Abstract This study focuses on motivational aspects of young children’s self-regulated learning (SRL) in primary school. The purpose is to investigate children’s personal experiences with success and their ability-related perceptions in order to understand whether children’s beliefs of themselves as learners influence their academic functioning in school. The dissertation consists of four empirical studies, which are reported in four articles. In Study I, the focus is on researchers’ and children’s self- and social perceptions of success. The aim is to identify how success can be recognized and promoted in the classroom context. Study II aims to identify young children’s confidence and success in different efficacious interaction contexts. In Study III, the focus is on clarifying what kind of personal and contextual factors support children’s perceived self-efficacy in social and independent learning situations. Finally, Study IV aims to identify the characteristics and triggers for efficacious interaction in terms of task involvement in collaborative small-group learning situations. The data collection methods include video observations, video clips, photos, video-stimulated recall and photo elicitation interviews, in addition to social competence tests administered to children and their teachers. The results indicate that children’s personal standards for success create the basis for their confidence and engagement in school. For them, success is finding the task or activity meaningful and doable, which in turn, creates positive emotions. These positive emotions are the basis for higher and more stable perceptions of ability in independent and social learning situations. In these different learning situations, children rely on their emotions, skills and previous experiences, as well as support and help from their teacher and peers. Children who seem to need the most support are either reluctant to seek or receive it from the teacher. Instead, their confidence is boosted through peer support. Therefore, the learning context, teachers and their pedagogical practices have important roles in supporting children’s motivation and SRL. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan alakouluikäisten lasten itsesäätöistä oppimista motivationaalisista lähtökohdista käsin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten omakohtaisia onnistumiskokemuksia ja heidän pystyvyyskäsityksiään. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään kuinka lasten käsitykset itsestä oppijana vaikuttavat heidän toimimiseensa koulussa. Tutkimus koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu neljässä artikkelissa. Osatutkimuksessa I tarkastelun kohteena ovat tutkijoiden ja lasten käsitykset onnistumisesta. Osatutkimuksen II tavoitteena on selvittää lasten pystyvyyttä ja onnistumista erilaisissa tehokkaissa vuorovaikutustilanteissa. Osatutkimus III syventyy tarkemmin tarkastelemaan yksilö- ja ympäristötekijöitä, jotka tukevat lasten onnistumista ja pystyvyyttä sosiaalisissa ja itsenäisissä oppimistilanteissa. Osatutkimuksessa IV tavoitteena on tunnistaa mitä tehokas vuorovaikutus on ja mikä sitä saa aikaan etukäteen pedagogisesti suunnitelluissa yhteisöllisissä pienryhmätilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu video-observaatioista, lyhyemmistä tietyn oppimistilanteen esittävistä videotallenteista ja valokuvista joita käytettiin tukemaan ja syventämään lasten kanssa tehtyjä haastatteluita. Lisäksi lapsia ja opettajia pyydettiin arvioimaan lapsen sosiaalista kompetenssia. Tutkimustulosten mukaan onnistuminen konkretisoituu lapsille mielekkäänä toimintana ja heidän tiedoillaan ja taidoillaan tehtävissä olevana tehtävänä. Onnistuminen johtaa positiivisiin tunteisiin ja käsityksiin omasta itsestä oppijana, jotka ovat perusta vakaammille pystyvyyskäsityksille ja toimintaan sitoutumiselle niin erilaisissa oppimistilanteissa. Lapset rakentavat pystyvyyskäsityksiään tunteiden, hallittujen taitojen ja aikaisempien kokemuksien sekä opettajilta ja toisilta lapsilta saatavan tuen avulla. Yksi keskeisimmistä tutkimustuloksista on, että lapset jotka tarvitsevat tukea ovat joko haluttomia etsimään tai vastaanottamaan sitä opettajalta. Tällöin koetulla vertaistuella on erityisen suuri merkitys heidän onnistumisen kokemuksissaan ja pystyvyyskäsityksien rakentumisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä oppimisympäristön, opettajien ja heidän pedagogisten käytänteiden merkityksestä lasten motivaation ja itsesäätöisen oppimisen kehittymisessä ja tukemisessa.