Abstract The aim of this study was to investigate the status of erosive tooth wear (ETW) in Finnish middle-aged adults and its association with dental caries and sociodemographic and intrinsic factors. In addition, we performed a genome-wide association study (GWAS) to identify whether genetic polymorphism (single nucleotide polymorphism) could explain some of the individual variance in the ETW status. Another aim of the study was to validate the use of the erosion index, the Basic Erosive Wear Examination (BEWE), on 3D models. Of the total Northern Finland Birth Cohort (NFBC1966), a convenience sample of 3,181 people was invited for an oral health examination in 2012–2013, of whom 1,962 participated, thus comprising the study group for the present study. ETW was assessed by sextants using the BEWE index. The clinical data was supplemented by information collected by means of postal questionnaires in 1997–1998 and 2012–2013, blood samples, and 3D models of the dentition. Of those clinically examined, 586 participants were randomly selected for the validation study of the BEWE index on 3D models. ETW was a common finding among the Finnish adult population, and almost half of the population needed at least preventive measures against the condition, and almost one in ten had severe ETW. Male gender and restorative treatment need due to dental caries were associated with ETW, unlike sociodemographic factors. Of the intrinsic factors, daily reflux symptoms and hyposalivation were the most significantly associated with severe ETW. According to the results from the GWAS, susceptibility to ETW could be partly explained by genetic polymorphism. The BEWE index was found reliable for recording ETW clinically and on 3D models, and 3D models were especially sensitive in detecting initial ETW. In conclusion, ETW seems to be common among Finnish adults, especially among males. In addition to risk factors, individual susceptibility should be kept in mind when assessing the risk for the condition. Early diagnosis of ETW is important in maintaining good oral health, and the BEWE seems to be a reliable index for that purpose both clinically and on 3D models. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hampaiden erosiivisen kulumisen yleisyyttä ja vakavuutta suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla, sekä erosiivisen kulumisen yhteyttä hampaiden reikiintymiseen sekä sosiodemografisiin ja sisäisiin tekijöihin. Lisäksi selvitettiin koko genomin kartoitusta hyödyntäen, voidaanko geneettisellä polymorfismilla (yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla) selittää yksilön alttiutta erosiiviselle kulumiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös validoida erosiivista kulumista arvioiva indeksi (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) 3D-malleilla. Koko Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista kutsuttiin 3 181 henkilöä suun terveystarkastukseen vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen muodostaen lopullisen tutkimusjoukon. Erosiivista kulumista arvioitiin käyttäen BEWE-indeksiä. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit. Kliinisesti tutkituista osallistujista yhteensä 586 henkilöä valittiin satunnaisesti BEWE-indeksin validointitutkimukseen 3D-malleilla. Erosiivinen kuluminen oli yleistä suomalaisilla aikuisilla, ja lähes puolella oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Vakavaa erosiivista kulumista on lähes joka kymmenennellä. Miessukupuoli ja korjaavan hoidon tarve hampaiden karioitumisen vuoksi olivat yhteydessä erosiiviseen kulumiseen, toisin kuin sosiodemografiset tekijät. Sisäisistä tekijöistä päivittäiset reflux-oireet ja vähäinen syljeneritys olivat vahvimmin yhteydessä vakavaan erosiiviseen kulumiseen. Koko genomikartoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa selittyä osittain geneettisellä polymorfismilla. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli helpommin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla, etenkin miehillä. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen aikainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin.

Abstract Malocclusions and dentofacial deformities associate with physical, psychological and social functioning, which are included in the concept of oral health-related quality of life (OHRQoL). It is not clear, however, how different aspects related to malocclusion are associated with OHRQoL and how the possible associations interrelate during treatment. The aim of this study was to investigate the effect of treatment of severe malocclusion and related functional and esthetic changes on OHRQoL in adult patients who undergo orthodontic or orthodontic-surgical treatment. The study group comprised ninety-four adults (34 men and 60 women, age range 18–64 years) with severe malocclusion and considerable functional problem who were referred for orthodontic or orthodontic-surgical treatment in the Oral and Maxillofacial Department at Oulu University Hospital. Data were collected using questionnaires, dental casts, dental photographs and clinical examinations before and after treatment. OHRQoL (OHIP-14), facial pain and satisfaction with dental esthetics were measured with questionnaires. The methods to measure malocclusion, temporomandibular disorders (TMD) and dental esthetics were the Peer Assessment Rating (PAR) index, the Helkimo index and the Aesthetic Component (AC) of the IOTN. Before treatment, associations between severity of malocclusion, TMD, facial pain and OHRQoL differed between genders. OHRQoL, malocclusion, signs and symptoms of TMD, facial pain and satisfaction with dental esthetics improved significantly during the follow-up. The greatest improvement was seen in the OHRQoL dimensions psychological discomfort, physical pain and psychological disability. Improvement in satisfaction with dental esthetics and decreased facial pain associated with improved OHRQoL. In conclusion, treatment of severe malocclusion considerably improves OHRQoL. Especially satisfaction with dental esthetics and facial pain seem to be aspects that contribute to patients’ OHRQoL. Thus, the importance of dental esthetics and facial pain for patients should not be underestimated when making treatment decisions and assessing outcome. / Tiivistelmä Purentavirheet sekä hampaiston ja kasvojen poikkeavuudet ovat yhteydessä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu on käsite, joka sisältää nämä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset osa-alueet. On kuitenkin epäselvää, miten purentavirheeseen liittyvät eri näkökohdat ja niiden muutokset ovat yhteydessä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun ja sen muutoksiin hoidon aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vaikean purentavirheen hoidon ja siihen liittyvien toiminnallisten ja esteettisten muutosten vaikutusta elämänlaatuun aikuispotilailla, joille tehtiin oikomishoito tai oikomishoito yhdistettynä leukakirurgiseen hoitoon. Tutkimusryhmän muodostivat 94 aikuista (34 miestä ja 60 naista, ikäjakauma 18–64 vuotta), joilla oli vaikea purentavirhe ja siihen liittyvä huomattava toiminnallinen haitta, ja jotka oli lähetetty ortodontiseen tai ortodontis-kirurgiseen hoitoon Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikalle. Tiedot kerättiin kyselylomakkeiden, kipsimallien, suuvalokuvien ja kliinisten tutkimusten avulla ennen hoitoa ja sen jälkeen. Suunterveyteen liittyvää elämänlaatua (OHIP-14), kasvokipua ja hampaiden ulkonäköön liittyvää tyytyväisyyttä mitattiin kyselykaavakkeella. Purentavirheen, purentaelimistön toimintahäiriöiden ja hampaiden ulkonäön mittaamiseen käytettiin PAR-indeksiä, Helkimo-indeksiä ja IOTN:n ulkonäköosiota. Purentavirheen vaikeusasteen, purentaelimistön toimintahäiriöiden, kasvokivun ja suunterveyteen liittyvän elämänlaadun väliset yhteydet erosivat ennen hoitoa naisten ja miesten välillä. Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu, purenta, purentaelimistön toimintahäiriöt, kasvokipu ja tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön paranivat seuranta-aikana. Suurin paraneminen havaittiin elämänlaadun osa-alueissa psyykkinen epämukavuus, kipu ja psyykkinen haitta. Hampaiden ulkonäön paraneminen ja kasvokivun väheneminen olivat yhteydessä suunterveyteen liittyvän elämänlaadun paranemiseen. Vaikean purentavirheen hoito paransi merkitsevästi suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Mitatuista muuttujista etenkin tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön ja kasvokipu näyttävät olevan merkittäviä potilaan suunterveyteen liittyvän elämänlaadun kannalta. Tästä syystä hampaiden ulkonäön ja kasvokivun merkitystä potilaille ei tulisi aliarvioida hoitopäätöstä tehtäessä ja hoitotulosta arvioitaessa.