Abstract General anaesthesia (GA) is a widely used sedation method in dentistry. It is usually used for patients with an extensive dental treatment need, most often related to dental caries, and limited coping skills to consider conventional dental care. These patients are often small children or persons with dental fear. Using dental general anaesthesia (DGA) is expensive, special equipment and trained staff are needed, and it is not without risks for patients. The aim of this study was to investigate factors associated with children’s DGA. In addition to dental caries and dental fear, general health status, oral health behaviours, family-related factors, as well as dental attendance after DGA were in focus. The thesis is composed of five independent studies. There were three different study populations ‒ one in specialised and two in primary health care. There was also an age- and gender-matched comparison group for one of the study populations. Questionnaires were used in three of the studies, and two of the studies were based on patient files. According to the results, DGA is more common among medically compromised children than among healthy children. Medically compromised children have more often a history of DGA treatments compared with their healthy peers. Dental caries and dental fear were the main reasons for DGA in all of the studies. Dietary and drinking habits, as well as oral hygiene behaviours were distinctly poorer among children undergoing DGA than among those treated in a normal dental setting. A history of DGA in the family, a large number of siblings and male gender were important background factors associated with DGA. Patients treated under DGA were prone to miss or cancel their upcoming appointments. In conclusion, DGA is necessary in some cases, but it could be avoided if factors associated with DGA were taken into account in treatment plans. DGA in itself does not have an enhancing effect on oral health over the long term. / Tiivistelmä Yleisanestesia on hammashoidossa yleisesti käytetty sedaatiomenetelmä vaikeahoitoisille potilaille. He ovat usein pieniä lapsia, hammashoitopelkoisia tai sellaisia potilaita, joiden hoidontarve on liian laaja ja haastava tavanomaiseen hammashoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten nukutushammashoitoon liittyviä tekijöitä. Karieksen ja hammashoitopelon lisäksi tutkimuksen kohteena oli yleisterveydellisiä seikkoja, suunterveystottumuksia, perheeseen liittyviä tekijöitä sekä hammashoitopalvelujen käyttö nukutushammashoidon jälkeen. Tämä väitöskirja koostuu viidestä erillisestä osajulkaisusta. Tutkimusjoukkoja oli kolme: yksi erikoissairaanhoidosta ja kaksi perusterveydenhuollosta. Yhdelle tutkimusjoukolle oli ikä- ja sukupuolivakioitu vertailuryhmä. Kyselylomakkeita käytettiin kolmessa osajulkaisussa ja kaksi osajulkaisua perustui potilaspapereihin. Nukutushammashoito oli yleisempää yleissairailla kuin terveillä lapsilla. Yleissairailla lapsilla oli myös useammin nukutushammashoitohistoriaa kuin terveillä lapsilla. Karies ja hammashoitopelko olivat pääsyyt nukutushammashoitoon kaikissa tutkimuksissa. Juoma- ja ruokatottumukset, kuten myös suuterveystottumukset, olivat selkeästi huonommat nukutushammashoidossa hoidetuilla lapsilla kuin niillä lapsilla, jotka hoidettiin normaalisti hereillä. Perheen nukutushammashoitohistoria, suuri määrä sisaruksia ja miessukupuoli olivat merkittäviä nukutushammashoitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Nukutushammashoidossa hoidetut potilaat jättivät usein tulematta nukutushammashoidon jälkeisille hammashoitokäynneilleen tai peruivat aikansa. Nukutushammashoito on välttämätön tietyissä tilanteissa, mutta se voitaisiin välttää, jos siihen liittyviä tekijöitä huomioitaisiin paremmin hoitosuunnitelmissa. Nukutushammashoidolla sinänsä ei ole suunterveyttä parantavaa pitkäaikaisvaikutusta.