Abstract The purpose of the present study is to theoretically and empirically examine how entrepreneurs create business models to capture opportunities. More specifically, this study focuses on the business model antecedents, in other words, entrepreneurial actions between the moment of opportunity identification and the inception of the functioning business model. By reviewing the extant literature on opportunity and business models, this study develops and argues for an action approach to understanding the business model creation process. Focusing on theory development, this research follows a cyclical process of research-oriented action research, utilizing the diary method. In total, one hundred fifty five diaries were collected and analyzed for the purposes of this research. Four groups of respondents were included: the participants of a start-up accelerator program in Oulu, Finland; the participants of a project carried out at the University of Oulu, Finland; the participants of a venture creation training organized by the Business Model Design Center, Ålborg, Denmark; and two novice entrepreneurial teams based in Helsinki, Finland. This study develops a conceptual model that illustrates how entrepreneurs create business models to capture opportunities. The model suggests that the process of business model creation is a continuous iteration of conceptualizing and contextualizing. Conceptualizing is associated with choices and decisions made under uncertainty, whereas contextualizing is about acting upon these choices and decisions, thereby testing their feasibility and acceptability against perceived reality. Conceptualizing triggers action as entrepreneurs try to actualize the choices and decisions they have made. Conceptualizing and contextualizing mutually support and reinforce each other by means of feedback loops: Changes in opportunity conceptualizations and/or business model conceptualizations necessitate modifications in their contextualization and vice versa. The major contribution of this study lies in addressing what has previously been a mostly neglected area of research and explaining how entrepreneurs create business models to capture opportunities from the action perspective. From the methodological perspective, this study employs a novel combination of action research and the diary method, which allows investigating entrepreneurial actions in their natural setting. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntääkseen. Erityisesti työssä keskitytään liiketoimintamallien aihioihin, joita yrittäjät työstävät liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja toimivan liiketoimintamallin syntymisen välisenä aikana. Työssä rakennetaan aiempaan liiketoimintamahdollisuus- ja liiketoimintamallitutkimukseen perustuva, yrittäjien päiväkirjoja hyödyntävä toimintatutkimuslähestymistapa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä liiketoimintamallien luomisen prosessista sekä teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta. Kaikkiaan tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin 155 päiväkirjaa neljästä eri vastaajaryhmästä: yrityskiihdyttämöstä Oulussa, Oulun yliopiston järjestämässä yrittäjyysprojektissa, Aalborgin yliopiston Business Model Design Centerin järjestämässä yrityksen perustamiskoulutuksessa, ja kahdessa aloittavien yrittäjien tiimissä Helsingissä. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen malli kuvaamaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Malli esittää liiketoimintamallin luomisen jatkuvana ja iteratiivisena konseptointina sekä kontekstualisointina. Konseptoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yrittäjien epävarmuuden vallitessa tekemiä valintoja ja päätöksiä, kontekstualisoinnilla näiden valintojen ja päätösten mukaisesti toimimista. Konseptualisoinnissa ja kontekstualisoinnissa testataan liiketoimintamalliaihioiden toimivuutta, kannattavuutta ja hyväksyttävyyttä yrittäjien kokemassa todellisuudessa. Konseptointi käynnistää toiminnan, jolla yrittäjät pyrkivät toteuttamaan tekemiään valintoja ja päätöksiä. Konseptointi ja kontekstualisointi vahvistavat ja tukevat toisiaan kaksisuuntaisen palautemekanismin kautta: muutos liiketoimintamahdollisuuksien ja liiketoimintamallien konseptoinnissa aiheuttaa tarpeen muuttaa tapaa, joilla niitä testataan ja toteutetaan käytännössä – samalla käytännön toteutuksessa opittu heijastuu takaisin siihen, miten liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja konseptoidaan. Työn pääasiallinen kontribuutio on liiketoimintamallien toimintatutkimuksen alueella. Aiemmassa liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja yhdistävässä tutkimuksessa ei ole juurikaan sovellettu toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Työssä onkin kehitetty uusi päiväkirjoihin perustuva toimintatutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa yrittäjien toiminnan tutkimisen tilannesidonnaiset tekijät huomioon ottaen. Käytännössä työn tuloksia voidaan hyödyntää uuden yritystoiminnan luomisessa sekä yrittäjien ja yritysten tukemisessa.

Abstract This research explores social entrepreneurship within the Islamic context through a number of perspectives. While there has been plenty of scientific research on social entrepreneurship during the last decades, non-Western settings are largely missing from academic research. Nevertheless, social entrepreneurship is also practiced in non-Western nations, no less so in the GCC countries. This research explores the multifaceted nature of social entrepreneurship within the Islamic GCC context through three qualitative research papers. The strong role and influence of social entrepreneurship was seen as the connecting theme between these three papers. Social entrepreneurship comes in many shapes and sizes and is visible at many levels of organization. Nation states display it as do even wider, shared belief systems. The multifaceted nature of social entrepreneurship is revealed when approached from several perspectives. The first paper approaches it from a social and commercial perspective, utilizing a case study method. The second paper is a conceptual paper that approaches social entrepreneurship from a more religious and philanthropic perspective by focusing on zakat. In the third paper, social entrepreneurship is studied from the perspective of leadership and state using a historical case study. The findings of these three papers reveal that the interaction between the different functions of social entrepreneurs is both complex and multifaceted. One of the reasons for this is that the boundaries within which the social entrepreneurs operate are highly multidimensional. The Islamic context encompasses both institutional entrepreneurship and Islamic philanthropy, and sees them as essential and often also inseparable parts of it - perhaps even more so than in a Western context. This research shows that the state has a strong supporting role in social entrepreneurship and even acts as social entrepreneur. Thus, in the Islamic context, the effects of social entrepreneurship (through zakat institutions) actually foster the interaction and spread of social entrepreneurs, institutional entrepreneurs and Islamic philanthropists across multiple institutional spheres. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan sosiaalista yrittäjyyttä islamilaisessa kontekstissa useasta eri perspektiivistä. Vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon akateemista tutkimusta sosiaalisesta yrittäjyydestä, tutkimus länsimaiden ulkopuolisisissa konteksteissa on ollut hyvin vähäistä. Siitä huolimatta sosiaalista yrittäjyyttä on harjoitettu myös muualla kuin länsimaissa, kuten myös Persianlahden arabivaltioissa, GCC maissa. Tämä tutkimus käsittelee sosiaalisen yrittäjyyden monitahoista ilmentymää islamilaisissa GCC maissa kolmen kvalitatiivisen artikkelin kautta. Sosiaalisen yrittäjyyden vahva rooli ja sen erilaiset vaikutukset ovat yhdistävä teema näissä kolmessa artikkelissa. Sosiaalinen yrittäjyys ilmenee monessa eri muodossa ja eri kokoisissa yrityksissä ja sen vaikutus on nähtävissä useissa organisaation eri tasoissa. Sosiaalista yrittäjyyttä on havaittavissa myös valtiotasolla ja jopa suuremmissa uskomuskunnissa. Sosiaalisen yrittäjyyden monitahoisuus ilmenee, kun sitä lähestytään useasta perspektiivistä. Ensimmäinen artikkeli lähestyy tätä ilmiötä sosiaalisesta ja kaupallisesta perspektiivistä hyödyntäen tapaustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Toinen tutkimusartikkeli on käsitteellinen tutkimus, joka lähestyy sosiaalista yrittäjyyttä enemmän uskonnollisesta ja filantropisesta lähtökohdasta keskittymällä zakat-käsitteeseen. Kolmannessa artikkelissa sosiaalista yrittäjyyttä tutkitaan johtamisen ja valtiotason näkökulmista historiallisen tapaustutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että vuorovaikutus sosiaalisten yrittäjien eri toimintojen välillä on sekä monimutkaista että monitahoista. Yksi selitys tälle on, että rajapinta jonka puitteissa sosiaaliset yrittäjät toimivat, on erittäin moniulotteinen. Institutionaalinen yrittäjyys ja islamilainen filantropia ovat erottamaton osa sosiaalista yrittäjyyttä islamilaisessa kontekstissa, ehkä jopa suuremmassa määrin kuin länsimaisissa konteksteissa. Tämä tutkimus osoittaa että valtiolla on vahva avustava rooli sosiaalisessa yrittäjyydessä ja valtio voi jopa käyttäytyä sosiaalisen yrittäjän tavoin. Täten sosiaalisen yrittäjyyden vaikutus islamilaisessa kontekstissa (zakat-instituution kautta) vahvistaa sosiaalisten yrittäjien, institutionaalisten yrittäjien ja islamilaisten filantrooppien vuorovaikutusta ja vaikutusvallan leviämistä yli instituutiorajojen.

Abstract Entrepreneurship research is a dynamic field in development. It has long ago moved past analyzing the differences between entrepreneurs and non-entrepreneurs to trying to understand the activity that an entrepreneur does. Current entrepreneurship research has identified business opportunities and their development as the main focus of entrepreneurship research field. However the creation of new business opportunities is largely not understood and theory which builds on entrepreneurship is still in its initial phases. This study aims to understand the creation of new ventures through a holistic approach, not focusing only on the entrepreneur but also on the industry and society where the venture creation happens. Therefore this study focuses on new venture creation in a software business context. This context was chosen because the economy is moving from a production based economy to a knowledge based economy and software plays a vital role in this change. The research question set forth in this study is: How are new ventures created in the software industry? This study identifies culture, society and entrepreneur as components and actualisation, socialisation and emergence as the processes that affect new venture creation. These components and processes are derived from existing literature of entrepreneurship. Based on these components and processes a research framework is created which is used as the study approaches venture creation through process and case study logics. As a result of this study a model of venture creation in software business was created. The model shows how the dynamic formation of new ventures happens. The model of venture creation identifies components, processes and generative mechanisms of which the latter create the real dynamism in the model. The study showed how entrepreneurs and the creation of new business were tightly integrated into the environment in which the entrepreneurs resided and the people with whom they interacted. The study also showed that venture creation and the development of an entrepreneurial identity do not happen overnight. Rather, they take time to develop, and happen in an evolutionary way. / Tiivistelmä Yrittäjyystutkimus on muuttuva ja kehittyvä tutkimusala. Siinä kiinnostuksen kohde on ajan saatossa muuttunut kohti yrittäjän toiminnan ja muutoksen ymmärtämistä sen sijaan, että analysoitaisiin yrittäjien ja ei-yrittäjien eroja. Yrittäjyystutkimus on tunnistanut tämän hetken tutkimuskohteeksi liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittymisen. Näiden liiketoimintamahdollisuuksien luomista ei vielä täysin ymmärretä ja yrittäjyyden teorian rakentaminen on alkuvaiheissa. Tässä tutkimuksessa uusien liiketoimintojen luomista pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta, huomioiden yrittäjän lisäksi teollisuudenalan ja yhteiskunnan jossa liiketoiminnan luominen tapahtuu. Sen vuoksi tutkimuksessa keskitytään uuden liiketoiminnan luomiseen ohjelmistoteollisuudessa. Tämä konteksti valittiin, koska talous on muuttumassa tuotantoperustaisesta taloudesta kohti tietotaloutta ja ohjelmistoilla on merkittävä rooli tässä muutoksessa. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: Miten uusia liiketoimintoja luodaan ohjelmistoteollisuudessa? Tutkimuksessa kulttuuri, yhteiskunta ja yrittäjä tunnistetaan liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi komponenteiksi ja toteutuminen, sosialisaatio ja syntyminen liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi prosesseiksi. Nämä komponentit ja prosessit johdettiin aikaisemmasta tutkimuksesta. Näiden komponenttien ja prosessien pohjalta luotiin tutkimuskehikko, jonka avulla tutkimusaineistoa lähestytään prosessi- ja tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tuloksena luodaan ohjelmistoteollisuuteen uuden liiketoiminnan luomisen malli. Malli näyttää miten dynaaminen uuden liiketoiminnan luominen tapahtuu. Mallissa tunnistetaan komponentit, prosessit ja generoivat mekanismit joista viimeksimainitut luovat malliin todellisen dynamiikan. Tutkimuksessa havaittiin miten yrittäjät ja uuden liiketoiminnan luominen ovat tiukasti sidoksissa yrittäjän asuinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa havaittiin että uuden liiketoiminnan luominen ja yrittäjämäisen identiteetin kehittyminen vaativat aikaa kehittyäkseen.

Abstract With this study, I provide insights into international opportunities in the context of early internationalising firms and entrepreneurial selling. I study the changing meanings of international opportunities and the mechanisms of international opportunity construction that entrepreneurs narrate when making sense of these opportunities. I contribute to the international entrepreneurship literature that takes an integrative and processual approach to entrepreneuring and international opportunity. I view international opportunities as socially, temporally and spatially situated. By drawing from the socially situated cognition approach, I direct analytical focus to the contextual, changing interpretations of international opportunity and the dynamic process of international opportunity construction. I take a narrative constructionist approach to this study. My empirical material consists of five entrepreneurs’ narratives. They describe past, present and future international opportunities in the context of ongoing early international entry or expansion and entrepreneurial selling in international business-to-business sales negotiation. With this study, I contribute to an in-depth, processual understanding of international opportunities. I identify multiple meanings of international opportunities as product, service, business model, relationship, and/or foreign market opportunities. By describing transformations between these manifestations of international opportunity and the interactions that produce them across diverse intersubjective spaces, I depict journeys of articulated representations of international opportunities becoming concrete opportunities. I find dichotomies within and between different meanings of international opportunities and related actions and interactions. Specialisation versus flexibility, entrepreneurs’ involvement versus professional salespeople’s involvement, and replicated versus contextually adapted processes are problematised with respect to different manifestations of international opportunity. / Tiivistelmä Tällä tutkimuksella lisään ymmärrystä kansainvälisistä mahdollisuuksista yrityksen varhaisen kansainvälistymisen ja yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkin, miten yrittäjät merkityksellistävät kerronnassaan kansainvälisiä mahdolli-suuksia sekä niiden muutosta ja muodostamisen mekanismeja. Kontribuoin tutkimuksellani kansainvälisen yrittäjyyden kirjallisuuteen, joka käsittelee yrittämistä ja kansainvälisiä mahdollisuuksia integroivasta prosessuaalisesta näkökulmasta. Tutkimuksessani tarkastelen kansainvälisiä mahdollisuuksia sosiaalisesti, ajallisesti ja tilallisesti sijoittuneina. Hyödynnän sosiaalisesti sijoittuneen kognition lähestymistapaa tuodakseni analyyttisen fokuksen kansainvälisten mahdollisuuksien kontekstuaalisiin ja muuttuviin tulkintoihin sekä niiden muodostamisen dynaamiseen prosessiin. Lähestyn tutkimusta narratiivisen konstruktionismin näkökulmasta. Empiirinen aineistoni koostuu viiden yrittäjän narratiiveista. He kertovat menneistä, nykyisistä ja tulevista kansainvälisistä mahdollisuuksista meneillään olevan kansainvälisille markkinoille menon tai niillä laajenemisen sekä yritystenvälisissä kansainvälisissä myyntineuvotteluissa tapahtuvan yrittäjämäisen myynnin kontekstissa. Tutkimuksellani lisään ymmärrystä kansainvälisten mahdollisuuksien prosessuaalisesta luonteesta. Tunnistan kansainvälisten mahdollisuuksien erilaisia merkityksiä tuotteena, palveluna, liiketoimintamallina, suhteena ja/tai kansainvä-lisenä markkinana. Kuvaan muutoksia näiden eri manifestaatioiden ja niitä tuottavan vuorovaikutuksen välillä halki erilaisten subjektienvälisten tilojen. Näin esitän kansainvälisten mahdollisuuksien artikuloitujen kuvausten matkaa konkreettisiksi mahdollisuuksiksi. Havaitsen narratiiveissa ristiriitoja kansainvälisten mahdollisuuksien eri merkitysten sekä niihin liittyvän toiminnan ja vuorovaikutuksen sisällä ja välillä. Erikoistuminen ja joustavuus, yrittäjän ja ammattimyyjän osallisuus sekä prosessin toistaminen ja mukauttaminen problematisoidaan suhteessa kansainvälisten mahdollisuuksien eri manifestaatioihin.

Abstract The purpose of this study is to explore the role of relational capital in raising and utilizing venture capital by international new ventures (INVs). This study reviews literature on INVs, venture capital, and social capital theory and defines relational capital as the level of trust developed in the course of interactions between INVs and venture capital firms (VC firms) that leads to positive venture capital decisions and value creation. This empirical study of relational capital formation and utilization is accomplished by the case study method. The study is based on interviews with five case INVs regarding entrepreneurs’ and venture capitalists (VCs)’ experiences with forming and utilizing relational capital for the purpose of new venture internationalization. This study approaches the relationship between INV and VC firm from the relational capital perspective, exploring how INVs can raise venture capital for internationalization as well as how they can use relational capital to improve outcomes of new venture internationalization after venture capital is allocated. The analysis identifies the factors that affect formation of relational capital between INVs and VC firms, the outcomes that result from relational capital formed in the pre-investment stage, and the impact on performance of INVs during post-investment collaboration. This study develops a conceptual model proposing that the financing process for entrepreneurial INVs consists of forming and using relational capital to obtain venture capital investment. The particular characteristics of the INVs and VC firms, as well as behavior-related factors, have been found to be important to forming relational capital between INVs and VC firms. The relational capital formation process creates an atmosphere in which entrepreneurs and VCs provide both tangible and intangible resources to support INV internationalization. This study adds the relational capital viewpoint to the literature pertaining to venture capital and INVs by analyzing the role of relational capital in financing entrepreneurial INVs. Regarding managerial implications, the study shows how entrepreneurs can influence the venture capital investment process, where VC firms should pay attention to while working with INVs, and how policy makers could contribute by providing a positive environment for INV and VC firm collaboration. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisiin uusiin yrityksiin tehtyjä pääomasijoitusprosesseja suhdepääoman muotoutumisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa aihetta lähestytään sekä yritysten että pääomasijoittajien kannalta ja työn teoreettinen viitekehys rakennetaan kansainvälisten uusien yritysten, pääomasijoitusprosessin, ja sosiaalisen pääoman tutkimusjulkaisujen kautta. Työssä suhdepääoma määritellään luottamukseksi, joka kehittyy vuorovaikutuksen kautta yrityksen ja pääomasijoittajan välille ja johtaa positiiviseen pääomasijoituspäätökseen ja arvonluontiin. Työn empiirisessä osassa suhdepääoman muotoutumista ja hyödyntämistä tutkitaan tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla viiden kansainvälisen nuoren yrityksen yrittäjiä sekä pääomasijoittajia heidän kokemuksistaan yrityksen kansainvälisen kasvun rahoittamiseksi. Työssä yritysten ja pääomasijoittajien suhdetta lähestytään suhdepääoman kautta, erityisesti kun yritysten tavoitteena on saada pääomasijoitus kansainvälistä kasvua varten ja hyödyntää syntynyttä suhdepääomaa pääomasijoituksen jälkeen yrityksen kansainvälistymisprosessissa. Analyysissä tunnistetaan tekijät, jotka vaikuttavat suhdepääoman kehittymiseen, tulokset, jotka ovat seurausta ennen pääomasijoitusta syntyneestä suhdepääomasta, sekä vaikutukset, jotka yrityksen ja pääomasijoittajan välisellä suhdepääomalla on yrityksen menestymiseen pääomasijoituksen jälkeen. Tutkimuksessa yrityksen ja pääomasijoittajan erityisillä piirteillä, toimintamalleilla ja käyttäytymisellä havaittiin olevan merkitystä suhdepääoman muotoutumisessa ja hyödyntämisessä. Suhdepääoman muotoutumisprosessi luo ilmapiirin, jossa yrittäjät ja pääomasijoittajat voivat tuoda aineellisia ja aineettomia resursseja yrityksen kansainvälistymisen tueksi. Työn teoreettinen kontribuutio on erityisesti sen tuoma suhdenäkökulma pääomasijoitusprosessitutkimukseen. Työssä osoitetaan myös kuinka yrittäjät voivat käytännössä vaikuttaa pääomasijoituksen saamiseen ja päätöksentekoprosessiin ja mihin pääomasijoittajien tulisi kiinnittää huomiota yritysten kanssa työskennellessään.

Abstract Entrepreneurship education in non-business studies has not been extensively studied. The requirements and special features of engineering education of applied sciences is a fairly unaddressed research topic. Yet, there is a growing need to develop the entrepreneurial behaviour of graduates, as voiced in feedback from stakeholders and other actors in society. The competence requirements of graduates are constantly evolving; they are specified globally as well. The aim and motivation for this study is to develop a new framework for fostering entrepreneurship in engineering education. The developed framework could be used for developing, firstly, entrepreneurial behaviour, and secondly, the entrepreneurial mind-set of the engineering graduates. The main focus of entrepreneurship education research has been on content issues and primarily from the perspective of business studies. Therefore, this study has focused on pondering the methodological challenges of entrepreneurship education in the chosen target field, engineering education. The context for outlining the framework is constructed by first introducing the operational environment of the target organisation. Thereafter, the central concepts of entrepreneurship, entrepreneurship education and technology-based entrepreneurship are processed in a literature review in order to build the theoretical basis. In addition, research methods with ontological and epistemological choices are displayed. Due to the multilevel structure of the research phenomenon, the study approaches the phenomenon through four essays. The first essay opens up the aspects and background in order to understand the role and expectations of stakeholders as regards entrepreneurship education. The second essay concentrates on the pedagogical issues and possibilities of action-based learning methods with respect to entrepreneurship education especially. The third essay combines effectuation and causation perspectives on opportunity recognition and offers a framework for effectuation-based entrepreneurship education. The fourth essay is an empirical study covering effectuation and causation from the point of view of local technology-based companies. The conclusions of the study suggest that the outlined effectual entrepreneurship education, if combined with action-based learning methods like enquiry-based learning for instance, could support the development of entrepreneurial behaviour, and ensuing entrepreneurship, among engineering students. It is also suggested that adoption of the new framework requires renewal of the learning environment, and the involvement of the entire organisation in the change process. / Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta ei juurikaan ole tutkittu muutoin kuin liiketaloustieteen koulutuksen kannalta. Erityisesti aiheen tutkiminen ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Kuitenkin niin sidosryhmät kuin yhteiskuntakin odottavat yhä enemmän valmistuvien omaksuvan koulutuksen aikana yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysajattelua. Valmistuvien osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja ne on määritelty myös maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja motivaatio on kehittää uusi insinöörikoulutukseen soveltuva yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehys. Sitä voitaisiin käyttää ensinnäkin kehittämään valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja toiseksi heidän yrittäjyysajatteluaan. Näyttää siltä, että yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen painopiste on ollut sisältöön liittyvissä kysymyksissä liiketalouden näkökulmasta tarkasteluna. Siksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sen sijaan pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen pedagogisia haasteita valitun kohderyhmän, insinöörikoulutuksen yhteydessä. Viitekehyksen kontekstia on hahmoteltu esittelemällä ensinnäkin kohdeorganisaation toimintaympäristöä. Sen jälkeen on käsitelty kirjallisuuskatsauksessa teoreettisen taustan muodostamiseksi tutkimuksen kannalta sellaisia keskeisiä käsitteitä kuten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus sekä teknologiayrittäjyys. Lisäksi on esitelty valittujen tutkimusmetodien ontologisia ja epistemologisia perusteita. Tutkittavan ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on lähestytty neljän esseen kautta. Ensimmäinen essee selvittää sidosryhmien roolia ja odotuksia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentässä. Toinen essee tarkastelee pedagogisia näkökulmia ja etenkin aktivoivien opetusmenetelmien antia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulmasta. Kolmas essee selvittää effektuaation ja kausaation näkökulmien yhteyttä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja esittelee effektuaatiota hyödyntävän yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehyksen. Neljäs essee on empiirinen tutkimus, joka lähestyy effektuaatiota ja kausaatiota paikallisten teknologiayritysten näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että hahmoteltu effektuaatioon perustuva yrittäjyyskasvatus ja -koulutus yhdistettynä aktivoiviin opetusmenetelmiin, esimerkiksi tutkivaan oppimiseen, voisi kehittää valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysasennetta, ja lisätä myöhemmin myös yrittäjyyttä. Sen lisäksi ehdotetaan, että uuden viitekehyksen käyttöönotto edellyttää niin oppimisympäristöjen uudistamista kuin koko organisaation sitoutumista muutosprosessiin.

Abstract The entrepreneurship phenomenon is connected to the creation of new business activity. The object of research, a one year study module, was carried out in Merikoski Commercial School during the school years 1993 to 1997 five times. The main research aim was to model and depict partner-based practice enterprise activity as a whole and as a learning method. Secondly, the aim was to increase understanding of students’ orientation towards the creation of a new venture as an activity as a whole. Thirdly, the aim was to study the constructed quality of the models created by the students and to study their and a bank manager’s conceptions of the learning method in question. The data included an interview with the bank manager and the student-produced subject matter from the partner-based practice enterprise. In addition, research data was acquired via an open questionnaire directed to four student groups which had completed the teaching process. The qualitative case study method was used as research methodology. The research results show that partner-based practice enterprise is well suited as an entrepreneurship learning method. Students build and construct new “business” activity as a whole in a learning process within a learning network in the operating area of the partner enterprise, where they function as if in an actual enterprise. Learning is realized through the division of labour, active knowledge acquisition about the object of learning, transformation of the operational environment and investigation of the enterprise’s reason for existence. Project-based learning involves combining knowledge from different sources by students groups in learning networks in which work life representatives have an important pedagogical role to play. Creating a new business activity system entails a division of labour based on object oriented learning activity in a learning method. The learning activity meant continuous reorientation through students’ division of labour by common modelling and developing business plans through critical evaluation. The quality of the students’ business plans was critically analyzed by the bank manager. The bank manager considered the students work to be of high quality. The students considered the strengths of the learning method to be the following: Learning to work in a group, independent and self initiated learning, learning about work life environment, better and higher quality of learning, learning business activity as a whole and utilization of the learning network. The modelling of business activity has a positive influence on learning business activity in a more holistic way. The models created by the students are algorithmic and systematic models by nature. According to the students the fact the learning activity focused on a real school external environment through a learning network strengthened their connections to work life. / Tiivistelmä Yrittäjyys liittyy ilmiönä uuden liiketoiminnan luomiseen. Tutkimuksen kohteena on Merikosken kauppaoppilaitoksessa viisi kertaa vuosina 1993–1997 toteutettu lukuvuoden kestävä opiskelukokonaisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa ja kuvata partneriperustainen harjoitusyritys toimintakokonaisuutena ja oppimismenetelmänä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opiskelijoiden orientoitumisesta uuden toimintakokonaisuuden luomisessa sekä tutkia opiskelijoiden luomien mallien rakenteellista laatua ja opiskelijoiden sekä koulun ulkopuolisen rahoituspäällikön käsityksiä oppimismenetelmästä. Tutkimusaineisto sisälsi pankinjohtajan haastattelun ja opiskelijoiden tuottamat aineistot opiskelukokonaisuudessa sekä opiskelukokonaisuudesta valmistuneille opiskelijoille suoritettu kysely. Tutkimusmetodologiana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että partneriperustainen harjoitusyritys soveltuu hyvin yrittäjyyskoulutukseen. Opiskelijat rakensivat ja konstruoivat opiskelukokonaisuudessa yhdessä oppimisverkon kanssa uuden toimintakokonaisuuden koulun ulkopuolella toimivan partneriyrityksen toimialalle, jossa he toimivat kuten oikeassa yrityksessä. Oppimisessa toteutui työnjaollinen aktiivinen tiedonhankinta kohdetoiminnasta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä, yrityksen olemassaolon perustan tutkiminen, tietoja yhdistävä projektimainen työskentely opiskelijaryhmissä ja oppimisen verkossa, jossa koulun ulkopuolisilla edustajilla oli tärkeä pedagoginen rooli. Orientoitumisessa keskeisellä sijalla oli oppimisen kohteen tutkiva mallintaminen, liiketoimintaidean ja liiketoiminnan suunnitelmien kehittäminen ja arviointi. Toimintakokonaisuuden rakentaminen oli työnjaollista kohdeorientoitunutta toimintaa ja toiminta oli uudelleenorientoitumista mm. mallien ja liiketoimintasuunnitelmien yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen ja arvioinnin kautta. Liiketoimintasuunnitelmien laatua arvioi yritysrahoituksen parissa toimiva pankinjohtaja, joka piti opiskelijoiden laatimia aineistoja korkeatasoisina. Opiskelijoiden käsityksissä oppimismenetelmän vahvuuksina painottuivat ryhmätyön oppiminen, itsenäinen ja oma-aloitteinen oppiminen, käytännön työelämän oppiminen, laadukkaampi ja parempi oppiminen, yritystoiminnan kokonaisuuden oppiminen ja oppimisverkon hyödyntäminen. Rakennettavan toiminnan mallintamisella oli myönteinen vaikutus yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Mallien rakenteellinen laatu kohdistui algoritmisiin ja systeemisiin malleihin. Koulun ulkopuolisen todellisuuden kytkeminen oppimistoimintaan työelämäyhteyksien avulla vahvisti opiskelijoiden mukaan oppimisen todellisuuskytkentää.

Abstract Currently there is a significant change occurring in the area of Finnish agriculture. The amount of farms is decreasing while the average farm size is increasing. Farms have sought for additional income sources outside of agriculture. Already one third of Finnish farms take part in other business activities in addition to agriculture. The main objective of this doctoral thesis is to increase the understanding of the activities of farm related businesses and to find factors by which their development can be promoted. The subject is analysed from a business management point of view. The thesis covers strategies, business models, resource based theory, business development, factors affecting development, problems, and a need for external support. This study follows the hermeneutic approach. The subject under study is complex and diversified, thus, it is approached qualitatively. The farm related case firms (18 in all) represent food processing, tourism, and machine contracting. Farm related enterprises are a heterogeneous group. Some common features were, however, identified in the case firms. The research confirms earlier knowledge indicating that farm related firms have stronger skills in production than in marketing. There are no official strategy processes in use and the strategic planning and strategy implementation are closer to those of the entrepreneurial school. The resource analysis shows that the resources giving competitive advantage to firms with different business ideas vary even within the same business sector. The research confirms the viewpoint that additional business is not simply a transition stage from agriculture to other business activities, but both of them can be active in parallel. The research shows that there are differences between additional business sectors relating to how easy it is to run the business. Machine contracting seems to pose the least problems compared to the other sectors analysed in this study. The research shows that the entrepreneurs do not recognise the reasons behind the problems. The diversified business practises result in a feeling of being insufficient, especially when the farm takes a part of the resources. Farm related businesses should, even to a greater extent than other small firms, focus their business activities. This research lays a foundation for understanding the business models, resources, and development paths of the farm related businesses and gives recommendations for how to promote additional businesses on farms. / Tiivistelmä Suomen maataloudessa on meneillään voimakas rakennemuutos. Maatilojen määrä vähenee ja tilojen keskikoko kasvaa. Tilat etsivät uusia toimeentulolähteitä maatalouden ulkopuolisista toiminnoista. Jo kolmannes Suomen maatiloista harjoittaa myös muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden lisäksi. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on lisätä ymmärrystä maatilakytkentäisten yritysten toiminnasta ja kehittymisestä sekä löytää tekijöitä, joilla niiden kehittymistä voidaan edistää. Asiaa lähestytään liikkeenjohdon näkökulmasta, minkä sisällä tarkastellaan strategiaa, liiketoimintamalleja, resurssiperusteista teoriaa, muun yritystoiminnan kehittymistä, kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, ongelmia sekä ulkopuolisen avun tarvetta. Tässä väitöskirjassa esitettävä tutkimus on lähtökohdiltaan hermeneuttista. Tutkittava aihe on moni-ilmeinen, joten sitä lähestytään kvalitatiivisesti. Tutkimus on pääosin deskriptiivistä, vaikka lopussa esitetään suosittelevia johtopäätöksiä. Aineistossa mukana olevat maatilakytkentäiset yritykset (yhteensä 18) edustavat elintarvikkeiden jatkojalostusta, matkailua ja koneurakointia. Maatilakytkentäisten yritysten joukko on heterogeeninen. Aineiston yrityksistä tunnistettiin kuitenkin joitain tyypillisiä piirteitä. Asiakaskunta on maantieteellisesti suppealla alueella ja strategiavalintana on erikoistuminen. Yritysten strategia ja toiminta ovat rönsyileviä. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että maatilakytkentäiset yritykset ovat enemmän tuotanto- kuin markkinointiosaajia. Yrityksissä ei ole käytössä virallisia strategiaprosesseja, vaan strategian suunnittelu ja toteutus ovat lähimpänä yrittäjyyskoulukuntaa. Tutkimus vahvistaa aikaisempaa tietoa siitä, että muun yritystoiminnan pääasiallisena tavoitteena on jatkuva ja vakaa tulovirta viljelijäperheelle. Resurssien tarkastelu osoittaa, että eri liikeidealla toimivilla yrityksillä kilpailuetua tuovat resurssit vaihtelevat myös toimialan sisällä. Tutkimus vahvistaa näkökantaa, että muu yritystoiminta ei ole pelkkä siirtymävaihe maataloudesta yritystoimintaan, vaan niitä voidaan harjoittaa myös yhdessä. Tutkimus osoittaa muun yritystoiminnan toimialan vaikuttavan toiminnan ongelmallisuuteen sekä maatilan kehittymiseen. Urakointi vaikuttaa ongelmattomimmalta muihin aineistossa mukana olleisiin aloihin verrattuna. Yrittäjät kokevat useimmiten ongelmalliseksi markkinoinnin, pääoman sitoutumisen ja ajan puutteen. Tutkimuksen mukaan yrittäjät eivät tunnista ongelmiensa syitä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että avuntarpeen taustalla on liikkeenjohdollisten työkalujen käytön puute ja toimintatapa. Toiminnan hajanaisuus johtaa riittämättömyyden tunteeseen, varsinkin kun maatila vie osan resursseista. Maatilakytkentäisten yritysten tulisikin jopa normaalia pienyritystä tarkemmin rajata toimintaansa. Tutkimus luo pohjaa maatilakytkentäisten yritysten toimintatavan, resurssien ja kehityspolkujen tuntemukselle sekä esittää suosituksia, millä tavoin maatilojen harjoittamaa muuta yritystoimintaa tulisi edistää.

Abstract The resolution of humanitarian crises in, for example, ethnic conflict regions, is dependent on the interaction of different actors. They need to collectively engage to change the conflicting parties’ perception of one another and their ways of interacting. The efforts of these institution-changing networks can be seen as an integral element of a change process to transform harmful societal practices which have become institutionalized over decades into socially and economically conducive practices. Located at the cross-roads of sociological institutionalism and critical entrepreneurship discourse this study borrows from both the Industrial Marketing and Purchasing rooted business network mobilization approach and organizational legitimacy discussion. It provides processual and contextual understanding of how individual actors act in the process of forming collectives for institutional change as an early stage of a peace-building process. The data of this study consists of a set of conversations with governmental, non-governmental and private sector actors and observations and secondary data about the peace-building and democratization process in Myanmar/Burma. These were used to produce insight into individual actors’ acting for forming institution-changing networks. Pluralism, non-linearity and non-teleology were identified as characteristics of institutional entrepreneurial acting in turbulent and unpredictable contexts generally. Exploring the pluralist characteristic further, the study identifies in Myanmar/Burma’s peace-building context reticence, adaptability, incentivization, and perseverance as ways of acting to instigate the forming of networks and the creation of legitimacy therein. Due to the underlying non-linearity and non-teleology of these ways of acting the formation of networks is referred to as process of becoming. Theoretically this study responds to the need for processual conceptualizations of networks changing over time through a rich and locally contextualized understanding of network forming processes. Methodologically, it advocates for a network- or meso-level approach to help transcending the distinction between individual and structure levels of analysis which allows viewing institutional entrepreneurship processes where they are enacted. Practically, this study gives guidance to business actors about balancing the conduct of business and building society at the same time. / Tiivistelmä Humanitaaristen kriisien ratkaisu esimerkiksi alueilla, joissa on etnisiä konflikteja, riippuu eri toimijoiden vuorovaikutuksesta. Heidän täytyy pyrkiä verkostoissa vaikuttamaan konfliktin osapuolten vuorovaikutustapoihin ja näkemyksiin toisistaan. Näiden instituutioita muuttavien verkostojen pyrkimykset voidaan nähdä keskeisenä osana prosessia, joka muuttaa ajan saatossa institutionalisoituneita haitallisia yhteiskunnallisia käytäntöjä sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiksi käytännöiksi. Tämä tutkimus sijoittuu sosiologisen institutionalismin ja kriittisen yrittäjyyden diskurssin yhtymäkohtiin. Se pohjaa keskusteluun organisatorisesta legitimiteetistä sekä liiketoimintaverkostojen mobilisoinnin lähestymistapaan, joka juontaa juurensa teollisten markkinoiden tutkimuksesta. Tämä tutkimus tarjoaa prosessuaalisen ja kontekstuaalisen näkökulman yksittäisten toimijoiden toimintaan kollektiivien muodostumisen prosessissa, joka tähtää institutionaalisen muutoksen aikaansaamiseen rauhanrakentamisprosessin varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja valtiollisten toimijoiden haastattelujen lisäksi havaintoja ja sekundaariaineistoa rauhanrakentamisen ja demokratisointisoinnin prosesseista Myanmarissa/Burmassa. Aineiston pohjalta syvennettiin ymmärrystä yksittäisten toimijoiden toimimisesta instituutioita muuttavien verkostojen muodostumisessa. Pluralismi, epälineaarisuus ja epäteleologisuus tunnistettiin institutionaalisen yrittäjämäisen toimimisen ominaispiirteiksi turbulenteissa ja arvaamattomissa konteksteissa. Pluralistisia ominaisuuksia tarkasteltiin syvemmin ja Myanmarin/Burman rauhanrakennusprosessin kontekstissa pidättyväisyys, sopeutumiskyky, kannustimien asettaminen ja pitkäjänteisyys tunnistettiin tavoiksi käynnistää verkostojen muodostuminen ja niiden legitimiteetin luominen. Näiden toimintatapojen epälineaarisuuden ja epäteleologisuuden takia verkostojen luomiseen viitataan muodostumisen prosessina. Teoreettisesti tämä tutkimus vastaa tarpeeseen käsitteellistää muuttuvia verkostoja prosessuaalisesti luomalla moninaisen ja paikallisesti kontekstualisoidun ymmärryksen verkostojen muodostumisen prosessista. Metodologisesti tutkimus edistää verkosto- ja mesotason lähestymistapaa, joka auttaa ylittämään yksilön ja rakenteen tasojen erotuksen ja mahdollistaa institutionaalisen yrittäjämäisen prosessin tarkastelun sen toteuttamistasolla. Käytännössä tämä tutkimus antaa neuvoja liike-elämän toimijoille samanaikaisesti tapahtuvaan liiketoiminnan harjoittamiseen ja yhteiskunnan rakentamiseen.

Abstract The rapid development of digital technology and software in recent years has created great variety of totally new business opportunities. Software startups are commonly considered to be the fastest in exploiting the new opportunities and the most innovative in creating new products and services. At the same time, software startups are often small, immature enterprises with limited resources and inexperienced teams. The initial team plays a key role in the early stages of a software startup. This research focuses on the initial team from the perspective of human capital – the knowledge, experiences, skills, and other cognitive abilities. It studies the initial team empirically, utilizing the multi-case study and triangulation methods applying the human capital, resource-based view, capability, and the opportunity discovery and creation theories. The empirical data were gathered from thirteen software startups in Italy, Norway and Finland, and from a student experiment. From the analysis of this data, a generic structure of a software startup’s initial team was identified, consisting of three different roles, with each having a specific human capital profile. This team structure sought a balance between the team’s human capital and problems and challenges to be solved. The level of the initial human capital of the team and the means to strengthen it varied, and affected the progress of the work in the studied startups. Though the components of the team’s human capital were not rare and inimitable in terms of the resource-based view, building a balanced startup team created a unique and task-specific setup, which is a key capability of a software startup. The balanced startup team structure is proposed to be the generic human capital model of a software startup’s initial team. / Tiivistelmä Digitaalitekniikan ja ohjelmistojen nopea kehitys viime vuosina on synnyttänyt suuren joukon kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelmistostartup-yrityksiä pidetään yleisesti nopeimpina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja erityisen innovatiivisina luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Kuitenkin samalla, ohjelmistostartup-yritykset ovat usein pieniä, kehityksensä alussa olevia yrityksiä, joilla on pienet resurssit ja kokematon henkilökunta. Varhaisen vaiheen ohjelmistostartup-yrityksissä alkutiimin merkitys on keskeinen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä inhimillisen pääoman, osaamisen, kokemuksen ja taitojen, näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä kokeellisesti, käyttäen monitapaustutkimuksen ja triangulaation menetelmiä ja soveltaen inhimillisen pääoman, resurssipohjaisen näkemyksen, kyvykkyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen teorioita. Kokeellinen tutkimusaineisto on kerätty kolmestatoista yrityksestä Italiasta, Norjasta ja Suomesta ja yhdestä opiskelijoilla tehdystä kokeellisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa löydettiin alkutiimin yleinen malli. Mallissa on kolme roolia, kullakin oma inhimillisen pääoman profiili. Mallissa on tiimin inhimillisen pääoman ja ratkaistavien ongelmien tasapaino. Tiimien inhimillisen pääoman määrä ja sen kehitystavat vaihtelivat, ja vaikuttivat tutkittavien yritysten edistymiseen. Vaikka alkutiimien inhimillisen pääoman komponentit eivät olleet ainutkertaisia resurssipohjaisen näkemyksen kannalta, tasapainossa olevan alkutiimin rakentaminen synnytti ainutkertaisen, tehtävänmukaisen tiimirakenteen, jota voidaan pitää yrityksen keskeisenä kyvykkyytenä. Havaittu tiimirakenne esitetään yrityksen alkutiimin inhimillisen pääoman yleiseksi malliksi.