoissa. Ruotsin kuvien tunnelma on hyvin rauhallinen. Norjassa puolestaan on valtavia sekä vaikuttavia vuoria ja tuntureita. Norja on meren rannalla ja kalastus kuuluu olennaisesti sen elinkeinoon. Norjalaiset eivät vaikuta yhtä rauhallisilta kuin ruotsalaiset. Suomalaiset vaeltavat metsissä kun taas norjalaiset vaeltavat vuorilla. Majesteettinen luoto sekä maisemat ovat yksi Norjan matkailukokemuksista. Siellä on myös paljon harrastusmahdollisuuksia.

This study analyzes the Jim Jarmusch film Ghost Dog: The Way of the Samurai from the perspective of cultural interaction and what it says about race relations with its presentation of a stylized version of a culturally pluralist America. Sociological theories and formal analysis were applied to examine the film’s depiction of the melting pot in American society, otherness of different ethnic groups and preservation of cultural traditions. The study suggests that though the melting pot may face problems even to the point of violence, the coexistence of different cultures within a society is an attainable goal.

This thesis examines the heteronormativity and gender roles in A. A. Milne’s popular children’s book Winnie-the-Pooh (1926). The research question is “To what extent is A. A. Milne’s Winnie-the-Pooh (1926) portraying heterosexuality as norm?” Winnie-the-Pooh (Milne, 1926) was used as a data corpus and analysed using Braun and Clarke’s (2006) model of thematic analysis. One of the main themes examined was masculinity, which was further divided into themes such as social hierarchy and active boys. Another main theme was femininity, which examines Winnie-the-Pooh’s (Milne, 1926) only female character Kanga as a mother and as a passive and less intelligent character. The findings of this thesis suggest that A. A. Milne’s Winnie-the-Pooh (1926) portrays heterosexuality as norm for most part of the data corpus.

This study investigates the roles of personal pronouns ’I’ and ’they’ in constructing ’self’ and ’others’ in presidential announcement speeches. It also tries to identify differences in personal pronoun usage between seasoned politicians and newcomers. The analysis is conducted using Norman Fairclough’s approaches to critical discourse analysis (CDA). The findings of this thesis show that the politicians in question use variant categories to show different sides of their personality and try to enhance their own positive image by making their opponents (the others) look less attractive. The analysis also suggests that there seems to be a difference between veteran politicians and novice politicians.

This study aimed to reveal how Donald Trump utilized verbal and non-verbal communication in one of his speeches. Multimodal Discourse Analysis is used as the method of this study, and the research material consists of transcriptions and video material. This study came to the conclusion that even though Donald Trump is able to convey desirable messages from time to time, he sometimes does not pay enough attention to the visual cues he is presenting. The results could be beneficial for future studies concerned with political speeches or Multimodal Discourse Analysis. / Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka Donald Trump hyödynsi sanallista ja sanatonta viestintää yhdessä puheessaan. Metodina käytettiin multimodaalista diskurssianalyysia, ja tutkimusmateriaalina käytettiin transkriptioita ja videomateriaalia. Tutkielmassa päästiin lopputulokseen, että vaikka Donald Trump onnistuukin ajoittain välittämään halutun viestin, hän ei aina kiinnitä eleisiinsä riittävästi huomiota. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevissa tutkielmissa, jotka liittyvät joko poliittisiin puheisiin tai multimodaaliseen diskurssianalyysiin.