Abstract The aim of this study is to describe, evaluate and develope the pedagogical orientation in teacher education. Pedagogical orientation is defined by radical and sosioconstructivist orientations and its capacities to develope personal dimension of teacherhood. The study has two empirical phases and takes place in Kajaani Department of Teacher Education. In the quantitative phase a syrvey among class teacher students is used to describe pedagogical orientation in a holistic way. In the second qualitative phase theme interviews of class teacher students are used to understand and find solutions to the problems of pedagogical orientation, which were found in the quantitative phase. The main problems in pedagogical orientation and developing teachers’ personal dimension are the lack of dialogy, lack of participation in different parts of learning process and the detatchment of practice in studies. These problems are connected to mainly radically orientated, performance centered, poorly motivating and passivative pedagogical orientation. Radical constructivistic methods, like essays and exams, are experienced mainly superficial and meaningless performances. Despite their superficial interaction, sosioconstructivist methods, especially small learning groups, are the best ways to learn. Teaching methods should be used diversially, but in cohesive and deepening way. Teachers’ interactive role, enthusiasm and experience are meaningful, but difficult to carry out. Pedagogical orientation developes mostly the personal dimension of teacherhood. Problems in integrating theory and practice derive from the fewness of aim processing, instant reification of theory and concrete doing. The main prior experiences, perceptions and beliefs about teaching are explicated. Using experiences in learning is difficult due to the lack of teachers’ experiences, students’ passivity and diversity in atmosphere’s allowness. Constructivism as pedagogical orientation doesn’t have clear, holistic and coherent basis in teacher education, which has important role in constituting, modeling and transferring pedagogical ideologies. To update the pedagogy of educational system and educate competent teachers it’s crucial to develop especially dialogy, participation and practical side of constructivist orientation in pedagogy. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvaillaan, arvioidaan ja kehitetään opettajankoulutuksen pedagogista orientaatiota. Pedagogista orientaatiota tarkastellaan yksilö- ja sosiokonstruktivististen orientaatioiden ja opettajuuden persoonallisen ulottuvuuden kehittämisen näkökulmista. Tutkimuksen kahden empiirisen vaiheen kohdejoukkona ovat Kajaanin opettajankoulutusyksikön luokanopettajaksi opiskelevat. Kvantitatiivisen tutkimusvaiheen kyselyllä kuvaillaan pedagogista orientaatiota kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivisella teemahaastatteluaineistolla pyritään ymmärtämään kyselyssä esiin tulleita pedagogisen orientaation ongelmia ja etsitään niihin ratkaisuja. Pedagogiikan konstruktivistisen orientaation ja opettajuuden persoonallisen ulottuvuuden kehittämisen ongelmat kiteytyvät dialogisuuden puutteisiin, opiskelijoiden osallisuuden vähyyteen oppimisprosessin eri vaiheissa sekä käytännön irrallisuuteen. Ongelmat liittyvät pedagogisen orientaation yksilö- ja suorituskeskeisyyteen, heikkoon motivoimiskykyyn ja passivoivaan luonteeseen. Yksilökonstruktivistiset tentit ja esseet koetaan pääosin pinnallisiksi ja merkitykseltään vähäisiksi suorituksiksi. Sosiokonstruktivistiset menetelmät, etenkin pienryhmät, ovat parhaita niiden vuorovaikutuksen pinnallisuudesta huolimatta. Menetelmien monipuolisuus, mutta samalla toisiinsa liittyvä ja oppimista syventävä luonne, on tärkeää. Opettajien vuorovaikutteinen rooli, innostuneisuus ja opettajakokemus ovat merkityksellisiä, mutta käytännössä vaihtelevasti toteutuvia tekijöitä. Pedagoginen orientaatio kehittää pääosin opettajan persoonallista ulottuvuutta. Teorian ja käytännön yhdistämistä vaikeuttavat tavoitteiden käsittelyn, teorian välittömän konkretisoinnin ja toiminnallisuuden vähäisyys. Aiempia opettajuuteen liittyviä kokemuksia, käsityksiä ja uskomuksia tehdään näkyväksi. Kokemusten käyttämistä oppimisessa vaikeuttavat opettajien kokemusten vähyys, opiskelijoiden passiivisuus ja ilmapiirin sallivuuden vaihtelevuus. Konstruktivismi pedagogisena orientaationa on vailla selkeää, yhtenäistä ja kokonaisvaltaista perustaa opettajankoulutuksessa, jolla on keskeinen rooli vallitsevan pedagogisen ideologian todentajana, mallintajana ja siirtäjänä. Koulutusjärjestelmän pedagogiikan ajanmukaistaminen ja kyvykkäiden opettajien kouluttaminen edellyttävätkin opettajankoulutuksen pedagogiikan konstruktivistisen orientaation kehittämistä etenkin dialogisuuden, osallisuuden ja käytännöllisyyden osalta.

Abstract The entrepreneurship phenomenon is connected to the creation of new business activity. The object of research, a one year study module, was carried out in Merikoski Commercial School during the school years 1993 to 1997 five times. The main research aim was to model and depict partner-based practice enterprise activity as a whole and as a learning method. Secondly, the aim was to increase understanding of students’ orientation towards the creation of a new venture as an activity as a whole. Thirdly, the aim was to study the constructed quality of the models created by the students and to study their and a bank manager’s conceptions of the learning method in question. The data included an interview with the bank manager and the student-produced subject matter from the partner-based practice enterprise. In addition, research data was acquired via an open questionnaire directed to four student groups which had completed the teaching process. The qualitative case study method was used as research methodology. The research results show that partner-based practice enterprise is well suited as an entrepreneurship learning method. Students build and construct new “business” activity as a whole in a learning process within a learning network in the operating area of the partner enterprise, where they function as if in an actual enterprise. Learning is realized through the division of labour, active knowledge acquisition about the object of learning, transformation of the operational environment and investigation of the enterprise’s reason for existence. Project-based learning involves combining knowledge from different sources by students groups in learning networks in which work life representatives have an important pedagogical role to play. Creating a new business activity system entails a division of labour based on object oriented learning activity in a learning method. The learning activity meant continuous reorientation through students’ division of labour by common modelling and developing business plans through critical evaluation. The quality of the students’ business plans was critically analyzed by the bank manager. The bank manager considered the students work to be of high quality. The students considered the strengths of the learning method to be the following: Learning to work in a group, independent and self initiated learning, learning about work life environment, better and higher quality of learning, learning business activity as a whole and utilization of the learning network. The modelling of business activity has a positive influence on learning business activity in a more holistic way. The models created by the students are algorithmic and systematic models by nature. According to the students the fact the learning activity focused on a real school external environment through a learning network strengthened their connections to work life. / Tiivistelmä Yrittäjyys liittyy ilmiönä uuden liiketoiminnan luomiseen. Tutkimuksen kohteena on Merikosken kauppaoppilaitoksessa viisi kertaa vuosina 1993–1997 toteutettu lukuvuoden kestävä opiskelukokonaisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa ja kuvata partneriperustainen harjoitusyritys toimintakokonaisuutena ja oppimismenetelmänä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opiskelijoiden orientoitumisesta uuden toimintakokonaisuuden luomisessa sekä tutkia opiskelijoiden luomien mallien rakenteellista laatua ja opiskelijoiden sekä koulun ulkopuolisen rahoituspäällikön käsityksiä oppimismenetelmästä. Tutkimusaineisto sisälsi pankinjohtajan haastattelun ja opiskelijoiden tuottamat aineistot opiskelukokonaisuudessa sekä opiskelukokonaisuudesta valmistuneille opiskelijoille suoritettu kysely. Tutkimusmetodologiana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että partneriperustainen harjoitusyritys soveltuu hyvin yrittäjyyskoulutukseen. Opiskelijat rakensivat ja konstruoivat opiskelukokonaisuudessa yhdessä oppimisverkon kanssa uuden toimintakokonaisuuden koulun ulkopuolella toimivan partneriyrityksen toimialalle, jossa he toimivat kuten oikeassa yrityksessä. Oppimisessa toteutui työnjaollinen aktiivinen tiedonhankinta kohdetoiminnasta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä, yrityksen olemassaolon perustan tutkiminen, tietoja yhdistävä projektimainen työskentely opiskelijaryhmissä ja oppimisen verkossa, jossa koulun ulkopuolisilla edustajilla oli tärkeä pedagoginen rooli. Orientoitumisessa keskeisellä sijalla oli oppimisen kohteen tutkiva mallintaminen, liiketoimintaidean ja liiketoiminnan suunnitelmien kehittäminen ja arviointi. Toimintakokonaisuuden rakentaminen oli työnjaollista kohdeorientoitunutta toimintaa ja toiminta oli uudelleenorientoitumista mm. mallien ja liiketoimintasuunnitelmien yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen ja arvioinnin kautta. Liiketoimintasuunnitelmien laatua arvioi yritysrahoituksen parissa toimiva pankinjohtaja, joka piti opiskelijoiden laatimia aineistoja korkeatasoisina. Opiskelijoiden käsityksissä oppimismenetelmän vahvuuksina painottuivat ryhmätyön oppiminen, itsenäinen ja oma-aloitteinen oppiminen, käytännön työelämän oppiminen, laadukkaampi ja parempi oppiminen, yritystoiminnan kokonaisuuden oppiminen ja oppimisverkon hyödyntäminen. Rakennettavan toiminnan mallintamisella oli myönteinen vaikutus yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Mallien rakenteellinen laatu kohdistui algoritmisiin ja systeemisiin malleihin. Koulun ulkopuolisen todellisuuden kytkeminen oppimistoimintaan työelämäyhteyksien avulla vahvisti opiskelijoiden mukaan oppimisen todellisuuskytkentää.

Abstract Scholars are interested in exploring strategies for better business-to-business (B2B) brand management because several strategic benefits of having a stronger B2B brand have been revealed. Contributing to this stream of research, this dissertation applies the concept of multiple strategic orientations for the purpose of improving B2B branding. The collective role of the brand, market and entrepreneurial orientations when used for improving brand equity, brand awareness, brand credibility and financial performance are examined in the dissertation. Examining this phenomenon for B2B small- and medium-sized enterprises (SMEs) is an important and interesting topic because (1) SMEs are known for delineating multidimensional strategic orientation and (2) B2B SMEs have shown growth with the help of a stronger brand despite being less motivated to conduct branding activities and less resourceful when doing so. The results of this study could help to develop a more cohesive and coherent branding strategy for B2B SMEs. The research question of the dissertation is addressed with the help of three articles. The first article sheds light on the theoretical framework of interaction between brand, market and entrepreneurial orientations. Findings of the first article led the selection of two perspectives on interactions for examination, which were subsequently examined in the second and third articles respectively. These two perspectives on interaction are strategic hybrid orientation and moderating interaction. The first article used the systematic literature review approach, while the second and third articles used regression analysis to examine the relationship between constructs by using the data collected from 250 Finnish B2B SMEs. The results supported the presence of strategic hybrid orientation between brand and market orientations for the purpose of improving brand awareness, brand credibility and financial performance. However, insignificant results were found which did not rule out the presence of moderating interaction between brand, market and entrepreneurial orientations in improving brand equity. Further research studies are encouraged to advance the understanding of this approach of B2B branding in SMEs. The dissertation achieves novelty by being amongst the first to provide empirical evidence to support the concept of using multiple strategic orientations for B2B branding in SMEs. This study concludes by discussing the theoretical contributions and managerial implications of these results. / Tiivistelmä Vahvan brändin on todettu tuovan monia strategisia hyötyjä myös yritystenvälisillä (B2B) markkinoilla toimiville yrityksille. Sen vuoksi tutkijat ovat kiinnostuneita löytämään strategioita, joilla pyritään parempaan B2B-brändien johtamiseen. Tämä väitöskirja kontribuoi B2B-brändi -tutkimukseen soveltamalla strategisen moni-orientaation käsitettä. Tutkimuksessa tarkastellaan brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaation yhteisroolia parannettaessa brändin arvoa, bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta, sekä taloudellista tuloksellisuutta. Ilmiön tutkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa B2B-yrityksissä on tärkeää, koska (1) pk-yritysten tiedetään käyttävän moniulotteisia strategisia orientaatioita ja (2) B2B pk-yritykset näyttävät kasvavan vahvan brändin avulla huolimatta mahdollisesti vähäisestä motivaatiostaan ja vähäisistä resursseistaan tehdä brändäämis-toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä B2B pk-yritysten brändistrategiaa. Tutkimuskysymykseen vastataan kolmen artikkelin avulla. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee teoreettista taustaa brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaatioiden interaktiolle eli yhdysvaikutukselle. Kyseisen artikkelin tulosten perusteella valittiin tarkasteluun kaksi näkökulmaa yhdysvaikutukseen. Nämä ovat hybridi interaktio ja moderoiva interaktio, joita käsitellään toisessa ja kolmannessa artikkelissa. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin menetelmää. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa aineistona oli 250 suomalaisen B2B pk-yrityksen kyselyaineisto, jonka analyysissä hyödynnettiin regressioanalyysiä käsitteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tulokset osoittavat brändi- ja markkinaorientaation muodostaman strategisen hybridi-orientaation parantavan bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta sekä taloudellista tuloksellisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois moderoivaa interaktiota brändi-, markkina- ja yrittäjyysorientaation välillä brändin arvon lisäämiseksi. Väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa empiirisesti tarkastellaan strategisen moni-orientoitumisen käsitettä B2B- brändeihin liittyen. Tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin tästä näkökulmasta. Tutkimuksen lopuksi keskustellaan tulosten teoreettisista kontribuutioista ja liikkeenjohdollisista päätelmistä.