RésuméLa thèse porte sur les représentations spatiales et en particulier sur les cadres de référence spatiale. Ils permettent la localisation d’objets par rapport à d’autres dans un espace proche, comme dans l’exemple : « le sel est à gauche du poivre ». Il existe différents types de références : centré sur soi, centré sur l’objet et centré sur l’environnement. Celles qui sont préférentiellement utilisées par un individu dépendent de sa langue et de sa culture.Dans un premier temps, le développement des cadres de référence est analysé chez des sujets de culture française de 3 à 21 ans, grâce aux tâches du paradigme de rotation à 180° (Levinson, 2003). Dans un second temps, les relations entre les confusions gauche/droite et l’utilisation de cadres de référence sont examinées chez des adultes français, en s’appuyant sur un questionnaire d’auto-évaluation et sur une tâche du paradigme de rotation. Les résultats permettent de dessiner un chemin développemental concernant les cadres de référence en France, selon le modèle de la Redescription Représentationnelle de Karmiloff-Smith (1992). Ils montrent également le lien entre les confusions gauche/droite et les types de références spatiales utilisées chez certains adultes. / The thesis is about spatial representations, especially spatial frames of reference, which are used to locate an object with respect to another in a small-scale space, for example: « the salt is to the left of the pepper ». Different references exist: self-centred, object-centred and environment-centred. The references preferentially employed by a subject depend on his language and culture.First of all, the development of frames of reference is analysed with French subjects from 3 to 21 years of age, thanks to 180° rotation paradigm tasks (Levinson, 2003). Secondly, the relations between left/right confusions and the use of frames of reference are examined with French adults, with a self-judgment questionnaire and a rotation paradigm task.Results show that the development of frames of reference in France follows the predictions of the Representational Redescription model of Karmiloff-Smith (1992). They also highlight a link between left/right confusions and spatial references used by some adults.

Die vorliegende Arbeit untersucht den Einfluss Menschlicher Territorialität auf das Verkehrsverhalten von Fahrradfahrern. Ebenso wurden biologische und lernhistorische Prädiktoren für das Ausmaß von Territorialität überprüft, um langfristig mögliche Risikopopulationen für Unfallverhalten zu identifizieren. Als Grundlage wurde zu Beginn ein Instrument zur Messung Menschlicher Territorialität beim Fahrradfahren (I-MTF) auf der Basis eines Arbeitsplatzfragebogens von Brown, Lawrence und Robinson (2005) konstruiert, in einem Vorversuch getestet sowie faktoranalytisch überprüft. In der Hauptuntersuchung beantworteten 245 Frauen und 335 Männer in einem Internetfragebogen Items zu ihrem territorialen Verhalten beim Fahrradfahren, Verkehrsverhalten, emotionaler Befindlichkeit und verschiedenen Prädiktorvariablen. Die anschließende statistische Analyse fand Zusammenhänge von drei Subfacetten Menschlicher Territorialität (Identitäts- und Kontrollbezogener Markierung sowie Reaktiver Abwehr) mit relevantem Verkehrsverhalten. Analysen erfolgten getrennt nach der Häufigkeit der Fahrradnutzung, um diese potenzielle Störvariable zu kontrollieren. Die Subfacette Identitätsbezogene Markierung erwies sich als geeigneter Prädiktor für die Häufigkeit von Kollisionen, Alleinunfällen und die Zahl der Gesamtunfälle innerhalb der letzten fünf Jahre.

Die vorliegende Arbeit untersucht den Einfluss Menschlicher Territorialität auf das Verkehrsverhalten von Fahrradfahrern. Ebenso wurden biologische und lernhistorische Prädiktoren für das Ausmaß von Territorialität überprüft, um langfristig mögliche Risikopopulationen für Unfallverhalten zu identifizieren. Als Grundlage wurde zu Beginn ein Instrument zur Messung Menschlicher Territorialität beim Fahrradfahren (I-MTF) auf der Basis eines Arbeitsplatzfragebogens von Brown, Lawrence und Robinson (2005) konstruiert, in einem Vorversuch getestet sowie faktoranalytisch überprüft. In der Hauptuntersuchung beantworteten 245 Frauen und 335 Männer in einem Internetfragebogen Items zu ihrem territorialen Verhalten beim Fahrradfahren, Verkehrsverhalten, emotionaler Befindlichkeit und verschiedenen Prädiktorvariablen. Die anschließende statistische Analyse fand Zusammenhänge von drei Subfacetten Menschlicher Territorialität (Identitäts- und Kontrollbezogener Markierung sowie Reaktiver Abwehr) mit relevantem Verkehrsverhalten. Analysen erfolgten getrennt nach der Häufigkeit der Fahrradnutzung, um diese potenzielle Störvariable zu kontrollieren. Die Subfacette Identitätsbezogene Markierung erwies sich als geeigneter Prädiktor für die Häufigkeit von Kollisionen, Alleinunfällen und die Zahl der Gesamtunfälle innerhalb der letzten fünf Jahre.:Inhaltsverzeichnis Tabellenverzeichnis Abkürzungs- und Symbolverzeichnis Zusammenfassung 1. Einleitung 2. Forschungsstand und Theorie 2.1 Theoretischer und empirischer Forschungsstand 2.1.1 Menschliche Territorialität - auf der Suche nach einer Arbeitsdefinition 2.1.2 Die Einteilung menschlicher Territorien nach Altman 2.1.3 Messung Menschlicher Territorialität - Die „Spurensuche\" 2.1.4 Folgen Menschlicher Territorialität 2.1.5 Prädiktoren Menschlicher Territorialität 2.2 Theoretisches Modell zur Studie und Ableitung der Fragestellungen 2.2.1 Das theoretische Modell zur Studie 2.2.2 Ableitung der Fragestellungen 3. Methodenteil 3.1 Implementierung der Internetumfrage 3.2 Untersuchungsdesign und –ablauf 3.3 Instrumente und Messgeräte 3.4 Datenanalyse 4. Ergebnisse 4.1 Zusammenhänge der biologischen Prädiktoren mit Menschlicher Territorialität 4.2 Lernhistorische Prädiktoren Menschlicher Territorialität 4.3 Zusammenhänge von Territorialität und positiven inneren Erlebniszuständen 4.4 Zusammenhänge von Territorialität und negativen Verkehrsfolgen 4.5 Zusammenhänge von positiven Emotionen und negativen Verkehrsfolgen 5. Diskussion 5.1 Diskussion der einzelnen Forschungsfragen 5.2 Integration der Ergebnisse 5.3 Limitationen dieser Studie und Alternativen 5.4 Schlüsse, Praktische Anwendung, Ausblick 6. Literatur 7. Anhang

TITLE: The Motive of "Forbidden" Love in Work of Robert Musil SUMMARY: The thesis deals with the problems of adolescence of a young boarder in a boarding school. The objective of the thesis was to analyze the novel of Robert Musil "The Confusions of Young Törless" in context of behaviour models and the role of sensuality in the development of adolescent personality from the viewpoint of rational reasoning of own thinking processes. The analysis stresses the importance of the motive of young man's solitude, furthermore the motive of violence, the role of sensual cognition in adolescence as well as the role of these factors during determination of preferred relationships that might, however, come into contrast with the contemporary taboos and become "forbidden". "The Confusions" of the main character may so be structured and interpreted on several levels. KEYWORDS: Robert Musil, The Confusions of Young Törless, adolescence, sexuality, solitude, violence, visual cognition, love

Abstract This work was aimed at studying speech perception and auditory performance in the everyday lives of Finnish-speaking postlingually severely or profoundly hearing-impaired adults before and after receiving a multichannel cochlear implant. The association between the formal speech perception results and auditory performance in everyday life was also determined, and an effort was made to define how well a smaller sample represents the nationwide results. The patient series comprised a nationwide retrospective survey (N = 67), in which data on hearing level and word recognition were requested from the hospitals, and a prospective sample from the city of Oulu (N = 20), in whom hearing level, sentence, word and phoneme recognition and phoneme confusions were examined using standardised audiometric measures and formal speech perception tests in a study with a prospective repeated measure design. Categories of auditory performance in everyday life were assessed in both samples. The median sound field hearing level at frequencies of 0.5, 1, 2 and 4 kHz for the subjects in the nationwide survey one year after the switch-on of the implant was comparable to the level of mild hearing impairment. All the subjects achieved at least some open-set word recognition auditorily only (mean 71%, 95% CI 61-81%). The results in the Oulu sample were in line with the nationwide survey. A majority of the subjects (31/40) was able to understand conversation without speechreading one year after switch-on. Sentence recognition by the subjects in the Oulu sample improved most during the initial six months after the switch-on of the implant, whereas word and phoneme recognition improved steadily during the two-year follow-up period. Estimated average sentence recognition after two years was 89% (95% CI 71 to 106%), word recognition 73% (95% CI 58 to 87%), syllable recognition 53% (95% CI 42 to 63%), vowel recognition 80% (95% CI 68 to 92%) and consonant recognition 67% (95% CI 57 to 76%). Confusion of phonemes took place more in the direction a spectral energy distribution at higher frequencies. The association between auditory performance in everyday life and the formal speech perception tests was high (rs > 0.81, p < 0.0001). Systematic prospective assessment of speech perception with tests of differing difficulty is recommended for the follow-up of adult cochlear implant users. / Tiivistelmä Tämän työn tarkoituksena oli tutkia suomenkielisten, kielen oppimisen jälkeen vaikean tai erittäin vaikean kuulovian saaneiden aikuisten kuulon tasoa, puheen vastaanottoa ja kuulon toiminnallista tasoa monikanavaisen sisäkorvaistutteen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten puheen vastaanottoa mittaavat testit kuvaavat selviytymistä arkipäivän elämässä sisäkorvaistutteen mahdollistaman kuulon avulla. Tarkoituksena oli myös määrittää, millä tavalla pieni otos edustaa kansallisia tuloksia. Tutkimuksessa on retrospektiivinen kansallinen otos (N=67) ja prospektiivinen Oulun otos (N=20). Kansallisessa otoksessa tiedot kuulon tasosta ja sanojen tunnistuskyvystä kerättiin yliopistosairaaloista koehenkilöiden sairauskertomuksista. Oulun otoksessa kuulon tasoa, sekä lauseiden, sanojen ja äänteiden tunnistuskykyä ja äänteiden sekoittuvuuksia tutkittiin audiometrian ja puheenvastaanottoa mittaavien testien avulla kahden vuoden seurannan aikana. Kuulon toiminnallista tasoa arvioitiin kuulon toiminnallisen tason luokituksella molemmissa otoksissa. Kansallisen otoksen koehenkilöiden kuulokynnysten mediaani äänikentässä sisäkorvaistutteella taajuuksilla 0,5, 1, 2 ja 4 kHz oli verrattavissa lievän kuulovian tasoon vuosi sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen. Kaikki koehenkilöt kykenivät tunnistamaan vähintään joitain sanoja pelkästään kuulonvaraisesti (keskiarvo 71 %, 95 %:n luottamusväli 61-81 %). Oulun otoksen ja kansallisen otoksen tulokset olivat yhteneväiset. Vuosi sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen suurin osa (31/40) koehenkilöistä pystyi keskustelemaan ilman huulioluvun tukea hiljaisessa ympäristössä. Oulun otoksen koehenkilöiden lauseiden tunnistuskyky parani eniten ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sanojen ja äänteiden tunnistuskyky parani koko kahden vuoden seurannan ajan. Kaksi vuotta sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen, estimoitu keskimääräinen lauseiden tunnistusprosentti oli 89 % (95 %:n luottamusväli 71-106 %), sanojen tunnistusprosentti oli 73 % (95 %:n luottamusväli 58-87 %), tavujen tunnistusprosentti oli 53 % (95 %:n luottamusväli 42-63 %), vokaalien tunnistusprosentti oli 80 % (95 %:n luottamusväli 68-92 %) ja konsonanttien tunnistusprosentti oli 67 % (95 %:n luottamusväli 57-76 %). Koehenkilöt sekoittivat vokaaleja ja konsonantteja useimmiten spektraaliselta energialtaan läheisimpään suuremmille taajuuksille sijoittuvaan äänteeseen. Kuulon toiminnallisen tason luokituksen ja puheen vastaanottoa mittaavien testien välinen korrelaatio oli korkea (rs > 0.81, p < 0.0001). Sisäkorvaistutteen saavien aikuisten kuulon tason ja puheen vastaanottokyvyn systemaattinen seuranta vaikeudeltaan eritasoisten testien avulla on tärkeää monipuolisen kuntoutuksen suunnittelun tueksi.

Studenter med ett icke-tonspråk som modersmål brukar ha svårigheter att lära sig de kinesiskatonerna när de börjar sina studier. Å ena sidan brukar kursböckerna på denna nivån användabara enstaviga ord och det har ansetts vara god pedagogik att läraren visar tonkonturerna medsina händer. Å andra sidan har forskningen om kinesiska länge varit koncentrerad på vilkavärden som grundtonen (F0) uppvisar i enstaviga ord. Det är många faktorer som tvärspråksforskningeninte har uppmärksammat, bl.a. det inflytande som konsonanterna har på F0 (vilketinfödda talare inte alltid är medvetna om).Det finns ingen samsyn när det gäller att förklara tonförväxlingsmönstren. Tidigare teorierinom ämnet andraspråksinlärning (Second Language Acquisition, SLA), som Perception AssimilationModel (PAM) och Speech Learning Model (SLM) har visat sig otillräckliga förstudiet av tonperception. På senare tid har PAM-Suprasegment försökt förklara hur den lärandesmodersmål antas närma sig kinesiskans tonsystem men modellen tar inte upp ordprosodin.Eftersom den moderna kinesiskans ordförråd till majoriteten består av tvåstaviga ord börforskningen lämna gamla spår för att finna andra kriterier – som duration och betoning – föratt förklara hur man lär sig höra kinesiskans toner, t.ex. vad som händer när två toner återfinnsi ett ord.Denna studie har som mål att ta reda på hur svenskar som studerar kinesiska som andraspråk/främmande språk uppfattar tonerna i kinesiska tvåstaviga ord. Experimentet bygger intepå tillrättalagda testord. Resultaten visar att tonerna först och främst påverkas av den initialakonsonanten och sedan av de omgivande tonerna. Vidare visas att det svenska systemet medaccent I och II i sin tur kan åstadkomma tonförväxlingar eftersom kinesiska tvåstaviga orddelvis uppvisar samma mönster.Resultaten illustrerar att tonidentifiering är en dynamisk och komplex process. Det krävsfortsatt forskning om tonerna för att få grepp om dem men det kan inte stanna där: interaktionenmellan ljud och ordprosodi behöver belysas bättre för att uppnå god behärskning avprosodin i språkundervisningen. / Foreign adult students with atonal language usually have, in the beginning of their Chinesestudy, difficulties to identify the Chinese tones. On one side, only monosyllabic tones arementioned in course books during this earlier stage and to illustrate the tone contours withhands has been treated as an effective pedagogy. On the other side, research on Chinese hasfor long been solely concentrated upon the values of the fundamental frequency (F0) of thevowels in monosyllabic words. In cross-linguistic studies many factors, among others the effectsof consonants on F0 that native speakers are not aware of, have still not been paidspecial attention to.There is no consensus regarding the explanation to tone confusion patterns. Earlier theoriesof Second Language Acquisition (SLA) like Perception Assimilation Model (PAM) andSpeech Learning Model (SLM) are no longer suited for tone perception. Recently, PAMSuprasegmenthas tried to approach that the intonation of the learners’ native language is assumedto be assimilated to the Chinese tone system. However, this model ignores the wordprosody. Nowadays, when the modern Chinese vocabulary consists of a majority of disyllabicwords, research has to be re-directed to find other criteria e.g. temporal and stress for explainingthe complexity of Chinese tone perception, i.e. how two tones behave when they arecombined in one word.The purpose of this essay is to explore how native Swedish speakers learning Chinese assecond/foreign language perceive the Chinese tones of disyllabic words. The experiment isnot based on elaborated test words. The results show that tones are first of all affected by theinitial consonants and sequentially influenced by the surrounding tones with accordance toChinese. It further reveals that Swedish accent I/II patterns might be a reasonable explanationfor the Chinese tone confusion patterns since partially acoustic properties of Chinese disyllabicwords overlap the Swedish accents.These results mean that tone perception is a dynamic and complex process. Further researchon tone perception should explore profoundly and widen interaction between sounds andword prosody, which paves the way for more effective prosodic practice in language education.

<pre><p>Difficulty understanding speech in background noise is the most common hearing complaint. Elucidating the neurophysiological mechanisms underlying speech intelligibility in everyday environments with multiple sound sources and distortions is hence important for any technology that aims to improve real-world listening. Using a combination of behavioral, electroencephalography (EEG), and computational modeling experiments, this dissertation provides insight into how the brain analyzes such complex scenes, and what roles different acoustic cues play in facilitating this process and in conveying phonetic content. Experiment #1 showed that brain oscillations selectively track the temporal envelopes (i.e., modulations) of attended speech in a mixture of competing talkers, and that the strength and pattern of this attention effect differs between individuals. Experiment #2 showed that the fidelity of neural tracking of attended-speech envelopes is strongly shaped by the modulations in interfering sounds as well as the temporal fine structure (TFS) conveyed by the cochlea, and predicts speech intelligibility in diverse listening environments. Results from Experiments #1 and #2 support the theory that temporal coherence of sound elements across envelopes and/or TFS shapes scene analysis and speech intelligibility. Experiment #3 tested this theory further by measuring and computationally modeling consonant categorization behavior in a range of background noises and distortions. We found that a physiologically plausible model that incorporated temporal-coherence effects predicted consonant confusions better than conventional speech-intelligibility models, providing independent evidence that temporal coherence influences scene analysis. Finally, results from Experiment #3 also showed that TFS is used to extract speech content (voicing) for consonant categorization even when intact envelope cues are available. Together, the novel insights provided by our results can guide future models of speech intelligibility and scene analysis, clinical diagnostics, improved assistive listening devices, and other audio technologies.</p></pre>