El objetivo de este estudio fue evaluar los factores asociados a la impactación del tercer molar inferior en pacientes atendidos en una clínica universitaria de Chiclayo durante el año 2023. En este estudio se incluyó 120 participantes que contaban con al menos un tercer molar inferior impactado visible en una radiografía panorámica, donde se evaluó el grado de impactación según Pell & Gregory y el espacio retromolar; además, se tomó una muestra sanguínea donde se determinó el grupo sanguíneo y el nivel de fosfatasa alcalina en sangre. Los resultados mostraron una impactación de los niveles A (47.5%), B (40.8%) y C (11.7%), mayor prevalencia de impactación en el sexo femenino y no se encontró una correlación positiva entre la fosfatasa alcalina, grupo sanguíneo, espacio retromolar y la impactación del tercer molar mandibular. Se concluye que no existe relación entre la fosfatasa alcalina, el grupo sanguíneo, el espacio retromolar y la impactación del tercer molar inferior. / The objective of this study was to evaluate the factors associated with the impaction of the lower third molar in patients treated at a university clinic in Chiclayo during the year 2023. This study included 120 participants who had at least one impacted lower third molar visible in a panoramic radiograph, where the degree of impaction according to Pell & Gregory and the retromolar space were evaluated; In addition, a blood sample was taken where the blood group and the level of alkaline phosphatase in the blood were determined. The results showed an mpaction of levels A (47.5%), B (40.8%) and C (11.7%), a higher prevalence of impaction in the female sex and no positive correlation was found between alkaline phosphatase, blood group, space retromolar and impaction of the mandibular third molar. It is concluded that there is no relationship between alkaline phosphatase, blood group, retromolar space and impaction of the lower third molar.

Abstract Oral health among older people is shown to be worse compared to younger people. The aim of this study was to evaluate oral health and associating factors among ageing Finns. A cross-sectional, descriptive epidemiologic survey was performed in Kirkkonummi in southern Finland and in the Lakeus District in northern Finland. Altogether 1,191 subjects aged 60 to 78 years, 625 from Kirkkonummi and 566 from Lakeus, were examined and interviewed. Edentulousness and poor occlusal stability were recorded clinically. Gonial angle, ramus height, condylar height and the amount of residual ridge resorption in the mandible and the presence of fixed prostheses were evaluated from panoramic radiographs. Based on the radiographs the scoring of infection foci was performed with an infection focus index. The signs of infection recorded were deep caries, periapical lesions, furcal lesions, vertical bone pockets and horizontal bone loss. The prevalence of edentulousness was 37%, being significantly higher among women than among men and significantly higher in the northern compared to the southern region. Edentulousness was more prevalent among subjects with primary school education than among those with higher education. The mean of the gonial angle was smaller among dentate subjects than among edentulous ones. Dentate subjects had significantly greater ramus height and condylar height than edentulous subjects. Women had significantly more often than men severe residual ridge resorption in the mandible. Poor satisfaction with dentures associated significantly with poor occlusal stability in both genders. More than three quarters of the subjects had severe risk of infection, more in the southern than in the northern region. In the dentate sample women showed higher prevalence of fixed prostheses than men. In the Kirkkonummi region both men and women had more fixed prostheses than subjects in the Lakeus region. Edentulousness was very frequent among ageing Finns. Mandibular bone morphology changed as a consequence of tooth loss. The prevalence of fixed prostheses was low and the prevalence of signs of infection of dental origin was high. The geographical differences in oral health should be considered by health authorities in order to promote good oral health in rural areas, especially focusing on older people with low socio-economical status and poor health. / Tiivistelmä Vanhusväestön suun terveydentila on useassa tutkimuksessa todettu huonommaksi kuin nuoremmilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen ikääntyvän väestön suun terveydentilaa ja siihen liittyviä tekijöitä. Epidemiologinen poikkileikkaustutkimus tehtiin Kirkkonummella Etelä-Suomessa ja Lakeuden terveyskeskuksen alueella Pohjois-Suomessa. Tutkimukseen ja haastatteluun osallistui yhteensä 1191 iältään 60–78-vuotiasta henkilöä, 625 Kirkkonummelta ja 566 Lakeudelta. Kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin hampaattomuus ja proteesien purentatasapaino. Alaleuan leukakulma, nousevan haaran ja nivellisäkkeen korkeus, hammasharjanteen korkeus ja kiinteiden proteesien esiintyminen arvioitiin panoraamaröntgenkuvista. Tulehdusriskiä kuvaava indeksi arvioitiin röntgenkuvien tulehdusmuutoksista, joina rekisteröitiin syvä karies, hampaan juurenpään tulehdus, tulehdus takahampaiden juurten haarautumassa, syventyneet luutaskut ja kiinnityskudoskato usean hampaan alueella. Hampaattomuuden vallitsevuus oli 37 %. Se oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi naisilla kuin miehillä ja pohjoisella alueella merkitsevästi korkeampi kuin eteläisellä. Hampaattomuus oli yleisempää vähiten koulutusta saaneilla kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Hampaallisilla oli pienempi alaleuan leukakulma kuin hampaattomilla, ja heillä oli myös korkeampi nouseva haara ja nivellisäke kuin hampaattomilla. Naisilla oli merkitsevästi useammin vakavaa hammasharjanteen madaltumista kuin miehillä. Molemmilla sukupuolilla tyytymättömyys proteeseihin liittyi merkitsevästi huonoon purentatasapainoon. Yli kolmella neljäsosalla tutkituista oli vakava tulehdusriski, eteläisellä alueella enemmän kuin pohjoisella. Hampaallisessa aineistossa naisilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin miehillä. Kirkkonummen alueella tutkituilla oli enemmän kiinteitä proteeseja kuin Lakeuden alueella. Hampaattomuus oli hyvin yleistä 60–78-vuotiailla suomalaisilla. Alaleuanluun muoto muuttui hampaiden menetyksen seurauksena. Kiinteiden proteesien määrä oli vähäinen ja ikääntyvillä suomalaisilla oli röntgenkuvissa runsaasti hammasperäisten tulehdusten löydöksiä. Suun terveyden alueelliset erot tulisi ottaa huomioon suu- ja hammasterveyden edistämistyössä, jossa erityisesti tulisi huomioida alhaisen sosioekonomisen aseman ja huonon terveyden omaava vanhempi väestö.