Diss.-Technische Universität, Berlin. / Bibliography: p. 93-120.

Thesis (Ph. D.)--University of Wisconsin--Madison, 1981. / Typescript. Vita. eContent provider-neutral record in process. Description based on print version record. Includes bibliographical references.

Thesis (M.S.)--University of Wisconsin--Madison, 1968. / eContent provider-neutral record in process. Description based on print version record. Includes bibliographical references.

Thesis (M.A.)--Bowling Green State University, 2006. / Document formatted into pages; contains ix, 182 p. : ill. Includes bibliographical references.

Thesis (doctoral)--Lunds universitet, 1780. / At head of title: I.H.J.N. Reproduction of original from Kress Library of Business and Economics, Harvard University. Goldsmiths'-Kress no. 11983.9 suppl.

Thesis (Th. M.)--Grace Theological Seminary, 1985. / Abstract. Includes bibliographical references (leaves 105-113).

Many researchers (Hymes, 1964; Kaplan, 1966; Gumperz, 1972; Brown, 1987; Nida, 1998) have asserted that language and culture are inseparable and both of them affect each other. Recent advances within the theory and methods of language teaching have begun to emphasize the role of culture in language learning and the importance of cultural learning. However, little research has been done to investigate how knowledge of a foreign culture facilitates communication of Saudi students with its people even though mastery of the language of that culture has not yet been achieved. The purpose of this qualitative research is to investigate the influence of culture on the learning of English as a second language by native speakers of Arabic from Saudi Arabia. The participants of this study were nine Saudi students at a mid-western University in the U.S. All of them had begun learning English in Saudi Arabia and came to the U.S. to continue their undergraduate and graduate studies. The subjects were interviewed on an individual basis using a semi-structured format. Also, they completed a brief written questionnaire about demographic and background information about their language learning and cultural experiences in Saudi Arabia and in the U.S. The audio-recorded interviews were transcribed and analyzed by using thematic analysis. The participants' narratives were analyzed for major themes that emerged in relation to the influence of cultural and cultural experiences on their English language learning. The four major themes were American English and diversity in the U.S, gender, individualism and student-centered approach. The results of this study revealed how culture affects Saudi students' English language learning. The themes that emerged in relation to the influence of culture stressed the strong relationship between language and culture. Furthermore, the findings shed light on the cultural challenges faced by Saudi students in learning English and in communicating in English with native-English speaking Americans, and the extent to which cultural learning is integrated in their language learning process.

Kandidaatintutkielmassani tutkin sitä, kuinka Beaivváš-teatterin ilmaisutavat, näytelmien aiheet ja näkökulma niihin ovat muuttuneet teatterin yli 30-vuotisen historian aikana. Käsittelen tarkemmin näytelmää Mávssaheapmi, joka tuli ensi-iltaan syksyllä 2016. Näytelmän aiheena on aina ajankohtainen luonnonvarojen käyttö ja saamelaisten suhde vallitsevaan yhteiskuntaan. Vertailen näytelmän teemoja ja aiheen käsittelytapaa saamelaisteattereiden alkuaikojen näytelmiin, ja pohdin, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia näytelmällä on Beaivváš-teatterin varhaisempaan tuotantoon.

Kandidaatintutkielmani tarkoitus on selvittää ja kuvata saamelaisnuorten sopeutumista suomalaiseen yliopistoyhteisöön ja siihen liittyviä tekijöitä. Minkälaiset ovat saamelaisnuorten kokemukset opiskelusta suomalaisessa yliopistoyhteisössä? Tutkimuksessani haluan saada saamelaisnuorten oman äänen kuuluviin ja tuoda esiin heille tärkeitä asioita sopeutumisprosessissa. Mitkä tekijät ja/tai asiat aiheuttavat vaikeuksia sopeutumisessa? Mitkä tekijät estävät sopeutumista? Mitkä tekijät taas helpottavat ja/tai edistävät sopeutumista suomalaiseen yliopistoyhteisöön? Vertailen tutkimuksessani keskenään myös Kanadan alkuperäiskansanuorten ja saamelaisten kokemuksia sopeutumisprosessista valtaväestön rakentamaan instituutioon. Miten Kanadan alkuperäiskansanuorten kokemukset sopeutumisesta poikkeavat saamelaisten kokemuksista? Entä löytyykö kokemuksista myös samankaltaisuuksia? Peilaan tutkimustuloksiani saamelaisten sopeutumisesta kanadalaisen Kerry A. Baileyn tutkimukseen Racism within the Canadian university: Indigenous students’ experiences. Onko saamelaisilla samankaltaisia kokemuksia yliopistoon sopeutumisesta kuin muilla alkuperäiskansoilla? Tutkimuksessani haluan myös selvittää, ovatko saamelaisnuoret kokeneet syrjintää tai rasismia yliopistossa? Entä mitkä ovat Oulun yliopiston toimintamenetelmät syrjimis- ja rasismitapauksissa? / Lea dutkan mu kandibarggus, mo sámenuorat leat sajáiduvvan suopmelas universitehtabirrasii. Makkár ássit lea veahkehan sajáiduvvaman, ja makkár ássit fas váttásmahttan sajáiduvvama? Hálidan mu kandibarggus maiddái váldit cielgasa, leatgo sámenuorat vásihan rasisma dahjege vealaheami? Makkar vuogit ja metodat Oulu universihtetas leat rasismadahpahusain? Veartidan maiddai mu dutkanbohtosiid kanadalas Kerry A. Bailey dutkanbohtosiidda. Bailey lea dutkan Kanada eamialbmotnuoraid sajaiduvvama ja maiddai rasisma, man eamialbmotnuorat leat vasihan Kanada McMaster universitehtas.

Die studie was uitgevoer om te bepaal of warmwaterspesies soos tilapia (Oreochromis mossambicus) en koi (Ciprinus carpio) gebruik kan word as deel van 'n roterende akwakultuur produksie sisteem in die Wes-Kaap. Drie produksiestelsels (drywende hokstelsel; gronddamme en hersirkuleringseenheid) was ge-evalueer vir beide tilapia en koi produksie. Twee verskillende diëte (tilapia, 32% proteien, 'n lae waarde dieet en koi, 32% proteien, 'n hoë waarde dieet) was ook ge-evalueer vir die effek op koi produksie. Tilapia- en koi vingerlinge was teen dieselfde lading (250/hok) in elke produksiestelsel geplaas. By die begin van die proewe het die tilapia vingerlinge 'n gemiddelde gewig van 60-80g en die koi vingerlinge 'n gemiddelde lengte van 30-40 mm gehad. Die visse is twee keer per dag gevoer en data is op 'n maandelikse basis oor 'n periode van 84 dae versamel. Produksie data vir die tilapia versamel was: 1) die gemiddelde daaglikse toename, 2) die totale voer verbruik, 3) water temperature en 4) mortaliteite is daagliks aangeteken. Die produksie data versamel vir koi wat twee verskillende diëte ontvang het in drie verskillende produksiestelsels was: 1) die gemiddelde daaglikse toename in lengte, 2) die totale voer verbruik, 3) water temperature en 4) mortaliteite is daagliks aangeteken. Die resultate van die tilapia studie het aangedui dat tilapia in die hersirkuleeringseenheid het deurgaans 'n swaarder gewig gehad (p<0.05) as die van die drywende hokstelsel en gronddam stelsel. Terwyl die gronddam stelsel weer 'n swaarder gewig gehad het as die drywende hokstelsel behalwe vir April (171,67 / 39,49 vs 159,33 / 22,15). Nieteenstaande die verskil in begin gewig en eind gewig in die guns van die tilapia in die hersirkuleringseenheid teenoor die ander twee stelsels het die GDT tussen die drywende hokstelsel en die hersirkuleringseenheid nie noemenswaardig verskil nie (1,20 / 0,15 vs 1,40 / 0,24). Die tilapia in die gronddamme het egter swakker (p<0,05) gewigstoename van 0,72 / 0,32 g gehad teenoor die tilapia in die drywende hokstesel 1,40 / 0,24 g en 1,20 / 0,15 g van die tilapia in die hersirkuleringseenheid. Tilapia in die gronddamme het dus ongeveer 45% swakker gemiddelde gewigstoename getoon as die van die drywende hokstelsel en hersirkuleringseenheid. Die produksiestelsel het 'n hoogs betekenisvolle invloed (p<0,001) op die groeipotensiaal van tilapia gehad in hierdie studie. Die gemiddelde totale hoeveelheid voer verbruik was nie statisties verskillend tussen die drywende hokstelsel en gronddam stelsel nie (29,83 / 2,66 vs 30,83 / 5,42), maar wel (p<0,05) vir die hersirkuleringseenheid (29,94 / 0,88). Die VOV het nie verskil tussen die drywende hokstelsel en hersirkuleringeenheid, maar daar was wel 'n verskil (p<0,05) tussen hierdie twee stelsels en die van die gronddamme. Die totale gemiddelde mortaliteite van tilapia was die hoogste (p<0,05) vir die drywende hokstelsel in vergelyking met die gronddamme en hersirkuleringseenheid. Die drywende hokstelsel het 14,67 / 14,61% meer mortaliteite gehad as die gronddamme en hersirkuleringeenheid. Die koi studie se resultate dui aan dat die tipe stelsel het 'n hoogs betekenisvolle (p<0,001) invloed gehad op die gemiddelde toename in lengte van die koi vis vir die somerseisoen. Die tipe dieet het geen invloed op die toename in lengte van koi vis vir al drie die stelsels ge-evalueer, maar die interaksie tussen dieet en die tipe stelsel was wel betekenisvol (p<0.05). Die interaksie tussen die tipe dieet en die tipe stelsel was die hoogste vir die groddamme 136,41 / 32,46 mm en 136,25 / 33,08 mm vir beide tilapia en die koi diëte gevoer. Die gemiddelde totale voer wat deur koi visse in die drie stelsels verbruik is, het wel statisties van mekaar verskil (p<0,05). Koi visse in die gronddam stelsel het meer voer verbruik vir beide die tilapia- en koi dieet (31,03 / 2,01 en 29,67 / 3,57) in vergelyking met die (26,35 / 2,44 ; 26,98 / 0,49 en 5,50 # 0,52 en 6,13 / 0,22) vir die drywende hokke en hersirkuleringseenheid stelsels onderskiedelik. Die % mortaliteite was betekenisvol (p<0,05) vir die verskillende stelsels. Koi visse in die hersirkuleringseenheid het die hoogste mortaliteite gehad vir beide die tilapia en die koi diëte (65,50 / 18,07% en 79,50 / 38,27%) terwyl koi visse in die gronddamme die laagste mortaliteite ondervind het (1,20 / 1,20% en 2,33 / 4,89%) vir beide die tilapia en koi diëte. Die koi in die gronddam stelsel het die beste resultate gelewer en dit is ook moontlik om koi 'n lae waarde dieet te voer sonder nadelige effekte op produksie.