Abstract Laboratory medicine is under constant pressure from changes in the operating environment. Organisational changes and tendering processes have led to a trend towards shorter turn-around times and more cost-effective choices. Analysis tools that were previously only available at research laboratories, such as the mass spectrometer and polymerace chain reaction (PCR), have now made their way to university hospital laboratories and even mid-sized laboratories. Organisational changes have increased the need to monitor the pre-analytical steps. The specimen can be drawn from the patient in a satellite laboratory, which may be located several hours from the central laboratory. The increased transportation times may change the analytical properties of the specimens, which is why the stability of different analytes should be investigated thoroughly in different temperatures. It should be born in mind that doctors are treating the patients based on the results they receive from the laboratory. To avoid possible malpractice, the analytical properties should remain reliable. Traditionally, some analyses have been carried out manually, which is known to be time-consuming and carries the possibility of wide intra-observatory mistakes. For that reason, it would be reasonable to perform some manual analyses, such as body fluid analysis, in an automated manner. Automating the manual steps taken in the laboratory would release labour for other tasks and may increase the cost-effectiveness of the work. Organisational changes have redirected the needs of a clinical laboratory towards automated options instead of manual ones and finding more economically-based alternatives to replace or complement traditional methods. / Tiivistelmä Laboratoriolääketiede on jatkuvan muutospaineen alla. Organisaatiomuutokset ja kilpailutus ovat saaneet aikaan sen, että laboratorioiden analytiikkatarjonnan tulee olla kilpailukykyistä niin hinnan kuin tulosten vastausnopeuden suhteen. Aikaisemmin pelkästään tutkimuskäytössä olleet menetelmät, kuten PCR ja massaspektrometri, ovat jalkautuneet jo keskussairaalatasoiseen tutkimusvalikoimaan. Organisaatiomuutokset ovat saaneet aikaan myös sen, että näytteet voidaan ottaa potilaasta alueellisissa toimipisteissä ja kuljettaa päivän aikana keskuslaboratorioon analysoitavaksi. Kuljetusmatkat ja -ajat saattavat olla hyvinkin pitkiä. Tämän johdosta on erittäin tärkeää selvittää näytteiden säilyvyys niin, että tulokset pysyvät luotettavina eikä potilaan hoito kärsi. Perinteisesti osa tutkimuksista, kuten punktionesteen solut, on tehty käsin mikroskopoimalla, jonka tiedetään olevan aikaa vievää ja näin ollen myös kallista analysointia. Kyseisen tutkimuksen siirtäminen analysaattoreille tehtäväksi voi tuoda laboratoriolle taloudellisen säästön lisäksi työvoiman vapautumista manuaalisesti suoritettavalta mikroskopoinnilta. Muutospaineet laboratoriotoiminnoissa ovat saaneet aikaan tarpeen automatisaation lisääntymiselle ja taloudellisempien vaihtoehtojen löytämiselle perinteisten menetelmien rinnalle tai niiden sijaan.

Abstract The aim of this study was to investigate the status of erosive tooth wear (ETW) in Finnish middle-aged adults and its association with dental caries and sociodemographic and intrinsic factors. In addition, we performed a genome-wide association study (GWAS) to identify whether genetic polymorphism (single nucleotide polymorphism) could explain some of the individual variance in the ETW status. Another aim of the study was to validate the use of the erosion index, the Basic Erosive Wear Examination (BEWE), on 3D models. Of the total Northern Finland Birth Cohort (NFBC1966), a convenience sample of 3,181 people was invited for an oral health examination in 2012–2013, of whom 1,962 participated, thus comprising the study group for the present study. ETW was assessed by sextants using the BEWE index. The clinical data was supplemented by information collected by means of postal questionnaires in 1997–1998 and 2012–2013, blood samples, and 3D models of the dentition. Of those clinically examined, 586 participants were randomly selected for the validation study of the BEWE index on 3D models. ETW was a common finding among the Finnish adult population, and almost half of the population needed at least preventive measures against the condition, and almost one in ten had severe ETW. Male gender and restorative treatment need due to dental caries were associated with ETW, unlike sociodemographic factors. Of the intrinsic factors, daily reflux symptoms and hyposalivation were the most significantly associated with severe ETW. According to the results from the GWAS, susceptibility to ETW could be partly explained by genetic polymorphism. The BEWE index was found reliable for recording ETW clinically and on 3D models, and 3D models were especially sensitive in detecting initial ETW. In conclusion, ETW seems to be common among Finnish adults, especially among males. In addition to risk factors, individual susceptibility should be kept in mind when assessing the risk for the condition. Early diagnosis of ETW is important in maintaining good oral health, and the BEWE seems to be a reliable index for that purpose both clinically and on 3D models. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hampaiden erosiivisen kulumisen yleisyyttä ja vakavuutta suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla, sekä erosiivisen kulumisen yhteyttä hampaiden reikiintymiseen sekä sosiodemografisiin ja sisäisiin tekijöihin. Lisäksi selvitettiin koko genomin kartoitusta hyödyntäen, voidaanko geneettisellä polymorfismilla (yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla) selittää yksilön alttiutta erosiiviselle kulumiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös validoida erosiivista kulumista arvioiva indeksi (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) 3D-malleilla. Koko Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista kutsuttiin 3 181 henkilöä suun terveystarkastukseen vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen muodostaen lopullisen tutkimusjoukon. Erosiivista kulumista arvioitiin käyttäen BEWE-indeksiä. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit. Kliinisesti tutkituista osallistujista yhteensä 586 henkilöä valittiin satunnaisesti BEWE-indeksin validointitutkimukseen 3D-malleilla. Erosiivinen kuluminen oli yleistä suomalaisilla aikuisilla, ja lähes puolella oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Vakavaa erosiivista kulumista on lähes joka kymmenennellä. Miessukupuoli ja korjaavan hoidon tarve hampaiden karioitumisen vuoksi olivat yhteydessä erosiiviseen kulumiseen, toisin kuin sosiodemografiset tekijät. Sisäisistä tekijöistä päivittäiset reflux-oireet ja vähäinen syljeneritys olivat vahvimmin yhteydessä vakavaan erosiiviseen kulumiseen. Koko genomikartoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa selittyä osittain geneettisellä polymorfismilla. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli helpommin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla, etenkin miehillä. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen aikainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin.

Abstract The rapid development of digital technology and software in recent years has created great variety of totally new business opportunities. Software startups are commonly considered to be the fastest in exploiting the new opportunities and the most innovative in creating new products and services. At the same time, software startups are often small, immature enterprises with limited resources and inexperienced teams. The initial team plays a key role in the early stages of a software startup. This research focuses on the initial team from the perspective of human capital – the knowledge, experiences, skills, and other cognitive abilities. It studies the initial team empirically, utilizing the multi-case study and triangulation methods applying the human capital, resource-based view, capability, and the opportunity discovery and creation theories. The empirical data were gathered from thirteen software startups in Italy, Norway and Finland, and from a student experiment. From the analysis of this data, a generic structure of a software startup’s initial team was identified, consisting of three different roles, with each having a specific human capital profile. This team structure sought a balance between the team’s human capital and problems and challenges to be solved. The level of the initial human capital of the team and the means to strengthen it varied, and affected the progress of the work in the studied startups. Though the components of the team’s human capital were not rare and inimitable in terms of the resource-based view, building a balanced startup team created a unique and task-specific setup, which is a key capability of a software startup. The balanced startup team structure is proposed to be the generic human capital model of a software startup’s initial team. / Tiivistelmä Digitaalitekniikan ja ohjelmistojen nopea kehitys viime vuosina on synnyttänyt suuren joukon kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelmistostartup-yrityksiä pidetään yleisesti nopeimpina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja erityisen innovatiivisina luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Kuitenkin samalla, ohjelmistostartup-yritykset ovat usein pieniä, kehityksensä alussa olevia yrityksiä, joilla on pienet resurssit ja kokematon henkilökunta. Varhaisen vaiheen ohjelmistostartup-yrityksissä alkutiimin merkitys on keskeinen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä inhimillisen pääoman, osaamisen, kokemuksen ja taitojen, näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä kokeellisesti, käyttäen monitapaustutkimuksen ja triangulaation menetelmiä ja soveltaen inhimillisen pääoman, resurssipohjaisen näkemyksen, kyvykkyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen teorioita. Kokeellinen tutkimusaineisto on kerätty kolmestatoista yrityksestä Italiasta, Norjasta ja Suomesta ja yhdestä opiskelijoilla tehdystä kokeellisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa löydettiin alkutiimin yleinen malli. Mallissa on kolme roolia, kullakin oma inhimillisen pääoman profiili. Mallissa on tiimin inhimillisen pääoman ja ratkaistavien ongelmien tasapaino. Tiimien inhimillisen pääoman määrä ja sen kehitystavat vaihtelivat, ja vaikuttivat tutkittavien yritysten edistymiseen. Vaikka alkutiimien inhimillisen pääoman komponentit eivät olleet ainutkertaisia resurssipohjaisen näkemyksen kannalta, tasapainossa olevan alkutiimin rakentaminen synnytti ainutkertaisen, tehtävänmukaisen tiimirakenteen, jota voidaan pitää yrityksen keskeisenä kyvykkyytenä. Havaittu tiimirakenne esitetään yrityksen alkutiimin inhimillisen pääoman yleiseksi malliksi.