Abstract This study focuses on motivational aspects of young children’s self-regulated learning (SRL) in primary school. The purpose is to investigate children’s personal experiences with success and their ability-related perceptions in order to understand whether children’s beliefs of themselves as learners influence their academic functioning in school. The dissertation consists of four empirical studies, which are reported in four articles. In Study I, the focus is on researchers’ and children’s self- and social perceptions of success. The aim is to identify how success can be recognized and promoted in the classroom context. Study II aims to identify young children’s confidence and success in different efficacious interaction contexts. In Study III, the focus is on clarifying what kind of personal and contextual factors support children’s perceived self-efficacy in social and independent learning situations. Finally, Study IV aims to identify the characteristics and triggers for efficacious interaction in terms of task involvement in collaborative small-group learning situations. The data collection methods include video observations, video clips, photos, video-stimulated recall and photo elicitation interviews, in addition to social competence tests administered to children and their teachers. The results indicate that children’s personal standards for success create the basis for their confidence and engagement in school. For them, success is finding the task or activity meaningful and doable, which in turn, creates positive emotions. These positive emotions are the basis for higher and more stable perceptions of ability in independent and social learning situations. In these different learning situations, children rely on their emotions, skills and previous experiences, as well as support and help from their teacher and peers. Children who seem to need the most support are either reluctant to seek or receive it from the teacher. Instead, their confidence is boosted through peer support. Therefore, the learning context, teachers and their pedagogical practices have important roles in supporting children’s motivation and SRL. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan alakouluikäisten lasten itsesäätöistä oppimista motivationaalisista lähtökohdista käsin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lasten omakohtaisia onnistumiskokemuksia ja heidän pystyvyyskäsityksiään. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään kuinka lasten käsitykset itsestä oppijana vaikuttavat heidän toimimiseensa koulussa. Tutkimus koostuu neljästä empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu neljässä artikkelissa. Osatutkimuksessa I tarkastelun kohteena ovat tutkijoiden ja lasten käsitykset onnistumisesta. Osatutkimuksen II tavoitteena on selvittää lasten pystyvyyttä ja onnistumista erilaisissa tehokkaissa vuorovaikutustilanteissa. Osatutkimus III syventyy tarkemmin tarkastelemaan yksilö- ja ympäristötekijöitä, jotka tukevat lasten onnistumista ja pystyvyyttä sosiaalisissa ja itsenäisissä oppimistilanteissa. Osatutkimuksessa IV tavoitteena on tunnistaa mitä tehokas vuorovaikutus on ja mikä sitä saa aikaan etukäteen pedagogisesti suunnitelluissa yhteisöllisissä pienryhmätilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu video-observaatioista, lyhyemmistä tietyn oppimistilanteen esittävistä videotallenteista ja valokuvista joita käytettiin tukemaan ja syventämään lasten kanssa tehtyjä haastatteluita. Lisäksi lapsia ja opettajia pyydettiin arvioimaan lapsen sosiaalista kompetenssia. Tutkimustulosten mukaan onnistuminen konkretisoituu lapsille mielekkäänä toimintana ja heidän tiedoillaan ja taidoillaan tehtävissä olevana tehtävänä. Onnistuminen johtaa positiivisiin tunteisiin ja käsityksiin omasta itsestä oppijana, jotka ovat perusta vakaammille pystyvyyskäsityksille ja toimintaan sitoutumiselle niin erilaisissa oppimistilanteissa. Lapset rakentavat pystyvyyskäsityksiään tunteiden, hallittujen taitojen ja aikaisempien kokemuksien sekä opettajilta ja toisilta lapsilta saatavan tuen avulla. Yksi keskeisimmistä tutkimustuloksista on, että lapset jotka tarvitsevat tukea ovat joko haluttomia etsimään tai vastaanottamaan sitä opettajalta. Tällöin koetulla vertaistuella on erityisen suuri merkitys heidän onnistumisen kokemuksissaan ja pystyvyyskäsityksien rakentumisessa. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä oppimisympäristön, opettajien ja heidän pedagogisten käytänteiden merkityksestä lasten motivaation ja itsesäätöisen oppimisen kehittymisessä ja tukemisessa.

Abstract This study investigates young children’s views of successful learning situations in their classroom activities and factors that contribute to their achievement in those situations. It is investigated how self-regulated learning is supported in these situations and how children appraise support as part of their success. The study consists of three different data sets that are reported in three empirical articles. The first empirical study investigated resilience displayed by young children in dyadic task performance. The second empirical study investigated views and appraisals that primary school children give to their success in classroom learning activities and how self-regulated learning is supported in the classrooms. The third empirical study investigated how primary school children appraise the reasons for their peers’ successes in learning situations. The data collection methods include video observations, stimulated recall interviews and photo elicitation interviews. The results of this dissertation indicated that success in learning activities results from individual and external factors. Among the individual assets that children bring to learning situations, the support that children receive from their teachers and peers were crucial for successful achievement. This study showed that, in general, the children’s self-regulated learning was supported in the classroom, especially through the support from a teacher and non-threatening evaluation. Children described their success through concrete actions that they took in the situations, such as the ability to accomplish the particular tasks or doing academic activities in order to achieve the task. The methodological findings indicate that it is possible to develop child-centred participatory methods in learning research. Results of this study contribute to the discussion of how successful learning experiences and self-regulated learning can be supported in the first years of primary school. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan pienten lasten onnistumisen kokemuksia ja niiden syitä aidoissa oppimistilanteissa. Tavoitteena on selvittää, kuinka itsesäätöistä oppimista tuetaan ja kuinka lapset näkevät saamansa tuen auttavan heitä onnistumaan. Tutkimus koostuu kolmen aineiston analyyseista jotka on raportoitu kolmessa empiirisessä artikkelissa. Ensimmäinen tutkimus tarkasteli pienten lasten osoittamaa sinnikkyyttä yksilö- ja paritehtävässä. Toinen tutkimus selvitti, kuinka alakouluikäiset lapset selittivät onnistumistaan koululuokan oppimistilanteissa ja kuinka itsesäätöistä oppimista tuettiin kyseisissä tilanteissa. Kolmas tutkimus tarkasteli, kuinka alakouluikäiset oppilaat selittivät koulukavereidensa onnistumista oppimisessa. Tutkimusaineisto koostuu videohavainnoinneista sekä videoin ja valokuvin tuetuista haastatteluista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululuokassa tapahtuvaan onnistumiseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat lasten yksilölliset taidot, kuten sinnikäs työskentely ja kyky suorittaa tehtävä onnistuneesti. Selittäessään omia ja kavereidensa onnistumisia lapset kuvailivat onnistumista konkreettisten toimien kautta. Lapset näkivät onnistumisen johtuneen toimista joita he tekivät tehtävien aikana, kuten tehtävien aktiivinen suorittaminen ja kyvykkyys suoriutua tehtävistä onnistuneesti. Ulkoisiin tekijöihin kuuluu tuki, jota lapset saavat oppimisen aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että seuratuissa luokkahuoneissa lasten itsesäätöistä oppimista tukivat erityisesti opettajien tarjoama apu ja kannustava arviointi, jotka loivat luokkaan ymmärtävän ja rohkaisevan ilmapiirin. Metodologisesti tämä tutkimus näyttää, että oppimisen tutkimuksessa on mahdollista kehittää lapsilähtöisiä, osallistavia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten lasten onnistumisen kokemuksia ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea jokapäiväisissä luokkahuonetilanteissa.