Abstract Entrepreneurship education in non-business studies has not been extensively studied. The requirements and special features of engineering education of applied sciences is a fairly unaddressed research topic. Yet, there is a growing need to develop the entrepreneurial behaviour of graduates, as voiced in feedback from stakeholders and other actors in society. The competence requirements of graduates are constantly evolving; they are specified globally as well. The aim and motivation for this study is to develop a new framework for fostering entrepreneurship in engineering education. The developed framework could be used for developing, firstly, entrepreneurial behaviour, and secondly, the entrepreneurial mind-set of the engineering graduates. The main focus of entrepreneurship education research has been on content issues and primarily from the perspective of business studies. Therefore, this study has focused on pondering the methodological challenges of entrepreneurship education in the chosen target field, engineering education. The context for outlining the framework is constructed by first introducing the operational environment of the target organisation. Thereafter, the central concepts of entrepreneurship, entrepreneurship education and technology-based entrepreneurship are processed in a literature review in order to build the theoretical basis. In addition, research methods with ontological and epistemological choices are displayed. Due to the multilevel structure of the research phenomenon, the study approaches the phenomenon through four essays. The first essay opens up the aspects and background in order to understand the role and expectations of stakeholders as regards entrepreneurship education. The second essay concentrates on the pedagogical issues and possibilities of action-based learning methods with respect to entrepreneurship education especially. The third essay combines effectuation and causation perspectives on opportunity recognition and offers a framework for effectuation-based entrepreneurship education. The fourth essay is an empirical study covering effectuation and causation from the point of view of local technology-based companies. The conclusions of the study suggest that the outlined effectual entrepreneurship education, if combined with action-based learning methods like enquiry-based learning for instance, could support the development of entrepreneurial behaviour, and ensuing entrepreneurship, among engineering students. It is also suggested that adoption of the new framework requires renewal of the learning environment, and the involvement of the entire organisation in the change process. / Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta ei juurikaan ole tutkittu muutoin kuin liiketaloustieteen koulutuksen kannalta. Erityisesti aiheen tutkiminen ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Kuitenkin niin sidosryhmät kuin yhteiskuntakin odottavat yhä enemmän valmistuvien omaksuvan koulutuksen aikana yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysajattelua. Valmistuvien osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja ne on määritelty myös maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja motivaatio on kehittää uusi insinöörikoulutukseen soveltuva yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehys. Sitä voitaisiin käyttää ensinnäkin kehittämään valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja toiseksi heidän yrittäjyysajatteluaan. Näyttää siltä, että yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen painopiste on ollut sisältöön liittyvissä kysymyksissä liiketalouden näkökulmasta tarkasteluna. Siksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sen sijaan pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen pedagogisia haasteita valitun kohderyhmän, insinöörikoulutuksen yhteydessä. Viitekehyksen kontekstia on hahmoteltu esittelemällä ensinnäkin kohdeorganisaation toimintaympäristöä. Sen jälkeen on käsitelty kirjallisuuskatsauksessa teoreettisen taustan muodostamiseksi tutkimuksen kannalta sellaisia keskeisiä käsitteitä kuten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus sekä teknologiayrittäjyys. Lisäksi on esitelty valittujen tutkimusmetodien ontologisia ja epistemologisia perusteita. Tutkittavan ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on lähestytty neljän esseen kautta. Ensimmäinen essee selvittää sidosryhmien roolia ja odotuksia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentässä. Toinen essee tarkastelee pedagogisia näkökulmia ja etenkin aktivoivien opetusmenetelmien antia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulmasta. Kolmas essee selvittää effektuaation ja kausaation näkökulmien yhteyttä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja esittelee effektuaatiota hyödyntävän yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehyksen. Neljäs essee on empiirinen tutkimus, joka lähestyy effektuaatiota ja kausaatiota paikallisten teknologiayritysten näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että hahmoteltu effektuaatioon perustuva yrittäjyyskasvatus ja -koulutus yhdistettynä aktivoiviin opetusmenetelmiin, esimerkiksi tutkivaan oppimiseen, voisi kehittää valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysasennetta, ja lisätä myöhemmin myös yrittäjyyttä. Sen lisäksi ehdotetaan, että uuden viitekehyksen käyttöönotto edellyttää niin oppimisympäristöjen uudistamista kuin koko organisaation sitoutumista muutosprosessiin.

Abstract The entrepreneurship phenomenon is connected to the creation of new business activity. The object of research, a one year study module, was carried out in Merikoski Commercial School during the school years 1993 to 1997 five times. The main research aim was to model and depict partner-based practice enterprise activity as a whole and as a learning method. Secondly, the aim was to increase understanding of students’ orientation towards the creation of a new venture as an activity as a whole. Thirdly, the aim was to study the constructed quality of the models created by the students and to study their and a bank manager’s conceptions of the learning method in question. The data included an interview with the bank manager and the student-produced subject matter from the partner-based practice enterprise. In addition, research data was acquired via an open questionnaire directed to four student groups which had completed the teaching process. The qualitative case study method was used as research methodology. The research results show that partner-based practice enterprise is well suited as an entrepreneurship learning method. Students build and construct new “business” activity as a whole in a learning process within a learning network in the operating area of the partner enterprise, where they function as if in an actual enterprise. Learning is realized through the division of labour, active knowledge acquisition about the object of learning, transformation of the operational environment and investigation of the enterprise’s reason for existence. Project-based learning involves combining knowledge from different sources by students groups in learning networks in which work life representatives have an important pedagogical role to play. Creating a new business activity system entails a division of labour based on object oriented learning activity in a learning method. The learning activity meant continuous reorientation through students’ division of labour by common modelling and developing business plans through critical evaluation. The quality of the students’ business plans was critically analyzed by the bank manager. The bank manager considered the students work to be of high quality. The students considered the strengths of the learning method to be the following: Learning to work in a group, independent and self initiated learning, learning about work life environment, better and higher quality of learning, learning business activity as a whole and utilization of the learning network. The modelling of business activity has a positive influence on learning business activity in a more holistic way. The models created by the students are algorithmic and systematic models by nature. According to the students the fact the learning activity focused on a real school external environment through a learning network strengthened their connections to work life. / Tiivistelmä Yrittäjyys liittyy ilmiönä uuden liiketoiminnan luomiseen. Tutkimuksen kohteena on Merikosken kauppaoppilaitoksessa viisi kertaa vuosina 1993–1997 toteutettu lukuvuoden kestävä opiskelukokonaisuus. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa ja kuvata partneriperustainen harjoitusyritys toimintakokonaisuutena ja oppimismenetelmänä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opiskelijoiden orientoitumisesta uuden toimintakokonaisuuden luomisessa sekä tutkia opiskelijoiden luomien mallien rakenteellista laatua ja opiskelijoiden sekä koulun ulkopuolisen rahoituspäällikön käsityksiä oppimismenetelmästä. Tutkimusaineisto sisälsi pankinjohtajan haastattelun ja opiskelijoiden tuottamat aineistot opiskelukokonaisuudessa sekä opiskelukokonaisuudesta valmistuneille opiskelijoille suoritettu kysely. Tutkimusmetodologiana käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että partneriperustainen harjoitusyritys soveltuu hyvin yrittäjyyskoulutukseen. Opiskelijat rakensivat ja konstruoivat opiskelukokonaisuudessa yhdessä oppimisverkon kanssa uuden toimintakokonaisuuden koulun ulkopuolella toimivan partneriyrityksen toimialalle, jossa he toimivat kuten oikeassa yrityksessä. Oppimisessa toteutui työnjaollinen aktiivinen tiedonhankinta kohdetoiminnasta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä, yrityksen olemassaolon perustan tutkiminen, tietoja yhdistävä projektimainen työskentely opiskelijaryhmissä ja oppimisen verkossa, jossa koulun ulkopuolisilla edustajilla oli tärkeä pedagoginen rooli. Orientoitumisessa keskeisellä sijalla oli oppimisen kohteen tutkiva mallintaminen, liiketoimintaidean ja liiketoiminnan suunnitelmien kehittäminen ja arviointi. Toimintakokonaisuuden rakentaminen oli työnjaollista kohdeorientoitunutta toimintaa ja toiminta oli uudelleenorientoitumista mm. mallien ja liiketoimintasuunnitelmien yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen kehittämisen ja arvioinnin kautta. Liiketoimintasuunnitelmien laatua arvioi yritysrahoituksen parissa toimiva pankinjohtaja, joka piti opiskelijoiden laatimia aineistoja korkeatasoisina. Opiskelijoiden käsityksissä oppimismenetelmän vahvuuksina painottuivat ryhmätyön oppiminen, itsenäinen ja oma-aloitteinen oppiminen, käytännön työelämän oppiminen, laadukkaampi ja parempi oppiminen, yritystoiminnan kokonaisuuden oppiminen ja oppimisverkon hyödyntäminen. Rakennettavan toiminnan mallintamisella oli myönteinen vaikutus yritystoiminnan kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Mallien rakenteellinen laatu kohdistui algoritmisiin ja systeemisiin malleihin. Koulun ulkopuolisen todellisuuden kytkeminen oppimistoimintaan työelämäyhteyksien avulla vahvisti opiskelijoiden mukaan oppimisen todellisuuskytkentää.