Abstract The aims of this study were to explore different aspects of dental fear and their determinants among children at different ages. The study samples comprised 378 children from the Veneto region of Italy aged 3–13 years and 1474 children from Jyväskylä and Kuopio, Finland, aged 3, 6, 9, 12 and 15 years. In the Italian study, the child’s age, first dental visit, number of subsequent visits and dental fear, and the parent’s dental fear were asked in a questionnaire. In the Finnish study, a questionnaire was used that contained 11 dental fear-related questions and family member’s dental fear and questions on oral health habits and family characteristics. Dental status was determined clinically and information on treatment procedures from three preceding years was collected from patient records. A total of 21 to 36% of Finnish children were quite or very afraid of something in dental treatment. The prevalence of dental fear among Finnish children was not lower among older children but rather fluctuated among different ages. The characteristics of dental fear differed among children at different ages. Among Finnish children, four aspects of dental fear were revealed from the questionnaire, i.e. ‘Treatment of dental decay’, ‘Attending dentist’, ‘Peak value for dental fear’ and ‘Fear of dental treatment in general’. Correlations between the four abovementioned aspects, the differences between age groups separately for the above mentioned aspects, and the determinants of dental fear were studied. At younger ages, the dental fear was abstract, commonly related to attending dentist. At older ages, dental fear was often related to invasive treatment, such as fear of local anaesthesia and drilling. Fear of pain which was common among all age groups. Among Italian children, the first dental experiences were strong determinants of dental fear. Among Finnish children, dental fear among other members of the family was more often found among children with dental fear than among non-fearful children. 15-year-old girls were more likely to be afraid than boys of the same age but gender differences were not found at younger ages. The results indicated that dental fear is not solely based on direct conditioning but rather consists of child, family and environment related determinants. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten hammashoitopelon piirteitä ja niihin liittyviä seikkoja eri-ikäisillä lapsilla. Tutkimuksessa käytettiin havaintoaineistoa, joka koostui 378:sta 3–13-vuotiaasta italialaisesta lapsesta Veneton maakunnan alueelta sekä 1474:stä 3-, 6-, 9-, 12- ja 15-vuotiaasta lapsesta Jyväskylästä ja Kuopiosta. Tutkimuksessa italialaisilla lapsilla vanhempi täytti kyselylomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä lapsen iästä, hammashoitopelosta, ensimmäisestä hammashoitokäynnistä ja seuraavien hoitokäyntien lukumäärästä sekä vanhemman omasta hammashoitopelosta. Suomalaisilla lapsilla tutkimustiedot kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi 11 kysymystä lapsen hammashoitopelosta ja kysymyksiä lapsen suun terveystottumuksista sekä perheeseen liittyvistä seikoista, kuten perheenjäsenten hammashoitopelosta. Hampaiden senhetkinen kliininen tila sekä kolmen tarkastusta edeltävän vuoden hoitokäynnit ja tuolloin tehdyt toimenpiteet otettiin mukaan tutkimukseen. Suomalaisista lapsista 21–36 % pelkäsi jonkin verran tai paljon jotain asiaa hammashoidossa. Suomalaisten lasten hammashoitopelko ei ollut alempi nuoremmilla lapsilla vaan vaihteli ikäryhmien välillä. Myös hammashoitopelon luonne vaihteli ikäluokittain. Suomalaisesta kyselystä löydettiin neljä pelon osa-aluetta: paikkaushoitoon liittyvä pelko, hammaslääkärissä käymiseen liittyvä pelko, yleinen hammashoitopelko sekä voimakkaimmaksi koettu hammashoitoon liittyvä yksittäinen pelko. Tutkimuksessa tutkittiin pelon osa-alueiden välisiä korrelaatioita ikäryhmittäin, erikseen yksittäisen pelon osa-alueen vaihtelua ikäryhmien välillä sekä hammashoitopelon liittyviä seikkoja ikäryhmittäin. Nuoremmilla lapsilla hammashoitopelko oli useammin abstraktia, yleensä hammashoidossa käymiseen liittyvää pelkoa. Vanhemmilla lapsilla hammashoitopelko oli usein hammashoitotoimenpiteisiin liittyvää pelkoa, esimerkiksi puudutuksen ja porauksen pelkoa. Kivun pelko oli yleistä kaikissa ikäryhmissä. Ensimmäiset hammashoitokokemukset olivat voimakkaita hammashoitopelon selittäjiä italialaisilla lapsilla. Suomalaisten lasten hammashoitopelko oli vahvasti yhteydessä muiden perheenjäsenten hammashoitopelkoon. 15-vuotiaat tytöt pelkäsivät hammashoitoa enemmän kuin pojat, mutta sukupuolten välisiä eroja ei havaittu nuoremmissa ikäryhmissä. Tutkimus osoittaa, että lasten hammashoitopelko ei ole ainoastaan seurausta suorasta ehdollistumisesta hammashoitokokemusten kautta vaan siihen vaikuttavat enemmänkin lapseen, perheeseen ja ympäristöön liittyvät seikat.

Abstract General anaesthesia (GA) is a widely used sedation method in dentistry. It is usually used for patients with an extensive dental treatment need, most often related to dental caries, and limited coping skills to consider conventional dental care. These patients are often small children or persons with dental fear. Using dental general anaesthesia (DGA) is expensive, special equipment and trained staff are needed, and it is not without risks for patients. The aim of this study was to investigate factors associated with children’s DGA. In addition to dental caries and dental fear, general health status, oral health behaviours, family-related factors, as well as dental attendance after DGA were in focus. The thesis is composed of five independent studies. There were three different study populations ‒ one in specialised and two in primary health care. There was also an age- and gender-matched comparison group for one of the study populations. Questionnaires were used in three of the studies, and two of the studies were based on patient files. According to the results, DGA is more common among medically compromised children than among healthy children. Medically compromised children have more often a history of DGA treatments compared with their healthy peers. Dental caries and dental fear were the main reasons for DGA in all of the studies. Dietary and drinking habits, as well as oral hygiene behaviours were distinctly poorer among children undergoing DGA than among those treated in a normal dental setting. A history of DGA in the family, a large number of siblings and male gender were important background factors associated with DGA. Patients treated under DGA were prone to miss or cancel their upcoming appointments. In conclusion, DGA is necessary in some cases, but it could be avoided if factors associated with DGA were taken into account in treatment plans. DGA in itself does not have an enhancing effect on oral health over the long term. / Tiivistelmä Yleisanestesia on hammashoidossa yleisesti käytetty sedaatiomenetelmä vaikeahoitoisille potilaille. He ovat usein pieniä lapsia, hammashoitopelkoisia tai sellaisia potilaita, joiden hoidontarve on liian laaja ja haastava tavanomaiseen hammashoitoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten nukutushammashoitoon liittyviä tekijöitä. Karieksen ja hammashoitopelon lisäksi tutkimuksen kohteena oli yleisterveydellisiä seikkoja, suunterveystottumuksia, perheeseen liittyviä tekijöitä sekä hammashoitopalvelujen käyttö nukutushammashoidon jälkeen. Tämä väitöskirja koostuu viidestä erillisestä osajulkaisusta. Tutkimusjoukkoja oli kolme: yksi erikoissairaanhoidosta ja kaksi perusterveydenhuollosta. Yhdelle tutkimusjoukolle oli ikä- ja sukupuolivakioitu vertailuryhmä. Kyselylomakkeita käytettiin kolmessa osajulkaisussa ja kaksi osajulkaisua perustui potilaspapereihin. Nukutushammashoito oli yleisempää yleissairailla kuin terveillä lapsilla. Yleissairailla lapsilla oli myös useammin nukutushammashoitohistoriaa kuin terveillä lapsilla. Karies ja hammashoitopelko olivat pääsyyt nukutushammashoitoon kaikissa tutkimuksissa. Juoma- ja ruokatottumukset, kuten myös suuterveystottumukset, olivat selkeästi huonommat nukutushammashoidossa hoidetuilla lapsilla kuin niillä lapsilla, jotka hoidettiin normaalisti hereillä. Perheen nukutushammashoitohistoria, suuri määrä sisaruksia ja miessukupuoli olivat merkittäviä nukutushammashoitoon yhteydessä olevia tekijöitä. Nukutushammashoidossa hoidetut potilaat jättivät usein tulematta nukutushammashoidon jälkeisille hammashoitokäynneilleen tai peruivat aikansa. Nukutushammashoito on välttämätön tietyissä tilanteissa, mutta se voitaisiin välttää, jos siihen liittyviä tekijöitä huomioitaisiin paremmin hoitosuunnitelmissa. Nukutushammashoidolla sinänsä ei ole suunterveyttä parantavaa pitkäaikaisvaikutusta.

Abstract The aim of this study was to evaluate the association between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition. A further aim was to study the association between subjective oral impacts and dental fear. The nationwide two-stage stratified cluster sample (n=8028) represented Finnish adults aged 30 years and older. The data were collected in interviews, with questionnaires and at clinical dental examinations. Dental fear was measured with the question: “How afraid are you of visiting a dentist?” and subjective oral impacts with the OHIP-14 questionnaire. Multiple logistic regression analyses were used to determine the association between dental fear and dental attendance, oral health habits, dental condition and subjective oral impacts, taking into consideration the possible confounding and/or modifying factors (e.g. age, gender and education). Of Finnish adults aged 30 years and older, 10% were very afraid and 30% somewhat afraid of visiting a dentist. Those with high dental fear were more likely to report subjective oral impacts than were those with lower fear. Age modified the effect of the association between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition. Among all age groups, except the 30- to 34-year-olds, irregular attenders were more likely to be very afraid of visiting a dentist than regular attenders were. Dental condition was also poorer among those with high dental fear than among those with lower fear. The association between dental fear and number of decayed teeth was positive in all age groups. Among the age group 65+ years, the numbers of missing and sound teeth were positively, and among the age group 30-34 years negatively, associated with dental fear. Among the age group 65+years, those who brushed their teeth less than twice a day were more likely to have high dental fear than were those who brushed at least twice a day. Regular smokers were more likely to have high dental fear than were those who smoked occasionally or not at all. Dental fear is very common among adults in Finland. Because those with dental fear use dental services irregularly, they are likely to need emergency care. However, those for whom oral health services have been provided regularly since childhood seem to continue to use these services regularly in spite of high dental fear. Dental teams should be aware of the increased oral health risks that smoking, irregular attendance and poor tooth-cleaning habits cause among those with dental fear. Treating dental fear could have positive effects on subjective oral impacts by reducing psychological and social stress as well as improving regular dental attendance and oral health. Birth cohort or age should be taken into account when associations between dental fear and dental attendance, oral health habits and dental condition are studied. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hammashoitopelon ja hammashoitopalveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen sekä hammasterveyden välisiä yhteyksiä. Tavoitteena oli myös tutkia suunterveyteen liittyvien ongelmien yhteyttä hammashoitopelkoon. Kaksivaiheinen ryvästetty otos (n=8028) edusti suomalaista 30 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksessa käytetty tieto koottiin haastattelujen, kyselyjen ja suun kliinisen tutkimuksen avulla. Hammashoitopelkoa selvitettiin kysymyksellä ”Onko hammaslääkärissä käynti mielestänne: ei lainkaan pelottavaa, jonkin verran pelottavaa, erittäin pelottavaa?” ja suun terveyteen liittyviä ongelmia OHIP-14-kyselyllä. Logististen regressioanalyysien avulla tutkittiin hammashoitopelon ja palveluiden käytön, suunterveyteen liittyvien tapojen ja ongelmien sekä hampaiden terveyden välistä yhteyttä huomioiden mahdollisia sekoittavia ja/tai vaikutusta muovaavia tekijöitä (mm. ikä, sukupuoli, koulutus). Suomalaisista aikuisista 10 % pelkäsi hammashoitoa kovasti ja 30 % jonkin verran. Kovasti hammashoitoa pelkäävät raportoivat suunterveyteen liittyviä ongelmia useammin kuin vähän tai ei lainkaan pelkäävät. Ikä vaikutti siihen, millainen yhteys oli hammashoitopelon ja hammashoitopalvelujen käytön, suun terveyteen liittyvien tapojen ja hammasterveyden välillä. Kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi ikäryhmässä 30–34 epäsäännöllisesti hoidossa käyvät pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin säännöllisesti hoidossa käyvät. Kovasti pelkäävillä oli myös huonompi hammasterveys kuin vähemmän pelkäävillä. Kaikissa ikäryhmissä kovasti hammashoitoa pelkäävillä oli useampia reikiintyneitä hampaita kuin jonkin verran tai ei lainkaan pelkäävillä. Poistettujen hampaiden lukumäärän lisääntyessä kovan hammashoitopelon todennäköisyys pieneni ikäryhmässä 30–34 ja kasvoi ikäryhmässä 65+. Näissä ikäryhmissä sama ilmiö oli havaittavissa myös terveiden hampaiden lukumäärän muuttuessa. Ikäryhmässä 65+ hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjanneet pelkäsivät hoitoa todennäköisemmin kuin vähintään kahdesti päivässä harjanneet. Säännöllisesti tupakoivat pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin epäsäännöllisesti tai ei lainkaan tupakoivat. Hammashoitopelko on yleistä Suomessa. Koska pelkäävät käyvät hoidossa epäsäännöllisesti, hammaslääkärit kohtaavat pelkääviä potilaita usein akuuttivastaanotolla. Ne, jotka ovat tottuneet hammashoitopalveluiden säännölliseen käyttöön lapsuudesta alkaen, näyttävät jatkavan palveluiden säännöllistä käyttöä pelosta huolimatta. Hammashoitotiimien tulee huomioida hammashoitoa pelkäävien epäsäännöllisen hoidossa käymisen, puutteellisten kotihoitotottumusten ja tupakoinnin suunterveydelle aiheuttama kohonnut riski. Hammashoitopelon hoitamisella olisi positiivisia vaikutuksia suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, koska pelon hoito vähentää psykologista ja sosiaalista stressiä, lisää säännöllistä hoidossa käyntiä ja parantaa suun terveyttä. Syntymäkohortti tai ikä pitää huomioida tutkittaessa hammashoitopelon yhteyttä hammashoitopalveluiden käyttöön, suunterveyteen liittyviin tapoihin ja hammasterveyteen.