Abstract The purpose of the present study is to theoretically and empirically examine how entrepreneurs create business models to capture opportunities. More specifically, this study focuses on the business model antecedents, in other words, entrepreneurial actions between the moment of opportunity identification and the inception of the functioning business model. By reviewing the extant literature on opportunity and business models, this study develops and argues for an action approach to understanding the business model creation process. Focusing on theory development, this research follows a cyclical process of research-oriented action research, utilizing the diary method. In total, one hundred fifty five diaries were collected and analyzed for the purposes of this research. Four groups of respondents were included: the participants of a start-up accelerator program in Oulu, Finland; the participants of a project carried out at the University of Oulu, Finland; the participants of a venture creation training organized by the Business Model Design Center, Ålborg, Denmark; and two novice entrepreneurial teams based in Helsinki, Finland. This study develops a conceptual model that illustrates how entrepreneurs create business models to capture opportunities. The model suggests that the process of business model creation is a continuous iteration of conceptualizing and contextualizing. Conceptualizing is associated with choices and decisions made under uncertainty, whereas contextualizing is about acting upon these choices and decisions, thereby testing their feasibility and acceptability against perceived reality. Conceptualizing triggers action as entrepreneurs try to actualize the choices and decisions they have made. Conceptualizing and contextualizing mutually support and reinforce each other by means of feedback loops: Changes in opportunity conceptualizations and/or business model conceptualizations necessitate modifications in their contextualization and vice versa. The major contribution of this study lies in addressing what has previously been a mostly neglected area of research and explaining how entrepreneurs create business models to capture opportunities from the action perspective. From the methodological perspective, this study employs a novel combination of action research and the diary method, which allows investigating entrepreneurial actions in their natural setting. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntääkseen. Erityisesti työssä keskitytään liiketoimintamallien aihioihin, joita yrittäjät työstävät liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja toimivan liiketoimintamallin syntymisen välisenä aikana. Työssä rakennetaan aiempaan liiketoimintamahdollisuus- ja liiketoimintamallitutkimukseen perustuva, yrittäjien päiväkirjoja hyödyntävä toimintatutkimuslähestymistapa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä liiketoimintamallien luomisen prosessista sekä teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta. Kaikkiaan tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin 155 päiväkirjaa neljästä eri vastaajaryhmästä: yrityskiihdyttämöstä Oulussa, Oulun yliopiston järjestämässä yrittäjyysprojektissa, Aalborgin yliopiston Business Model Design Centerin järjestämässä yrityksen perustamiskoulutuksessa, ja kahdessa aloittavien yrittäjien tiimissä Helsingissä. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen malli kuvaamaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Malli esittää liiketoimintamallin luomisen jatkuvana ja iteratiivisena konseptointina sekä kontekstualisointina. Konseptoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yrittäjien epävarmuuden vallitessa tekemiä valintoja ja päätöksiä, kontekstualisoinnilla näiden valintojen ja päätösten mukaisesti toimimista. Konseptualisoinnissa ja kontekstualisoinnissa testataan liiketoimintamalliaihioiden toimivuutta, kannattavuutta ja hyväksyttävyyttä yrittäjien kokemassa todellisuudessa. Konseptointi käynnistää toiminnan, jolla yrittäjät pyrkivät toteuttamaan tekemiään valintoja ja päätöksiä. Konseptointi ja kontekstualisointi vahvistavat ja tukevat toisiaan kaksisuuntaisen palautemekanismin kautta: muutos liiketoimintamahdollisuuksien ja liiketoimintamallien konseptoinnissa aiheuttaa tarpeen muuttaa tapaa, joilla niitä testataan ja toteutetaan käytännössä – samalla käytännön toteutuksessa opittu heijastuu takaisin siihen, miten liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja konseptoidaan. Työn pääasiallinen kontribuutio on liiketoimintamallien toimintatutkimuksen alueella. Aiemmassa liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja yhdistävässä tutkimuksessa ei ole juurikaan sovellettu toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Työssä onkin kehitetty uusi päiväkirjoihin perustuva toimintatutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa yrittäjien toiminnan tutkimisen tilannesidonnaiset tekijät huomioon ottaen. Käytännössä työn tuloksia voidaan hyödyntää uuden yritystoiminnan luomisessa sekä yrittäjien ja yritysten tukemisessa.

Abstract The purpose of this study is to explore the emergence of ecosystemic business models. Ecosystemic thinking has surfaced as a concept to explain the complexity and interconnected nature of modern business. It reflects a fundamental change in the way we view innovations in particular. Innovations are no longer considered to rise within organizational boundaries alone. Modern business is characterized by a diversity of innovation stakeholders from private and public backgrounds, from large organizations to users and citizens. To further the understanding on the research phenomenon of ecosystemic business models, this study relies on two streams of research: Open innovation and business model research. These fields of academic literature mirror well the paradigmatic shift on how the dynamism and change of modern, interconnected business context impacts innovations, value creation and capture and subsequent competitive advantage. The empirical part of this study has been conducted as qualitative case studies. Also conceptual frameworks have been based on empirical data. Drawing from ecosystem analogy, this study investigates different types of ecosystemic contexts, namely that of business ecosystems and innovation ecosystems, in order to determine not only how and why business models emerge, but also how they develop and transform in such a context. An ecosystemic view on business models emphasizes that value co-creation and co-capture need to be steered by a common motive based on mutually connected opportunities and collective value proposition. This research finds that in a complex, multileveled configuration of ecosystems, striving for synergy within the ecosystem is a prerequisite for successful building of ecosystemic value and competitive advantage as a whole. The results of the study indicate that business models are valid not only at organizational level but at the ecosystemic level as well, as ecosystem synergy and successful orchestration can be achieved through utilizing the ecosystemic business model. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa esitellään ekosysteemisten liiketoimintamallien käsite ja tarkastellaan ekosysteemisten liiketoimintamallien syntyä. Liiketoimintakontekstin monimutkaisuutta ja monitahoisuutta selitetään yhä useammin ekosysteemisen ajattelun avulla. Innovaatioiden ei nähdä syntyvän enää vain yritysten rajojen sisällä, vaan moderniin liiketoimintakontekstiin kuuluu monia eri sidosryhmiä yksityisistä julkisiin toimijoihin, suuryrityksistä yksittäisiin kuluttajiin ja kansalaisiin. Lisätäkseen ymmärrystä ekosysteemisistä liiketoimintamalleista, tämä tutkimus nojaa kahteen tutkimusalueeseen; avoimeen innovaatioon ja liiketoimintamalleihin. Näiden tutkimusnäkökulmien katsotaan peilaavan hyvin modernin liiketoimintakontekstin dynamiikkaa, muutosta ja näiden vaikutusta innovaatioihin, arvon luomiseen ja hyödyntämiseen, sekä kilpailuetuun. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Myös käsitteelliset julkaisut pohjautuvat empiiriseen dataan. Määrittääkseen miten ja miksi ekosysteemiset liiketoimintamallit syntyvät, sekä selvittääkseen kuinka ne kehittyvät ja muuttuvat, tämä väitöskirjatutimus kohdistuu erilaisiin ekosysteemisiin konteksteihin, erityisesti liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioekosysteemeihin. Ekosysteeminen liiketoimintamalli korostaa, että arvon yhteinen luominen ja hyödyntäminen tulee perustua yhdessä määriteltyyn mahdollisuuteen ja kollektiiviseen arvolupaukseen. Tämä tutkimus osoittaa, että mutkikkaissa, monitahoisissa ekosysteemeissä, synergia on edellytys ekosysteemisen arvon ja kokonaiskilpailuedun rakentamiselle. Tutkimuksen tulokset indikoivat, että liiketoimintamalliajattelu pätee ei vain organisaation, mutta myös ekosysteemin tasolla, sillä ekosysteemin synergiaa ja onnistunutta orkestrointia voidaan edistää liiketoimintamallia hyödyntämällä.

Abstract This study examines the ways in which business models are used by market actors in the context of emerging technology-based services. Such services are developed, produced and marketed by multiple market actors forming business nets within wider networks and markets. In such nets, market actors aim to connect emerging technology-based services with potential markets. The business model is suggested to act as an analytical device for the actors to use in their activities. By integrating business models into two contemporary discussions on networks and markets in marketing, the study widens the scope of the application of business models and explicates the variation in the use of business models. This study is interested in the dynamic, processual, and interactive nature of business models instead of their mere structure, requiring a research approach that allows the phenomenon be studied closely, longitudinally, and within its context. Hence, the study employs a qualitative multi-method approach for studying the use of business models. The empirical setting of the study is based on two research projects: the UBI service pilot and the IT service development project, in which different types of market actors developed and tested new technology-based services. Using a variety of methods, such as interviews, observation, and Delphi questionnaires, data were gathered longitudinally on the activities of the actors in business nets and markets. The results of the study show that business models can be used in multiple ways. They are used as structures and narratives to develop and stabilize business. Business models frame action at different interlinked levels (organization, net and market) in which business models are shared in relation to the past, present and future. Hence, this study explicates the business model concept by integrating it into the network approach and market studies literature in marketing, revealing novel perspectives on business models. The study also contributes to the network approach by explicating the nature and formation of business nets by examining the use of business models in business nets. Finally, the study adds to our understanding of market dynamics by incorporating the business model concept. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja keskittyy liiketoimintamallin käytön moninaisuuteen tutkimalla kuinka markkinatoimijat käyttävät liiketoimintamalleja teknologiaa hyödyntävien palvelujen kontekstissa. Useat erityyppiset markkinatoimijat kehittävät, tuottavat ja markkinoivat em. palveluja ja näin toimiessaan muodostavat liiketoimintaverkon osaksi laajempaa verkostoa ja markkinoita. Verkon toimijoiden tavoitteena on kiinnittää palvelut potentiaalisiin markkinoihin. Tämä tutkimus näkee liiketoimintamallin analyyttisena työkaluna, jota toimijat voivat käyttää näissä toimissaan. Yhdistämällä liiketoimintamallikeskustelun markkinoinnin verkosto- ja markkinakirjallisuuteen, tämä tutkimus laajentaa liiketoimintamallikäsitteen soveltamisalaa sekä analysoi liiketoimintamallin käyttötapoja. Tämä tutkimus on kiinnostunut liiketoimintamallin dynaamisesta, prosessinomaisesta ja vuorovaikutteisesta luonteesta pelkän liiketoimintamallin rakenteen sijaan. Tästä syystä työ käyttää tutkimusstrategiaa, jonka avulla ilmiötä voi tarkastella läheltä ja ajassa, sen omassa kontekstissa ja hyödyntää laadullisen aineiston keruu- ja analysointimenetelmiä (haastattelut, havainnointi, ja Delfoi-kyselyt). Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kahdesta tutkimusprojektista: UBI palvelupilotista ja IT-palvelujen kehitysprojektista, joissa useat markkinatoimijat kehittivät ja testasivat uusia teknologiaa hyödyntäviä palveluja. Empiirinen aineisto kertoo markkinatoimijoiden toiminnasta liiketoimintaverkoissa ja markkinoilla. Tutkimus osoittaa, että liiketoimintamallia voidaan käyttää monella tavalla. Sitä käytetään sekä verkostomaisen liiketoiminnan nykyhetken rakenteen kuvaamiseen ja vakauttamiseen että liiketoiminnan tulevaisuuden vision kertomiseen ja kehittämiseen. Liiketoimintamalli ohjaa markkinatoimijoiden toimintaa eri tasoilla (organisaatio-, verkko- ja markkinataso), luoden yhteistä ymmärrystä toimijoiden välillä menneestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimus paitsi tarkentaa liiketoimintamallin käsitettä verkosto- ja markkinanäkökulmista, myös lisää ymmärrystä liiketoimintaverkkojen luonteesta ja muodostamisesta sekä markkinoiden dynaamisuudesta.

Abstract Energy is essential for our lives and underpins all the key functions of society. However, our energy systems today are undergoing substantial changes. The growing energy demand and our dependence on fossil fuels have become an important issue faced by countries around the globe. Besides the technological developments in the field of renewables and smart grids for future smart energy, a significant weakness of our energy systems is their lack of social and economic perspectives, even though energy systems are often defined as techno-social systems. Through an extensive literature review of extant studies related to various aspects of energy and business model studies, this study has identified a major gap in that the business model and the value perspective have not been conceptualized with well-defined and holistic theoretical frameworks. Particularly, there is little understanding of the creation of open business models in digitalized industries, although the phenomenon is widespread in the real world. The main purpose of this research is to explore and understand the creation of open business models from the value perspective in the emerging smart energy ecosystem with a specific focus on value configurations. The study utilizes a system- and design-oriented action research approach and takes an energy innovation project funded by the European Union (EU) as the main data source. The results of the study are that: 1) the study proposes a holistic framework for the value perspective for (open) business models including value spaces, value configuration, and value complementarity. This is a major contribution to business model and management studies, and for the first time, it unifies the value thinking scattered throughout the existing literature; 2) the research provides an insight into how practitioners can conceptualize and approach the creation of open business models that are often enabled through digitalization; 3) the study contributes to the EU’s 2020 and 2030 energy and environmental targets. The research on new business models for the energy industry can assist in the implementation of new energy market development, policy instruments, and market regulations that promote the creation of smart grids, all of which are currently boosting jobs, economic growth, and environmental sustainability in Europe and elsewhere. / Tiivistelmä Nykyinen fossiilisista energianlähteistä riippuvainen energiajärjestelmämme on globaalissa muutoksessa energian kysynnän kasvaessa. Tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa – ja koko energiajärjestelmässä – uusiutuvien energialähteiden rooli kasvaa huomattavasti. Vaikka energiajärjestelmät usein ymmärretäänkin sosio-teknisinä järjestelminä, ovat taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat jääneet aikaisemmassa tutkimuksessa usein teknisten näkökulmien varjoon. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin arvonluontiin ja liiketoimintamalleihin tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa. Tutkimuksessa tehdyn ja energialiiketoimintaan kohdistuneen kirjallisuusanalyysin tuloksena voitiin todeta, että aikaisemmassa tutkimuksessa sovelletut liiketoimintamalli- tai arvonluonnin näkökulmat eivät muodosta riittävää ja kokonaisvaltaista viitekehystä älykkäiden sähköverkkojen tutkimukseen. Erityiseksi tutkimusaukoksi havaittiin avoimien ja digitaalisten liiketoimintamallien luominen energia-alalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin ymmärtää, erityisesti arvon luonnin näkökulmasta, kuinka uusissa ja esiin nousevissa energiaekosysteemeissä syntyy ja luodaan avoimia liiketoimintamalleja ja arvokonfiguraatioita. Tutkimuksessa sovelletaan systeemi- ja suunnitteluorientoitunutta toimintatutkimusmetodologiaa, ja sen tutkimusaineisto on kerätty osana EU Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitettua P2P-Smartest -hanketta. Tutkimuksen tuloksena esitetään 1) kokonaisvaltainen viitekehys avoimien liiketoimintamallien ymmärtämiseen arvonluonnin näkökulmasta. Viitekehys sisältää arvon luonnin alueen (value space), arvokonfiguraation (value configuration) ja arvon täydentävyyden (value complementarity) ulottuvuudet ekosysteemisessä kontekstissa. Lisäksi työssä esitetään näkökulmia, kuinka 2) käytännössä voidaan konseptoida ja luoda avoimia digitaalisia liiketoimintamalleja älykkäiden sähköverkkojen kontekstiin. Toteutetun liiketoimintamallitutkimuksen tulokset tukevat myös 3) EU:n vuosille 2020 ja 2030 asetettujen energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista erityisesti energiamarkkinan, markkinaregulaation ja -politiikkojen kehittämisessä sekä älykkäiden sähköverkkojen käyttöön ottamisessa.

Abstract The purpose of this study is to explore the role of dynamic capability in business model change in Internet-based business start-ups and Internet-based business enterprises. This study reviews the literature on business models, business model change, and dynamic capability, and defines business model change as a dynamic capability that is expected to lead to increased speed of business change and competitive advantages over the long term. This empirical study of business model change is accomplished by the case study method. The study is based on field data of four case companies regarding entrepreneurs’, business developers’, and business leaders’ behavior and actions while they are utilizing the business model concept for the purpose of business change. This study approaches business model change as a dynamic capability from three dynamic capability cluster perspectives. It explores how businesses can use the concept of business model for business decisions as well as how they can use the concept of business model to improve the speed of business change after new business opportunities or threats are found. The analysis identifies the process of business model change and factors that affect business model change, and the outcomes are results from three dynamic capability clusters that Internet-based companies are able to follow in a fast-changing business environment. This study develops a posteriori model proposing that a dynamically capable business model change consists of sensing, seizing, and transforming activities to obtain successful business and competitive advantages over the long term. A posteriori model of business model change as a dynamic capability creates a framework to support a quick business model change, especially in a fast-changing business environment. This study adds a dynamic capability viewpoint to the business model literature pertaining to business modeling and business model change. Regarding the managerial implications, this study shows how entrepreneurs and business owners can utilize the concept of business model in order to support a quick business change and possibly gain a competitive advantage in the long term. The study results indicate that internal and external factors for business model change are company-specific and those vary between the start-up and enterprise. And thus, a successful business model change can be achieved through analyzing and further developing these company-specific factors. These factors can be seen as a micro foundation of dynamic capability, and development of these factors can improve competitive advantage. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan nuoreen Internet liiketoimintaan pohjautuvaan kasvuyritykseen ja kypsiin Internet liiketoimintaan pohjautuviin yrityksiin tehtyjä liiketoimintamallimuutoksia dynaamisten kyvykkyyksien näkökulmasta. Tutkimuksen aihetta lähestytään nuoren kasvuyrityksen sekä kypsien yritysten kannalta ja työn teoreettinen viitekehys rakennetaan liiketoimintamallin, liiketoimintamallimuutoksen sekä dynaamisen kyvykkyyden tutkimusjulkaisujen kautta. Työssä liiketoimintamallimuutos määritellään dynaamiseksi kyvykkyydeksi joka kehittyy eri toimintojen avulla. Tämä dynaaminen kyvykkyys voi mahdollistaa nopeamman liiketoimintamuutoksen ja pitkällä aikavälillä se voi vaikuttaa myös kilpailuedun saavuttamiseen. Työn empiirisessä osassa liiketoimintamallimuutosta tutkitaan tapaustutkimusmenetelmällä neljässä yrityksessä. Yrittäjien, liiketoimintakehittäjien, sekä johtajien käyttäytymistä ja toimenpiteitä tutkitaan liiketoimintamallikonseptin kautta muutostilanteessa. Yrittäjien, liiketoimintakehittäjien, sekä johtajien käyttäytymistä ja toimenpiteitä tutkitaan liiketoimintamallikonseptin kautta muutostilanteessa. Työssä dynaamista liiketoimintamallimuutosta lähestytään kolmen dynaamiselle kyvykkyydelle määritellyn klusterin kautta (havaitseminen, tarttuminen, sekä uhkien hallinta ja muuntautuminen). Nämä klusterit toimivat erityisesti silloin kun yritysten tulee tehdä nopeita liiketoimintapäätöksiä ja liiketoimintamuutoksia. Analyysissa tunnistetaan liiketoimintamallin muutosprosessi, sekä sisäiset ja ulkoiset tekijät joilla on vaikutusta liiketoimintamallimuutokseen. Lopputulokset ovat seuraus kolmesta dynaamisen ominaisuuden klusterista joita organisaatioiden tulisi huomioida nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimuksessa kehitetään jälkikäteismalli jossa liiketoimintamallimuutos dynaamisena kyvykkyytenä synnytetään dynaamisen kyvykkyyden klustereissa esiintyvien toimenpiteiden kautta. Näiden toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa pitkällä aikavälillä menestystä ja mahdollisesti myös kilpailuetua. Jälkikäteismalli tukee dynaamista liiketoimintamallimuutosta nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Työn teoreettinen kontribuutio on erityisesti dynaamisen kyvykkyyden näkökulma liiketoimintamallintamiseen ja liiketoimintamallimuutokseen. Työssä osoitetaan myös kuinka yrittäjät ja liiketoimintaomistajat voivat käytännössä hyödyntää liiketoimintamallikonseptia nopeasti tehtävään liiketoimintamuutokseen. Tutkimustulokset osoittavat, että sisäisillä ja ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta liiketoimintamallimuutokseen. Nämä tekijät ovat yrityskohtaisia, ja nuoren kasvuyrityksen ja kypsien yritysten väliltä löytyy eroja. Sen vuoksi onnistunut liiketoimintamallimuutos voidaan tehdä näitä tekijöitä analysoimalla ja kehittämällä.

Abstract Sharing is emerging as one of the megatrends influencing future business opportunities, and wireless communications is no exception to this development. Future mobile broadband networks will operate on different types of spectrum bands including shared spectrum, which calls for changes in the operation and management of the networks. The creation and capture of value by the different players in the mobile broadband ecosystem is expected to change due to regulation, technology, and business landscape related drivers that concern not only spectrum sharing, but also sharing of other resources such as infrastructure, technologies, or data. This thesis examines the key business and technology enablers needed to exploit spectrum sharing in mobile broadband networks, and presents the business model characteristics and strategic choices that spectrum sharing concepts support. Action research and integral scenarios methodologies were applied for strategic and business analysis utilizing the capacity and expertise of the policy, business and technology research communities. The thesis introduces a new approach to analyze the scalability of the spectrum sharing concepts and their business model elements utilizing sharing economy antecedent factors. The results indicate that all analyzed sharing concepts meet basic requirements to scale. The Licensed Shared Access (LSA) leverages existing assets and capabilities of the mobile network operator domain, the Citizens Broadband Radio Service (CBRS) extends the business model dynamics from connectivity to content, context and commerce, and the hybrid usage of Ultra High Frequency (UHF) band by Digital Terrestrial TV (DTT) and downlink Long Term Evolution (LTE) (HUHF) enables new collaborative opportunities between converging communication, Internet and media domains. The thesis validates the feasibility of spectrum sharing between mobile broadband networks and other types of incumbent spectrum users utilizing Finnish cognitive radio field trial environment (CORE), and expands the notion of spectrum sharing beyond the mobile broadband domain to be applied to other wireless systems including the media and broadcasting. The presented results can be used in developing the future mobile broadband systems enhanced with innovative spectrum sharing enabled business models to cope with the growing demand for capacity and new services by humans and machines. / Tiivistelmä Jakamistalous on yksi suurista tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavista trendeistä, eikä langaton tietoliikenne ole tässä poikkeus. Tulevaisuuden laajakaistaiset matkapuhelinverkot tulevat hyödyntämään erityyppisiä radiotaajuuksia, kuten jaettuja taajuuskaistoja, mikä vaatii muutoksia verkkojen toimintoihin ja hallintaan. Eri toimijoiden arvonluonti- ja ansaintamahdollisuuksien odotetaan muuttuvan näissä liikkuvan laajakaistan ekosysteemeissä regulaation, teknologian ja liiketoimintaympäristön kehittyessä, ei vain taajuuksien jakamisessa, vaan myös kun kyseessä on muiden resurssien kuten infrastruktuurin, teknologioiden tai tiedon jakaminen. Väitöskirja tutkii teknologia- ja liiketoimintaedellytyksiä taajuusjakomenetelmille matkapuhelinverkoissa, sekä esittelee ja analysoi menetelmien mahdollistamia liiketoimintamalleja ja strategisia valintoja. Strategia- ja liiketoiminta-analyyseissä käytettiin toimintatutkimus- ja skenaariomenetelmiä poikkitieteellisissä tutkimusprojekteissa yhteistyössä reguloinnin, liiketoiminnan ja tekniikan tutkimusyhteisöjen kanssa. Tutkimus esittelee uuden lähestymistavan taajuusjakotekniikoiden liiketoimintamallien skaalautuvuuden analysointiin jakamistalouden määritelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että kaikki tutkitut tekniikat täyttävät perusedellytykset skaalautuvuudelle; Licensed Shared Access (LSA) hyödyntäen matkapuhelinoperaattorin olemassa olevia resursseja ja kyvykkyyksiä, Citizens Broadband Radio Service (CBRS) laajentaen liiketoimintamalleja tietoliikenteestä sisältöön, kontekstiin ja kaupankäyntialustoihin, sekä digitaalitelevision ja langattoman LTE-tekniikan hybridikäyttö UHF-taajuuskaistalla (HUHF) mahdollistaen uusia liiketoimintamahdollisuuksia lähentyvien tietoliikenne-, Internet- ja mediaekosysteemien välillä. Väitöskirja tulokset vahvistivat taajuuden jakamisen soveltuvuuden liikkuvan laajakaistaverkon ja saman taajuusalueen eri teollisuudenalan haltijan välillä suomalaisessa CORE kenttätestausympäristössä, ja laajensivat taajuusjakotekniikan sovellettavuutta myös muihin langattomiin järjestelmiin sisältö- ja mediajakelussa. Esitettyjä tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden langattomien laajakaistaverkkojen kehitystyössä vastaamaan ihmisten ja koneiden kasvaviin tietoliikennepalveluiden ja -kapasiteetin tarpeisiin hyödyntäen tehokkaita taajuusjakotekniikoita ja niiden mahdollistamia innovatiivisia liiketoimintamalleja.