Thesis (MSD Research (Social Work))--University of Pretoria, 2005. / Includes abstract in English and Afrikaans. Includes bibliographical references. Available on the Internet via the World Wide Web.

Abstract Making use of Bronfenbrenner’s ecological theory, the study examines the factors influencing the everyday life of children subject to child protection measures who have grown in an environment of prolonged family crisis. The theory of social pedagogy is used in the interpretation of the results. The research results and conclusions are also considered in view of the Child Protection Act. The basis for the methodological and methodical choices for the study is provided by the examination of the experiences of now young grown-ups who have grown subject to child protection measures. They report personally on their experiences as children subject to protection measures. In addition to interviews, documentary data is also used. The research is a qualitative case study in nature. Two research problems were formulated. The first one is concerned with the adolescents’ experiences of family, parents and other close environment in their everyday childhood. The second research problem is related to the young people’s indirect experiences at meso, exo and macro levels of social work support measures in child protection. Answers to both these problems are sought through thematisation. The themes are based on the concepts of the Child Protection Act and on the various contexts in the field of the micro, meso, exo and macro levels in Bronfenbrenner’s ecological theory. The research data was collected in 2004 and 2005. The study revealed that the parents had been supported a lot through various preventive support measures available in non-institutional child protection. In spite of this, the young people’s life as children in the families was precarious and the families would break up. The parents’ educational responsibility and ability to take care of their children did not meet the requirements of the Child Protection Act. The study highlighted the poor status of the child between two institutions. Little attention was paid in the social work practices to the children’s right, based on their status, to access the data on themselves and their families and to present their opinions. Contacts with the adolescents by the social services during the child protection process had been very few. The actors in the child welfare sector were not aware of how the children experienced the child protection support measures. The social work system fared quite badly in its practices stipulated in the Child Protection Act to support the children’s growth and to help them in their everyday lives in an insecure growth environment. Social work did not have any means to approach the child as an individual, nor the child and parents comprehensively together in family-based child protection work. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan epävakaassa kasvuympäristössä ja perhekriisin olosuhteissa kasvaneiden lastensuojelulasten arkeen ja elämänkulkuun vaikuttaneita tekijöitä Bronfenbrennerin ekologista teoriaa hyväksi käyttäen. Tulosten tulkinnassa ja johtopäätösten tekemisessä hyödynnettiin sosiaalipedagogiikan teoriaa. Tutkimuksen tuloksia ja johtopäätelmiä tarkasteltiin myös lastensuojelulain valossa. Tutkimuksen metodologisten ja metodisten valintojen lähtökohtana on ollut lastensuojelulapsina kasvaneiden nuorten kokemusten tutkiminen. Haastatteluaineiston lisäksi käytetään asiakirja-aineistoa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimustehtävää. Ensimmäinen tutkimustehtävä kohdistuu mikrotasolla nuorten lapsuuden arjen kokemuksiin perheestä, vanhemmista ja muusta lähiympäristöstä. Toinen tutkimustehtävä kohdistuu nuorten meso-, ekso- ja makrotason välillisiin kokemuksiin lastensuojelun sosiaalityön tukitoimista. Molempiin tutkimustehtäviin etsittiin vastausta teemoittelun avulla. Teemat on asetettu Bronfenbrennerin ekologisen teorian mikro-, meso-, ekso- ja makrotasojen kentässä erilasiin konteksteihin ja lastensuojelulain käsitteistöön. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2004 ja 2005. Tutkimuksessa tuli esille, että vanhempia oli tuettu runsaasti erilaisin lastensuojelun avohuollossa käytössä olevin preventiivisin tukimuodoin. Tästä huolimatta nuorten elämä lapsena perheissä oli epävakaata ja perheet hajosivat. Vanhempien kasvatusvastuu ja kyky huolehtia lapsistaan eivät toteutuneet lastensuojelulain määrittämällä tavalla. Tutkimuksessa tuli esille lastensuojelulapsen aseman heikkous kahden instituution välissä. Sosiaalityön toimintakäytännöissä vähälle huomiolle jäi, että lapsilla on asemansa puolesta oikeus itseään ja perhettään koskevaan tietoon sekä mielipiteen esittämiseen. Sosiaalitoimen järjestämät yhteydenpidot nuoriin lastensuojeluprosessin aikana olivat vähäisiä. Lastensuojelun toimijoilla ei ollut tietoa siitä, miten lapsi koki lastensuojelun tukitoimet. Sosiaalityön toimintakäytännöissä jäi nuorten kokemana heikoksi lastensuojelulain määrittämä lapsen kasvun tukeminen ja auttaminen arjen elämässä epävakaassa kasvuympäristössä. Sosiaalityössä ei näyttänyt olevan keinoja lähestyä lasta yksilönä eikä lasta ja vanhempia yhdessä kokonaisvaltaisesti perhekohtaisessa lastensuojelussa.