Abstract Both genetic and environmental factors and gene-environment interaction have been found to contribute to the development of schizophrenia. Predisposition may manifest as prodromal vulnerability indicators before the onset of disease. The aim was to search for vulnerability signs of schizophrenia spectrum disorders, to establish the origin of these signs, and to predict the future mental disorders of adoptees with these signs. The study is a part of the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Genetic vulnerabilty indicators were studied by comparing MMPI (Minnesota Multiphasic Personality Inventory) subscales of high-risk adoptees (HR, biological mother with a diagnosis of schizophrenia spectrum disorder) and low-risk adoptees (LR, biological mother with no diagnosed schizophrenia spectrum disorder) in the sample of all adoptees (n = 182) and in the sample of initially mentally healthy adoptees (n = 136). The later mental health status of the initially mentally healthy adoptees (assessed with DSM-III-R criteria) was predicted by MMPI subscales during the 11-year follow-up. The origins of the vulnerability indicators were investigated by assessing gene-environment interaction using parental Communication Deviance (CD) as a measure of environmental risk (n = 99). The MMPI subscales Hostility, Hypomania, and Social Maladjustment (these scales indicate emotional unresponsiveness, avolition, decreased energy, and introversion) were found to be vulnerability indicators of schizophrenia spectrum disorders. Social Maladjustment developed under gene-environment interaction when the environmental risk was assessed by CD. Psychopathic Deviate (asociality) was found to be a predictor of any later mental health disorder of the adoptees. Genetic vulnerability to schizophrenia spectrum disorders, gene-environment interaction and later onset of psychiatric disorders were found to manifest in the adoptees' MMPI. These results suggest a need to use a combination of multiple methodologies in the screening of at-risk individuals and are useful in the clinical practice of preventive mental health care. / Tiivistelmä Skitsofreniaan sairastumisessa keskeisiä ovat perintö- ja ympäristötekijät sekä näiden yhdysvaikutus. Skitsofrenia kehittyy siten, että jo ennen sairauden puhkeamista on olemassa alttiutta ilmentäviä, sairautta ennakoivia prodromaali piirteitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä skitsofreniaspektrin häiriöihin sairastumiseen liittyviä haavoittuvuutta ilmentäviä merkkejä, selvittää kuinka nämä kehittyvät ja ennustaa niillä adoptiolasten myöhempiä mielenterveydenhäiriöitä. Tutkimus on osa suomalaista adoptiolapsiperhetutkimusta. Perinnöllistä haavoittuvuuden ilmenemistä tutkittiin vertailemalla riskiadoptiolasten (biologisella äidillä oli skitsofreniaspektrin häiriö) ja heidän verrokkiensa (biologisella äidillä ei ollut skitsofreniaspektrin häiriötä) MMPI (Minnesota Multiphasic Personality Inventory) testin osa-asteikkoja kaikkien adoptiolasten ryhmässä (n = 182) ja tutkimuksen aloitusvaiheessa psyykkisesti terveiden adoptiolasten ryhmässä (n = 136). Tutkimuksen aloitusvaiheessa psyykkisesti terveiden adoptiolasten MMPI testin osa-asteikoilla ennustettiin 11 vuoden seurannassa heidän DSM-III-R kriteerein arvioitua mielenterveyttään. Perimän ja perheympäristön (adoptiovanhempien kommunikaatiohäiriöt) yhdysvaikutuksella pyrittiin selittämään haavoittuvuutta ilmentävien piirteiden syntyä (n = 99). MMPI testin osa-asteikot Hostility, Hypomania ja osittain myös Social Maladjustment (astekot ilmentävät emotionaalisen vastavuoroisuuden puutetta, tahdottomuutta, energian puutetta ja sosiaalista vetäytyneisyyttä) osoittivat perinnöllistä haavoittuvuutta skitsofreniaspektrin häiriöihin. Social Maladjustment kehittyi perinnöllisen riskin ja adoptiovanhempien poikkeavan kommunikaation yhdysvaikutuksen seurauksena. Psychopathic Deviate (asosiaalinen käyttäytyminen) ennusti adoptiolasten myöhempää sairastumista mihin tahansa mielenterveydenhäiriöön. Perinnöllinen alttius skitsofreniaspektrin häiriöihin, perintö- ja ympäristötekijöiden yhdysvaikutus sekä myöhempi sairastuminen mielenterveyden häiriöihin ilmenivät MMPI testin tuloksissa. Tuloksia voidaan käytää hyväksi mielenterveydenhäiriöiden ennaltaehkäisyssä.

Abstract Early recognition of schizophrenia could lead to a better clinical course and a better prognosis. Therefore, researchers have started to investigate the possible vulnerability markers of schizophrenia. Both genetic and environmental factors have been found to be essential in the understanding of the development of psychiatric disorders. The present study is part of an extensive Finnish adoptive family study of schizophrenia. The substudies of this thesis focused on investigating the predictive value of thought disorder measured by Thought Disorder Index (TDI) in terms of the future psychiatric disorders of adoptees at high risk (HR, biological mother with a diagnosis of schizophrenia or paranoid psychosis) and low risk (LR, biological mother with no diagnosed psychosis) for schizophrenia, who had no psychiatric diagnosis at the initial assessment (n = 171). The adoptees' psychiatric status was first re-assessed based on the DSM-III-R criteria in a re-interview 11 years later and then based on the available national hospital discharge registers 16 years later. The predictive value of thought disorder as a sign of vulnerability to mental disorder was clarified by examining the stability of thought disorder (n = 158). The adoptees' TDI scores were evaluated twice at a median interval of 12 years (the adoptees' median ages at evaluation were 22 and 36 years). Furthermore, the possible genotype-environment effect in the development of thought disorder was investigated by assessing the adoptees' thought disorders at the initial and follow-up assessments as well as the CD (Communication Deviance) of their adoptive parents at the initial assessment (n = 89). High scores on several TDI variables at the initial assessment were shown to predict a follow-up diagnosis of a psychiatric disorder among all adoptees. These TDI variables were found to be stable over time, which enhanced the predictive value of thought disorder. There was an association between the thought disorder of the adoptees and the CD of their parents. Furthermore, the genotype - environment interactions were also related to the presence of thought disorder. The results of these investigations provide new information to the prevention of mental disorders, especially among person with prodromal symptoms of psychosis, such as mood disorders and cognitive dysfunctions. / Tiivistelmä Skitsofrenian varhaisen tunnistamisen myötä saattaa olla mahdollista kohentaa skitsofrenian ennustetta. Siksi tutkijat selvittävät mahdollisia skitsofreniaan altistavia ja ennakoivia tekijöitä. Sekä geneettiset että ympäristöstä johtuvat tekijät ovat nousseet olennaisiksi seikoiksi psykiatristen häiriöiden kehittymisen ymmärtämisessä. Tämä tutkimus on osa laajempaa Suomalaista adoptiolapsitutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ennustavatko Thought Disorder Index -asteikolla (TDI) mitatut ajatushäiriöt tutkimushetkellä oireettomien (eivät täyttäneet psykiatrisen diagnoosin kriteereitä) riski (biologinen äidillä skitsofrenia tai paranoidinen psykoosi diagnoosi)- ja verrokkiadoptiolasten (biologisella äidillä ei psykoosi diagnoosia) tulevaa mielenterveyttä (n = 171). Adoptiolasten psykiatrinen status arvioitiin 11 vuotta myöhemmin tehdyssä seurantatutkimuksessa DSM-III-R -kriteeristöllä ja tämän jälkeen vielä seuraamalla 16 vuotta kansallisia sairaaloiden uloskirjoitusrekistereitä. Ajatushäiriöiden ennustearvoa toimia haavoittuvuusindikaattoreina selvitettiin tutkimalla ajatushäiriöiden pysyvyyttä (n = 158). Adoptiolasten TDI pisteet arvioitiin kahdesti heidän ollessa 22- ja 36-vuotiaita, tutkimuksen alussa ja 12 vuoden (mediaani) seuranta-ajan jälkeen. Lisäksi mahdollista perimä-ympäristötekijöiden yhdysvaikutusta ajatushäiriöiden kehittymisessä tutkittiin arvioimalla adoptiolasten adoptiovanhempien kommunikaatiohäiriöt (CD) alkututkimuksessa ja adoptiolasten ajatushäiriöt sekä alku- että seurantatutkimuksessa (N = 89). Eräät alkututkimuksessa mitatut kohonneet TDI-muuttujat (TDR = TDI-astekon kokonaispistemäärä, 0.50 vakavuusaste ja omituinen sanojen käyttö) ennustivat seurannassa adoptiolasten psykiatrisen diagnoosin kriteerien täyttymistä. Kyseiset TDI-muuttujat olivat myös pysyviä ja täten niiden ennustearvo vahvistui. Adoptiolasten ajatushäiriöiden kehittyminen alku- ja seurantatutkimuksen välillä oli yhteydessä alkututkimuksessa mitattuun adoptiovanhempien kommunikaatiohäiriöiden esiintyvyyteen ja perimän ja ympäristön yhdysvaikutus tuli esille. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa ennaltaehkäisevälle mielenterveystyölle, erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joilla esiintyy joitakin huolestuttavia, erityisesti psykoosin ennakko-oireita kuten mieliala-oireita ja kognitiivisia muutoksia.