Abstract Digitalisation is changing society and the sciences. In the future, it will increasingly affect Finnish archaeology and the preservation of cultural heritage data as a cross-cutting factor for materials and work practices. The research focused on the current state and characteristics of the digitalisation of both global and Finnish archaeology. This study is the first doctoral dissertation that discusses the digitalisation of Finnish archaeology. Technologisation and computerisation of archaeology have been going on for decades, but even in a global context, the concept of digitalisation is rarely attached to archaeological discussion of these trends. In this study, archaeology is examined through an interdisciplinary conceptual (theoretical) framework, which allowed comparison of the characteristics of digitalisation between global and Finnish archaeology. The aim was also to recognise digital development goals that may be either shared between various disciplines or specific to the field of archaeology. Archaeology was studied by utilising a variety of data sources and case examples. The answers to questions regarding digital development needs can be generalised to Finnish archaeology in its entirety. The evolution towards digitalisation of global archaeology is a consequence of the development of information technologies. The internal development of discipline and emerging needs have also contributed to it. Archaeological concepts and paradigms related to digital transition are partly internal and continuously evolving. Technological development is uneven at the global level: there are trailblazers who already utilise the latest technologies. These trailblazers are currently developing digital infrastructures of various sizes, even transnationally. This trend is common in various disciplines, and during research work, it was identified as a predominant trend of international archaeology. The internationally-recognised digital development goals of archaeology have not been widely discussed in Finland. Important areas of development include guidelines and best practices for digitality, understanding the importance of digital management and the digital data life-cycle, creating opportunities for the digitalisation of archaeological projects and processes, and providing access to original data collections. / Tiivistelmä Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa ja tieteitä. Se tulee vaikuttamaan yhä kattavammin Suomen arkeologiaan ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen aineistot ja työkäytännöt läpileikkaavana tekijänä. Väitöstutkimuksessa kartoitettiin globaalin ja suomalaisen arkeologian digitalisoitumisen nykytilaa ja ominaispiirteitä. Tutkimus on ensimmäinen arkeologian digitalisaatiota käsittelevä väitöskirja Suomessa. Arkeologian teknologisoituminen ja tietokoneistuminen on jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta yleismaailmallisestikin tämä kehityskulku liitetään aiheen tiimoilta käytävässä arkeologisessa keskustelussa vain harvoin digitalisaatio-käsitteeseen. Tutkimuksessa arkeologiaa tarkastellaan tieteidenvälisen käsitteellisteoreettisen viitekehyksen kautta, mikä mahdollisti globaalin ja Suomen arkeologian digitalisoitumisen ominaispiirteiden vertailun. Tutkimuksessa kartoitettiin sekä tieteenaloille yhteisiä että arkeologian alalla todennettuja digitaalisia kehittämiskohteita. Arkeologiaa tutkittiin erilaisten aineistolähteitä ja esimerkkitapauksia hyödyntäen. Digitaalisiin kysymyksiin saadut vastaukset ja digitaaliset kehittämistarpeet ovat yleistettävissä koskemaan koko suomalaista arkeologiaa. Globaali arkeologian kehitys kohti digitalisaatiota tapahtuu sekä yleisen informaatioteknologisen kehityksen että tieteenalan sisäisen kehityksen ja muotoutuvien tarpeiden myötä. Digitalisaatioon liittyvät käsitteet ja paradigmat ovat osin tieteen sisäisiä ja jatkuvasti uudelleenmuotoutuvia. Teknologisoitumisen kehityskulku on arkeologian globaalilla tasolla epätasainen: on olemassa edelläkävijätahoja, jotka hyödyntävät uusimpia teknologioita. Edelläkävijät kehittävät parhaillaan vaihtelevan laajuisia, jopa valtioiden välisiä, digitaalisia infrastruktuureja. Tämä kehityskulku on eri tieteiden aloille yhteinen, ja se tunnistettiin tutkimuksen teon aikana vallitsevaksi trendiksi kansainvälisessä arkeologiassa. Kansainvälisesti arkeologiassa todennetut kehittämiskohteet eivät ole olleet juuri esillä Suomessa. Tärkeitä kehittämisen aihealueita ovat digitaalisuuteen liittyvät ohjeet ja käytännöt, digitaalisen aineistonhallinnan ja elinkaaren merkityksen ymmärtäminen, projekteille ja prosesseille suunnattujen digitalisoitumismahdollisuuksien luominen ja niiden hyödyntäminen sekä alkuperäisten dataoriginaalien saatavuuden kehittäminen.

Studien hade som syfte att lyfta fram och utröna förekomsten av genusperspektiv i forskningen samt hur det speglas från lärare inom naturvetenskapliga ämnen och teknik i deras undervisning. En intervjustudie och en litteraturstudie betraktades parallellt. Undersökningen sågs från ett intersektionellt perspektiv med tonvikt på genus men beakta specifikt klass och etnicitet. Fokuseringen i intervjuerna var att försöka nå lärarnas egna lösningar runt de föreställningar de har av genusproblematiken utifrån problemfrågorna. Resultatet av litteraturstudien visar att det har hänt mycket under de senaste åren inom de aktuella problemområdena både nationellt och internationellt. Flickorna visar ett bättre resultat teoretiskt och har generellt högre betyg än pojkar i naturvetenskapliga ämnen. När det gäller intervjustudierna framgick genusmedvetenhet inte lika klart. I den verklighet som läraren befinner sig är det svårare att få läroplansmålen kring jämställdhet förankrade i deras undervisning. En lydelse är att gamla mönster präglar skolmiljön om att flickor är på ett visst sätt och pojkar är på ett annat sätt. Generellt har lärarna en likstämmig lösning om flickornas situation i skolan som att ha mindre grupper där flickorna kan höras och synas mer. En viktig aspekt i studien som saknas är perspektivet från kvinnliga lärare. Resultatet hade då kanske sett annorlunda ut.

La découverte récente d’un grand nombre d’exoplanètes et en particulier des planètes potentiellement habitables suscite une grande fascination. Pour modéliser les intérieurs de ces planètes, il est crucial de connaître avec précision les propriétés physiques et les équations d’état des composants planétaires. Ces matériaux se trouvent à des conditions de pressions et températures extrêmes ( 1-100 Mbar, 10^3-10^4 K), correspondantes à celles de la matière dense et tiède ou Warm Dense Matter (WDM). La description théorique de cette matière a progressé grâce aux calculs ab initio, mais reste complexe. Les données expérimentales sont fondamentales dans ce contexte.Ce projet de thèse porte sur l’étude expérimentale de trois matériaux importants pour la géophysique, le MgO, MgSiO3 et Mg2SiO4 dans le domaine ≈ 0.5-10 Mbar. Ces trois matériaux en fait sont les pôles purs magnésiens du (Fe, Mg)SiO3 and (Fe, Mg)2SiO4 qui sont parmi les composantes plus abondantes du manteau terrestre et très probablement des manteaux du Super-Terres et des noyaux des planètes géantes. Pour amener ces matériaux aux conditions typiques des intérieurs planétaires on a utilisé la technique de chocs laser. En particulier, nous avons réalisé trois campagnes expérimentales sur des grandes installations: LULI2000 (Ecole Polytechnique, France), GEKKOXII (Osaka University, Japan), MEC à LCLS (SLAC, USA). Pour chaque campagne, on a utilisé une technique différente. Sur LULI2000 et GEKKOXII nous avons étudié les propriétés de MgO, MgSiO3 et Mg2SiO4 liquide et la fusion avec des chocs décroissants couplés avec des diagnostiques optiques. Sur LULI2000 on a étudié les propriétés électroniques et structurelles du MgO liquide avec la spectroscopie XANES. Sur MEC, on a conduit une expérience de diffraction X pour déterminer les changements structuraux induits par des chocs stationnaires dans le régime solide sur le MgSiO3 et le Mg2SiO4. Dans leur ensemble, les résultats de ces expériences impliquent une révision des diagrammes de phase des matériaux étudiés. En particulier, on a déterminé un nouveau point de fusion pour le MgO (à 470 ± 40 GPa et 9860 ± 810 K), on a résolu une controverse sur la présence d’une transformation liquide-liquide dans le diagramme de phase du MgSiO3 (qui concernait une région autour de ~ 400 GPa sur la Hugoniot) et on a obtenu pour la première fois des évidences de la amorphisation de la Forsterite (Mg2SiO4 cristal) sous choc (à ~ 50 GPa sur la Hugoniot). En plus on a obtenu des informations sur la réflectivité (liée à la conductivité) pour le trois matériaux, et les données de spectroscopie XANES ont permis de comprendre le mécanisme de fermeture du gap (métallisation) du MgO sous effet de la température. / Two decades of exoplanet discoveries brought the physics of planetary interiors among the topics of broad and current interests. To advance in this field, one of the key ingredient is the knowledge of the equation of states and physical properties of planetary constituents. At the extreme conditions of planetary interiors ( 1-100 Mbar, 10^3-10^4 K), matter lies in the Warm Dense Matter (WDM) regime and theoretical descriptions are not trivial. Important progress have been done with ab-initio calculations based on differential functional theories, but such calculations need to be validated by experiments.In this thesis, we experimentally characterized phase diagrams and physical properties of MgO, MgSiO3 and Mg2SiO4 at conditions relevant for planetary science (0.5-10 Mbar). The studied compounds are the Mg end members of (Fe, Mg)SiO3 and (Fe, Mg)2SiO4 that are among the most abundant components of Earth’s mantle and are also thought to be abundant in Super-Earth’s mantle and giant planet cores. To bring these materials to planetary interior conditions we performed laser shock compression experiments at three high power laser facilities: LULI2000 (France), GEKKOXII (Japan), MEC at LCLS(USA). At LULI2000 and GEKKOXII we investigated the liquid properties and melting of MgO, MgSiO3 and Mg2SiO4 using decaying shocks coupled to visible diagnostics. At LULI2000 we studied with XANES spectroscopy MgO in the WDM regime highlighting its metallisation mechanism and structural properties in the liquid phase. Finally, at the MEC end station of LCLS, we used X-ray diffraction to measure shock induced structural changes on MgSiO3 and Mg2SiO4 in the solid region of their phase diagrams. Altogether these works, obtained with different diagnostics, imply a revision of the phase diagrams of the studied compounds. In particular we determined a new experimental melting point for MgO (at 470 ± 40 GPa and 9860 ± 810 K), we ruled out the occurrence of an MgSiO3 liquid-liquid transition (supposed to occur at ~ 400 GPa along the Hugoniot) and we evidenced for the first time the occurrence of an amorphous phase along the Forsterite (Mg2SiO4 crystal) Hugoniot (at ~50 GPa).