Abstract Entrepreneurship research is a dynamic field in development. It has long ago moved past analyzing the differences between entrepreneurs and non-entrepreneurs to trying to understand the activity that an entrepreneur does. Current entrepreneurship research has identified business opportunities and their development as the main focus of entrepreneurship research field. However the creation of new business opportunities is largely not understood and theory which builds on entrepreneurship is still in its initial phases. This study aims to understand the creation of new ventures through a holistic approach, not focusing only on the entrepreneur but also on the industry and society where the venture creation happens. Therefore this study focuses on new venture creation in a software business context. This context was chosen because the economy is moving from a production based economy to a knowledge based economy and software plays a vital role in this change. The research question set forth in this study is: How are new ventures created in the software industry? This study identifies culture, society and entrepreneur as components and actualisation, socialisation and emergence as the processes that affect new venture creation. These components and processes are derived from existing literature of entrepreneurship. Based on these components and processes a research framework is created which is used as the study approaches venture creation through process and case study logics. As a result of this study a model of venture creation in software business was created. The model shows how the dynamic formation of new ventures happens. The model of venture creation identifies components, processes and generative mechanisms of which the latter create the real dynamism in the model. The study showed how entrepreneurs and the creation of new business were tightly integrated into the environment in which the entrepreneurs resided and the people with whom they interacted. The study also showed that venture creation and the development of an entrepreneurial identity do not happen overnight. Rather, they take time to develop, and happen in an evolutionary way. / Tiivistelmä Yrittäjyystutkimus on muuttuva ja kehittyvä tutkimusala. Siinä kiinnostuksen kohde on ajan saatossa muuttunut kohti yrittäjän toiminnan ja muutoksen ymmärtämistä sen sijaan, että analysoitaisiin yrittäjien ja ei-yrittäjien eroja. Yrittäjyystutkimus on tunnistanut tämän hetken tutkimuskohteeksi liiketoimintamahdollisuudet ja niiden kehittymisen. Näiden liiketoimintamahdollisuuksien luomista ei vielä täysin ymmärretä ja yrittäjyyden teorian rakentaminen on alkuvaiheissa. Tässä tutkimuksessa uusien liiketoimintojen luomista pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta, huomioiden yrittäjän lisäksi teollisuudenalan ja yhteiskunnan jossa liiketoiminnan luominen tapahtuu. Sen vuoksi tutkimuksessa keskitytään uuden liiketoiminnan luomiseen ohjelmistoteollisuudessa. Tämä konteksti valittiin, koska talous on muuttumassa tuotantoperustaisesta taloudesta kohti tietotaloutta ja ohjelmistoilla on merkittävä rooli tässä muutoksessa. Tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: Miten uusia liiketoimintoja luodaan ohjelmistoteollisuudessa? Tutkimuksessa kulttuuri, yhteiskunta ja yrittäjä tunnistetaan liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi komponenteiksi ja toteutuminen, sosialisaatio ja syntyminen liiketoiminnan luomiseen vaikuttaviksi prosesseiksi. Nämä komponentit ja prosessit johdettiin aikaisemmasta tutkimuksesta. Näiden komponenttien ja prosessien pohjalta luotiin tutkimuskehikko, jonka avulla tutkimusaineistoa lähestytään prosessi- ja tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tuloksena luodaan ohjelmistoteollisuuteen uuden liiketoiminnan luomisen malli. Malli näyttää miten dynaaminen uuden liiketoiminnan luominen tapahtuu. Mallissa tunnistetaan komponentit, prosessit ja generoivat mekanismit joista viimeksimainitut luovat malliin todellisen dynamiikan. Tutkimuksessa havaittiin miten yrittäjät ja uuden liiketoiminnan luominen ovat tiukasti sidoksissa yrittäjän asuinympäristöön sekä sosiaalisiin suhteisiin. Tutkimuksessa havaittiin että uuden liiketoiminnan luominen ja yrittäjämäisen identiteetin kehittyminen vaativat aikaa kehittyäkseen.

Abstract The entrepreneurship phenomenon is connected to the creation of new business activity. The object of research, a one year study module, was carried out in Merikoski Commercial School during the school years 1993 to 1997 five times. The main research aim was to model and depict partner-based practice enterprise activity as a whole and as a learning method. Secondly, the aim was to increase understanding of students’ orientation towards the creation of a new venture as an activity as a whole. Thirdly, the aim was to study the constructed quality of the models created by the students and to study their and a bank manager’s conceptions of the learning method in question. The data included an interview with the bank manager and the student-produced subject matter from the partner-based practice enterprise. In addition, research data was acquired via an open questionnaire directed to four student groups which had completed the teaching process. The qualitative case study method was used as research methodology. The research results show that partner-based practice enterprise is well suited as an entrepreneurship learning method. Students build and construct new “business” activity as a whole in a learning process within a learning network in the operating area of the partner enterprise, where they function as if in an actual enterprise. Learning is realized through the division of labour, active knowledge acquisition about the object of learning, transformation of the operational environment and investigation of the enterprise’s reason for existence. Project-based learning involves combining knowledge from different sources by students groups in learning networks in which work life representatives have an important pedagogical role to play. Creating a new business activity system entails a division of labour based on object oriented learning activity in a learning method. The learning activity meant continuous reorientation through students’ division of labour by common modelling and developing business plans through critical evaluation. The quality of the students’ business plans was critically analyzed by the bank manager. The bank manager considered the students work to be of high quality. The students considered the strengths of the learning method to be the following: Learning to work in a group, independent and self initiated learning, learning about work life environment, better and higher quality of learning, learning business activity as a whole and utilization of the learning network. The modelling of business activity has a positive influence on learning business activity in a more holistic way. The models created by the students are algorithmic and systematic models by nature. According to the students the fact the learning activity focused on a real school external environment through a learning network strengthened their connections to work life. / Tiivistelmä Yrittäjyys liittyy ilmiönä uuden liiketoiminnan luomiseen. Tutkimuksen kohteena on Merikosken kauppaoppilaitoksessa viisi kertaa vuosina 1993–1997 toteutettu lukuvuoden kestävä opiskelukokonaisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa ja kuvata partneriperustainen harjoitusyritys toimintakokonaisuutena ja oppimismenetelmänä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opiskelijoiden orientoitumisesta uuden toimintakokonaisuuden luomisessa sekä tutkia opiskelijoiden luomien mallien rakenteellista laatua ja opiskelijoiden sekä koulun ulkopuolisen rahoituspäällikön käsityksiä oppimismenetelmästä. Tutkimusaineisto sisälsi pankinjohtajan haastattelun ja opiskelijoiden tuottamat aineistot opiskelukokonaisuudessa sekä opiskelukokonaisuudesta valmistuneille opiskelijoille suoritettu kysely. Tutkimusmetodologiana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että partneriperustainen harjoitusyritys soveltuu hyvin yrittäjyyskoulutukseen. Opiskelijat rakensivat ja konstruoivat opiskelukokonaisuudessa yhdessä oppimisverkon kanssa uuden toimintakokonaisuuden koulun ulkopuolella toimivan partneriyrityksen toimialalle, jossa he toimivat kuten oikeassa yrityksessä. Oppimisessa toteutui työnjaollinen aktiivinen tiedonhankinta kohdetoiminnasta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä, yrityksen olemassaolon perustan tutkiminen, tietoja yhdistävä projektimainen työskentely opiskelijaryhmissä ja oppimisen verkossa, jossa koulun ulkopuolisilla edustajilla oli tärkeä pedagoginen rooli. Orientoitumisessa keskeisellä sijalla oli oppimisen kohteen tutkiva mallintaminen, liiketoimintaidean ja liiketoiminnan suunnitelmien kehittäminen ja arviointi. Toimintakokonaisuuden rakentaminen oli työnjaollista kohdeorientoitunutta toimintaa ja toiminta oli uudelleenorientoitumista mm. mallien ja liiketoimintasuunnitelmien yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen ja arvioinnin kautta. Liiketoimintasuunnitelmien laatua arvioi yritysrahoituksen parissa toimiva pankinjohtaja, joka piti opiskelijoiden laatimia aineistoja korkeatasoisina. Opiskelijoiden käsityksissä oppimismenetelmän vahvuuksina painottuivat ryhmätyön oppiminen, itsenäinen ja oma-aloitteinen oppiminen, käytännön työelämän oppiminen, laadukkaampi ja parempi oppiminen, yritystoiminnan kokonaisuuden oppiminen ja oppimisverkon hyödyntäminen. Rakennettavan toiminnan mallintamisella oli myönteinen vaikutus yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Mallien rakenteellinen laatu kohdistui algoritmisiin ja systeemisiin malleihin. Koulun ulkopuolisen todellisuuden kytkeminen oppimistoimintaan työelämäyhteyksien avulla vahvisti opiskelijoiden mukaan oppimisen todellisuuskytkentää.