Abstract The research was focused on the international diffusion of a national zoological journal, Annales Zoologici Fennici. The purpose of the study was to apply diffusion of innovations research as a theoretical framework of a diffusion study conducted through the bibliometric methodology. The following research questions were studied: to which countries has Annales Zoologici Fennici diffused, what are the attributes of Annales Zoologici Fennici as an innovation, and what theoretical concepts adopted from diffusion research can be considered as useful in a bibliometric study of the diffusion of a scientific journal. The following concepts were examined: innovation, diffusion, and the relative advantage, compatibility, complexity, and trialability of an innovation. The international diffusion of Annales Zoologici Fennici was studied through citation analysis and an analysis of the national distribution of authors whose articles had been published in the journal, and as the attributes of innovation, the compatibility, complexity and observability of Annales Zoologici Fennici were examined. Both the study of citations and authors showed a growth of international awareness of Annales Zoologici Fennici during the study period, 1974–1996. The most important directions of diffusion were to the boreal areas. The diffusion was most marked in the horizontal direction, but an element of hierarchical diffusion was also noted. The compatibility of the journal as well as a decrease of complexity were found to have an influence on diffusion. Bibliometric methods were able to represent the international diffusion of a scientific journal. / Tiivistelmä Tutkimuksen aihe oli kansallisen tieteellisen lehden kansainvälinen diffuusio. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen, eläintieteellisen Annales Zoologici Fennici -lehden kansainvälisen aseman kehitystä innovaatioiden diffuusio-näkökulmasta bibliometrisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä tieteellisen lehden kansainvälisestä leviämisestä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella innovaatioiden diffuusiotutkimuksesta omaksuttujen käsitteiden soveltuvuutta tieteellisen lehden diffuusiota koskevaan tutkimukseen, jossa käytetään bibliometrisiä tutkimusmenetelmiä. Vastausta haettiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mihin maihin Annales Zoologici Fennicin diffuusio on suuntautunut, millaiset ovat Annales Zoologici Fennicin ominaisuudet innovaationa ja miten hyvin innovaatioiden diffuusiotutkimuksen piirissä kehitetyt käsitteet soveltuvat tieteellisen lehden diffuusion tarkasteluun bibliometrisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavia käsitteitä: innovaatio, diffuusio sekä innovaation suhteellinen etu, yhteensopivuus, monimutkaisuus ja näkyvyys. Kansainvälisen diffuusion tarkastelu perustui viittausanalyysiin ja Annales Zoologici Fennicissä artikkeleita julkaisseiden kirjoittajien kansallisen jakauman tarkasteluun. Annales Zoologici Fennicin saamista viittauksista tarkasteltiin kokonaismäärää ja viittausten alkuperää. Lisäksi tarkasteltiin Annales Zoologici Fennicin diffuusion hierarkkisuutta vertaamalla eri maista tulleiden viittausten ja artikkeleiden määrää näiden maiden panokseen eläintieteellisinä julkaisijoina. Annales Zoologici Fennici muuttui tarkastellun ajanjakson, vuosien 1974–1996 kuluessa, selvästi kotimaisesta tieteellisestä lehdestä aiempaa kansainvälisemmäksi. Lehden kansainvälinen diffuusio ilmeni sekä sen saamien viittausten määrän kasvuna että sen julkaisemien ulkomaisten artikkeleiden osuuden suhteellisena lisääntymisenä. Annales Zoologici Fennicin diffuusio on voimakkaimmin suuntautunut boreaalisille alueille. Muutoksiin liittyy Annales Zoologici Fennicin yhteensopivuuden laajeneminen ja monimutkaisuuden väheneminen. Diffuusiotutkimuksesta omaksutut käsitteet ja bibliometriset menetelmät soveltuivat tieteellisen lehden kansainvälistä diffuusiota koskevaan tutkimukseen.

Making data openly accessible and how to utilize data are becoming increasingly clear in business development. Therefore, succeeding in it can allow a tremendous competitive advantage in the tourism market. The previous research has been lacking to show how tourism enterprises and regions can utilize open data in their favor. In this study, the implementation and the use of open data, and its interconnectedness to sustainable tourism development in Finland, are scrutinized. Visit Finland’s nationally launched open database is used as a case to examine the phenomenon. The study relies on qualitative methods using semi-structured interviews, interviewing tourism businesses, and regional tourism organizations, who meet the criteria of early adopters, following Rogers's diffusion of innovations theory. The study is to explore what both groups think of the advantages, disadvantages, facilitators, and hindrances of the implementation and the usage of the open database along with how they see its linkages to sustainable tourism development. The findings show that the overall perception of launching an open national database is affirmative. The significance of resource management, communication, and collaboration in succeeding in the implementation of the open database is highlighted in the results. The study shows that the diffusion of innovations is a fitting framework for understanding adaptation processes in terms of this kind of innovation. The linkages between open data and openness as a culture with sustainable development shall be made much more clearly, as they are linked; however, people do not often know how. The collaboration between tourism actors through organizational level management needs to be adequately navigated by increased awareness through communication. This way, the value of investing in open data can be perceived, and thus, the challenge of continuousness, which is a challenge of diffusion, can be overcome, and direct and indirect gains can be received by tourism stakeholders. The adaptation climate is favorable by accelerated competition in the global tourism market due to COV19, thereby urging tourism actors to take the digitalization leap. The study shows how all comes down to people and their management of change. Behind every technological appliance, there are people whose shoes must step in order to understand the diffusion.