Abstract The purpose of this study is to explore the emergence of ecosystemic business models. Ecosystemic thinking has surfaced as a concept to explain the complexity and interconnected nature of modern business. It reflects a fundamental change in the way we view innovations in particular. Innovations are no longer considered to rise within organizational boundaries alone. Modern business is characterized by a diversity of innovation stakeholders from private and public backgrounds, from large organizations to users and citizens. To further the understanding on the research phenomenon of ecosystemic business models, this study relies on two streams of research: Open innovation and business model research. These fields of academic literature mirror well the paradigmatic shift on how the dynamism and change of modern, interconnected business context impacts innovations, value creation and capture and subsequent competitive advantage. The empirical part of this study has been conducted as qualitative case studies. Also conceptual frameworks have been based on empirical data. Drawing from ecosystem analogy, this study investigates different types of ecosystemic contexts, namely that of business ecosystems and innovation ecosystems, in order to determine not only how and why business models emerge, but also how they develop and transform in such a context. An ecosystemic view on business models emphasizes that value co-creation and co-capture need to be steered by a common motive based on mutually connected opportunities and collective value proposition. This research finds that in a complex, multileveled configuration of ecosystems, striving for synergy within the ecosystem is a prerequisite for successful building of ecosystemic value and competitive advantage as a whole. The results of the study indicate that business models are valid not only at organizational level but at the ecosystemic level as well, as ecosystem synergy and successful orchestration can be achieved through utilizing the ecosystemic business model. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa esitellään ekosysteemisten liiketoimintamallien käsite ja tarkastellaan ekosysteemisten liiketoimintamallien syntyä. Liiketoimintakontekstin monimutkaisuutta ja monitahoisuutta selitetään yhä useammin ekosysteemisen ajattelun avulla. Innovaatioiden ei nähdä syntyvän enää vain yritysten rajojen sisällä, vaan moderniin liiketoimintakontekstiin kuuluu monia eri sidosryhmiä yksityisistä julkisiin toimijoihin, suuryrityksistä yksittäisiin kuluttajiin ja kansalaisiin. Lisätäkseen ymmärrystä ekosysteemisistä liiketoimintamalleista, tämä tutkimus nojaa kahteen tutkimusalueeseen; avoimeen innovaatioon ja liiketoimintamalleihin. Näiden tutkimusnäkökulmien katsotaan peilaavan hyvin modernin liiketoimintakontekstin dynamiikkaa, muutosta ja näiden vaikutusta innovaatioihin, arvon luomiseen ja hyödyntämiseen, sekä kilpailuetuun. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Myös käsitteelliset julkaisut pohjautuvat empiiriseen dataan. Määrittääkseen miten ja miksi ekosysteemiset liiketoimintamallit syntyvät, sekä selvittääkseen kuinka ne kehittyvät ja muuttuvat, tämä väitöskirjatutimus kohdistuu erilaisiin ekosysteemisiin konteksteihin, erityisesti liiketoimintaekosysteemeihin ja innovaatioekosysteemeihin. Ekosysteeminen liiketoimintamalli korostaa, että arvon yhteinen luominen ja hyödyntäminen tulee perustua yhdessä määriteltyyn mahdollisuuteen ja kollektiiviseen arvolupaukseen. Tämä tutkimus osoittaa, että mutkikkaissa, monitahoisissa ekosysteemeissä, synergia on edellytys ekosysteemisen arvon ja kokonaiskilpailuedun rakentamiselle. Tutkimuksen tulokset indikoivat, että liiketoimintamalliajattelu pätee ei vain organisaation, mutta myös ekosysteemin tasolla, sillä ekosysteemin synergiaa ja onnistunutta orkestrointia voidaan edistää liiketoimintamallia hyödyntämällä.

Abstract The phenomenon of networking has been the subject of considerable research and has made a significant contribution to business practice. In business life networks of different kinds are found as common modes of operation, and confirms the clear advantages of networks. This has increased the interest of academic research in networking. The theoretical research has extended from dyad relationships to more complicated forms, such as systems of innovation. Networking has not only been a popular research area in the field of economics, but also in the social sciences. The resulting interdisciplinary perspectives have provided new insights into the multi-faceted phenomenon of networking. This thesis is a qualitative case study. The case network is the ICTnetwork in the Oulu area in northern Finland. During the last few decades, the Oulu area has grown and established itself as one of the most important centres of wireless communication. This has been recognised worldwide and it has been labelled the “Oulu-phenomenon”. The main theoretical frameworks for this study are business and social networks theories, supplemented by innovation system and regional development theories. A network is defined in this study as A group of actors that works intentionally together to harness the long term business capabilities of the network of participants and exchange information form the business enabling network. Between the actors there can either be formal commercial relations or the relations can be informal i.e. social relations. Based on the case study, the principal contribution of this study is a novel model of networking – identified as a business enabling network – the assets of which are a goal, trust, competence, an infrastructure, and continuity. A business enabling network model is operationalized on the basis of a five-level network maturity model. These models are described in the study and provide a novel framework for the development and assessment of regional business networks. Furthermore, the study increases the understanding of the case network's operations. / Tiivistelmä Verkostoilmiö on osoittautunut hedelmälliseksi sekä tutkimuksen että käytännön kannalta. Liike-elämässä erilaiset verkostot muodostavat yhä merkittävämmän yhteistyön muodon, mikä on seurausta verkostojen eduista. Tämä kehitys on myös lisännyt akateemisen tutkimuksen kiinnostusta verkostoja kohtaan. Teoreettiset tarkastelukulmat ovat laajenneet kahdenvälisistä suhteista monimutkaisempiin verkostoihin kuten innovaatiojärjestelmiin. Liiketaloustieteen lisäksi verkostoituminen on ollut kiinnostava tutkimusalue myös sosiologiassa. Erilaisten tieteellisten näkökulmien yhdistäminen on tuottanut uusia näkökulmia kiinnostavaan ja merkittävään verkostoilmiöön. Tämä väitöstutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen case-verkostona on ollut informaatio- ja kommunikaatioteknologian verkosto Pohjois-Suomessa Oulun alueella. Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana Oulun alue on noussut globaalisti yhdeksi tärkeäksi langattoman kommunikaatioteknologian keskukseksi. Tämä on huomioitu myös kansainvälisesti ja se on saanut nimen "Oulu-ilmiö". Keskeisimmät teoreettiset viitekehykset tässä tutkimuksessa ovat liiketoiminta ja sosiaaliset verkostot, joita on täydennetty innovaatio järjestelmien ja alueellisen kehittymisen teorioilla. Tässä tutkimuksessa verkosto on määritelty seuraavasti: Verkoston muodostavat toimijat, jotka toimivat tietoisesti yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi ja joiden välillä tapahtuu informaation vaihdantaa. Verkoston toimijoiden välillä voi olla liikesuhteita tai suhteet voivat olla epävirallisia eli sosiaalisia suhteita. Tutkimuksen keskeisenä kontribuutiona on uudenlainen verkostomalli – liiketoimintaa tukeva verkosto, jonka keskeiset tekijät ovat verkoston päämäärä, luottamus, osaaminen, infrastruktuuri ja jatkuvuus. Kehitetty verkostomalli on operationalisoitu viisintasoisen verkoston kypsyysmallin avulla. Kehitetyt mallit tarjoavat viitekehyksen alueellisten verkostojen kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi tutkimus on syventänyt ja monipuolistanut ymmärtämystä case-verkoston toiminnasta.

Abstract This research thesis aimed to deepen understanding about the nature of technology and its possible correspondence to the constructivist notion of learning. Since technology education is a relatively new subject area in general education and still in an emerging phase in various countries, it provided some interesting opportunities to take into account the latest developments in educational psychology in relation to the development of teaching technology. Moreover, this thesis aimed at finding ways for technology education to provide possibilities to learning environments where the nature of technology could be integrated effectively into the current notion of children as active agents in their learning processes. The thesis was based on two Case Studies. Both of the Case Studies were carried out on the primary school level. The overall purpose of Case Study I was to consider automation technology and its teaching as a subject-matter area in developing technology education in Finland. In Case Study II the purpose was to explore the influences of socio-cultural interaction on children's thinking and actions in prescribed and open problem-solving situations while they were technologically creating a particular product which used sound for a chosen purpose. Case Study II also involved English schoolchildren. Teaching methods throughout the thesis were based on the assumption that constructivist-driven, open, and creative problem solving, as well as children-centered approaches, are especially suitable for technology education. This assumption arises from the notions that innovation and problem solving are important in technological processes and that technology has usually emerged as a response to human needs and wants. Consequently, design briefs were developed to provide open, children-centered problem solving based on the acute needs found in the children's own living environment. In both of the Case Studies multiple data collection procedures were applied. In Case Study I data were collected by means of group observations documented in videotaped recordings, written field notes and project files saved by the students. Moreover, In Case Study II data were collected in terms of photographs of the pupils' final outcomes, including pupils' design folders and product evaluations, the teacher's teaching notes, teacher's lesson evaluation notes, the researcher's field notes based on observations and a questionnaire. The methodological perspective in both of the Case Studies was qualitative in nature and grounded on inductive and interpretative data-based analysis. The analysis employed an open search for categories, concepts and patterns emerging from the data. The inductive interpretative analysis process enabled the results to be framed as empirical assertions. In addition to the assertions the results of Case Study I detailed content classifications of the substance in the focus were included as well. The assertions and the classifications were supported by evidentiary examples taken from the data. The supporting examples were interpreted from the viewpoint of the research problems. The results of the thesis suggested that in technology education it is important for children to be able to work and learn in a way that fosters open problem solving with innovation and divergent thinking. In technology education the design briefs and task allocations should be open enough to allow the children to explore their own living environment in order to find problems that need to be solved. Actually, in technology education, according to the nature of technology, there should not be right answers to the posed questions, but rather appropriate solutions to emerging problems. Moreover, teaching methods adjusted according to the nature of technology ensure naturally that the children are treated as active, intentional and goal-directed humans whose activities are driven by human volition. / Tiivistelmä Tämä tutkimus pyrki syventämään ymmärtämystä teknologian luonteesta ja sen mahdollisesta vastaavuudesta konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Teknologiakasvatus on suhteellisen uusi ala yleissivistävässä koulutuksessa ja se on edelleen sukeutuvassa vaiheessa useissa maissa. Tällainen tilanne antoi mielenkiintoisia mahdollisuuksia ottaa huomioon viimeisimpiä oppimispsykologisia virtauksia suhteessa teknologian opetuksen kehittämiseen. Lisäksi tutkimus pyrki etsimään teknologiakasvatukselle mahdollisuuksia sellaisten oppimisympäristöjen luomiseen, joissa teknologian luonne voitaisiin tehokkaasti integroida nykyiseen käsitykseen lapsista oppimisprosessiensa aktiivisina tekijöinä. Tämä tutkimus perustui kahteen tapaustutkimukseen (Case Studies). Kummatkin tapaukset toteutettiin peruskoulun ala-asteella. Ensimmäiseen tapauksen (Case Study I) yleisenä tarkoituksena oli tarkastella automaatioteknologiaa ja sen opetusta sisältöalueena osana teknologiakasvatuksen kehittämispyrkimyksiä. Toisessa tapauksessa (Case Study II) tarkoituksena oli tutkia sosio-kulttuurillisen vuorovaikutuksen vaikutusta lasten ajatteluun ja toimintaan avoimissa ja suljetuissa ongelmanratkaisutilanteissa. Tässä tapauksessa lapset tekivät valittavaan tarkoitukseen ääntä tuottavia laitteita ja siihen osallistui myös englantilaisia koululaisia. Tutkimuksessa käytetyt opetusmetodit perustuivat oletukseen, että konstruktivismiin pohjautuvat, avointa ja luovaa ongelmanratkaisua sekä oppilaskeskeisyyttä korostavat lähestymistavat ovat erityisen soveliaita teknologiakasvatuksessa käytettäviksi. Tämä oletus nousee käsityksestä, jossa innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä teknologisille prosesseille ja että teknologia esiintyy vastauksena ihmisen tarpeisiin. Oppilaille annetut tehtävät määriteltiinkin sellaisiksi, että ne mahdollistivat avoimen, oppilaskeskeisen ongelmanratkaisun perustuen lasten omasta elinpiiristään esiin nousevien tarpeiden tyydyttämiseen. Molemmissa tapauksissa tutkimusaineistoa kerättiin usealla eri tavalla. Ensimmäisessä tapauksessa tutkimusaineistoa kerättiin oppilasryhmiä havainnoimalla mm. videonauhoituksin ja kenttäpäiväkirjaa kirjoittamalla sekä tallentamalla levykkeelle ryhmien projektissa luomat tiedostot. Tämän lisäksi toisessa tapauksessa tutkimusaineistoa kerättiin valokuvaamalla oppilaiden suunnittelukansiot tuotteen itse arviointeineen ja heidän valmistamansa työt. Tässä tapauksessa tallennettiin myös opettajan opetuksestaan tekemiä havaintoja ja arviointeja, tutkimuspäiväkirjaan tehdyt observointimuistiinpanot sekä oppilaille järjestetyn kyselyn tulokset. Molemmat tapaukset olivat metodologisesti laadullisia tutkimuksia ja perustuivat induktiiviseen ja tulkitsevaan aineistopohjaiseen analyysiin. Analyysissä kiinnitettiin huomiota nimenomaan tutkimusaineistosta esiin nouseviin käsitteisiin, lainalaisuuksiin ja säännönmukaisuuksiin. Tutkimuksen metodologinen valinta mahdollisti tulosten esittämisen empiirisinä väittäminä, joita tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeillä. Empiiristen väittämien lisäksi ensimmäisen tapauksen tulokset sisältävät tutkimusaineistosta esiin nousseita luokituksia analyysin kohteena olevista painotuksista. Sekä empiirisiä väittämiä, että luokituksia tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeillä. Esimerkit myös tulkittiin tutkimusongelmien näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että teknologiakasvatuksessa on tärkeää antaa lapsille mahdollisuuksia työskennellä ja oppia tavalla, joka kehittää innovatiivista avointa ongelmanratkaisua ja divergenttiä ajattelua. Tässä mielessä annetut tehtävät tulisi olla niin avoimia, että lapsien olisi mahdollista löytää omasta elinpiiristään ratkaisua vaativia ongelmia. Itse asiassa teknologiakasvatuksessa, teknologian perusolemuksen mukaisesti, ei tulisi ollakaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaan tarkoituksemukaisia ratkaisuja esiintyviin ongelmiin. Lisäksi teknologian perusluonteen mukaiset opetusmenetelmät huomioivat lapsen sisäisesti toimintaan halukkaaksi motivoituneena ja aktiivisena sekä tarkoitus-ja päämäärähakuisena ihmisenä.

Abstract There has been little improvement over the last few decades in the annual accident rate in workplaces within manufacturing industries. Viable innovative methods in small and medium sized enterprises (SMEs) in the manufacturing industry are need for developing more effective ways to enhance the understanding of safety. Therefore, enterprises need new illustrative and participative trials to boost their ongoing and incomplete work. Research in to the significance of design science (DS) as a framework for enhancing health and safety issues has provided new views. One reason is most likely the macro-ergonomic comprehensive approach, however, DS is comprehensive and thus the results do not usually correlate with practical occasions. In addition to DS the work system objectives have to consider and be able to reveal the significance of health and safety issues. In this study, a work system is utilised for trialling illustrative and participative activities along with the necessary tools for supporting quality and well-being at work. In these cases, DS was used as the main guideline. This study also highlights innovation for introducing something new that can improve performance. The results of this study showed that the DS approach is applicable when developing a work system in SMEs. The innovative unification of the existing illustrative and participative methods produces new practical views for achieving improved performances. It was also shown that DS presents a new approach for modelling the development of innovations in relation to health and safety issues. / Tiivistelmä Työtapaturmien vuosittaiset lukumäärät ovat parantuneet vain vähän viime vuosikymmenten aikana. Tarvitaan käyttökelpoisia innovatiivisia menetelmiä valmistavassa teollisuudessa, jotta pystytään kehittämään enemmän tehokkaita keinoja turvallisuuden ymmärtämisen parantamiseksi. Siksi yritykset tarvitsevat uusia havainnollistavia ja osallistuvia kokeiluja tehostaakseen meneillään olevaa ja vaillinaista työtä. Suunnittelutieteen tutkiminen turvallisuuden ja terveellisyyden viitekehyksessä on antanut uusia näkemyksiä. Yksi syy on ehkä makroergonominen kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kuitenkin suunnittelutiede on kokonaisvaltaista ja tulokset eivät ole välttämättä käytännön tilanteisiin sovellettavia. Suunnittelutieteen lisäksi työsysteemin objektit tuottavat tärkeitä näkemyksiä turvallisuus- ja terveellisyysasioihin. Tässä tutkimuksessa työsysteemiä hyödynnettiin havainnollistavien ja osallistuvien toimintojen ja työkalujen kokeiluun, jossa tuettiin yritysten toiminnan laatua ja työhyvinvointia. Näissä tapauksissa suunnittelutiedettä hyödynnettiin lähestymistapana. Tämä tutkimus korostaa lisäksi innovaatiota, jolla tuotetaan uutta parempaan suoriutumiseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suunnittelutiede on sopiva lähestymistapa pienten ja keskisuurten yritysten työsysteemin kehittämiseen. Olemassa olevien havainnollistavien ja osallistuvien menetelmien innovatiivinen yhdistäminen tuottaa uusia käyttökelpoisia näkökulmia paremman suoriutumisen saavuttamiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että suunnittelutiede tarjoaa uuden näkökulman turvallisuuden ja terveellisyyden innovaatioiden kehittämisen mallintamiseen.

Abstract The main task for most development-intensive organisations is to create, develop and commercialise new products and services. The technology push (TP) concept is considered an important competitive advantage for companies trying to create breakthrough products. Because development processes are risky and failure rates are high, especially in the case of technology pushed projects, defined success factors are valuable knowledge for the management of development-intensive firms. The prime objective of this study is to present a compact set of TP project success factors in an information and communication technology (ICT) context. Because the literature on new product development and innovation has presented many success factors for developed products, but has done so in a way that presents the factors as having a nebulous nature, the specification of TP success factors is also presented. The success factors are also empirically validated. The goal of the validation was to determine the relevance of the success factors introduced, and potentially define new ones. The validation was performed through an empirical study with semi-structured company interviews. As a result of this study we concluded that one success factor defined through the literature review should be removed due to a lack of relevance, that the other twelve success factors were validated, and three new success factors were identified during the empirical study. Eventually fifteen TP success factors are defined and presented. The practical relevance of this study is to help firm management to recognise the real actions needed to reduce product development risks. The theoretical relevance is in helping scholars to focus on key issues when studying the key factors of breakthrough development cases. / Tiivistelmä Tuotekehitystä harjoittavien yritysten päätehtävänä on luoda, kehittää ja kaupallistaa uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten pyrkiessä luomaan läpimurtotuotteita, ”Technology push” -konseptia pidetään niille tärkeänä kilpailuetuna. Koska tuotekehitysprosessit ovat riskialttiita ja epäonnistumisen mahdollisuudet suuret erityisesti teknologiatyöntöisillä projekteilla, tarkasti määritellyt menestystekijät ovat arvokasta tietoa yritysten johdolle. Tämän työn päätarkoituksena on esitellä yhtenäinen ja tiivis joukko teknologiatyöntöisten projektien menestystekijöitä ICT toimialalla. Uusien tuotteiden kehittämistä ja innovaatioita käsittelevä lähdekirjallisuus esittelee lukuisia menestystekijöitä. Ne on kuitenkin esitelty vaikeasti selitettävällä tai monimerkityksellisellä tavalla, joten olemme esittäneet myös niiden tarkat määrittelyt. Menestystekijät ovat validoitu myös empiirisesti. Validoinnin tarkoituksena oli löytää esiteltyjen menestystekijöiden relevanssi ja löytää mahdollisesti uusia menestystekijöitä. Validointi toteutettiin puolistrukturoiduilla yrityshaastatteluilla. Työn tuloksena esitetään kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen validoinnin avulla määritellyt 15 teknologiatyöntöisten projektien menestystekijää. Tutkimuksen käytännöllinen merkitys on auttaa yritysjohtoa tunnistamaan tärkeät toiminnot tuotekehitysriskien madaltamiseksi. Tutkimuksen teoreettinen merkitys on auttaa tutkijoita keskittymään avainasioihin ja tunnistamaan menestystekijät läpimurtotuotetutkimuksessa.

Abstract The purpose of this thesis is to examine the role of learning and the constituents of learning in creating process innovations and realizing organizational change. Organizational learning was studied and the data was collected in process development projects, in which process simulations were used as a development method for process innovations and change. The empirical research was carried out mainly in 1988–2001. In this thesis, the results of those studies are reflected on, together with the recent literature related to organizational learning theories in the context of process innovations and management of change. Specifically, the concepts of learning enablers, learning outcomes (intangible/tangible), learning paths, and their relationships are studied. Qualitative longitudinal action research with case studies and abductive reasoning are used as the research methods throughout this thesis. The data consists of 34 cases and 99 process simulations in 12 different industries and varies from large core processes to support processes. The case organizations were mainly Finnish companies with Finns as the majority of participants. One case organization was from Switzerland, and in five cases, multicultural groups participated in the process simulations. In each project, process simulations were used at least once during a change project, in some cases even five to eight times. The data analysis proceeded in an abductive manner throughout the included five articles, and the findings are summarized based on the research questions. The theoretical contribution of this thesis is fourfold. The findings give new understanding 1) about learning enablers, their relationships to each other and influence on learning and process innovations, 2) about the role of intangible and tangible learning outcomes in individual and organizational learning processes and 3) about learning paths in process innovations and related change processes. The thesis also defines 4) a model for effective learning processes in change projects concerning process innovations. The contribution in the practical and managerial context should be applicable field of North and West European commercial organizations. This thesis highlights individual and organizational learning in the creation of process innovations, and it also defines the features of an effective development method for creating and implementing process innovations. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia organisaation oppimisen ja sen eri osatekijöiden roolia prosessi-innovaatioiden luomisessa ja muutoksen aikaansaamisessa organisaatiossa. Organisaation oppimista tutkittiin ja aineisto kerättiin prosessien kehittämisprojekteissa, joissa prosessisimulaatioita käytettiin prosessi-innovaatioiden menetelmänä. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääsiassa vuosien 1988–2001 aikana. Tässä väitöskirjassa näitä tuloksia analysoidaan vallitsevien organisaatio-oppimisen teorioiden valossa prosessi-innovaatioiden ja muutoksen johtamisen asiayhteydessä. Erityisesti tutkitaan oppimisen mahdollistajia, oppimisen tuloksia (aineettomia/aineellisia), oppimisen polkuja ja kaikkien näiden keskinäisiä suhteita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista pitkittäistä toimintatutkimusta tapaustutkimuksineen ja abduktiivisine päättelyineen. Aineisto koostuu 34 tapaustutkimuksesta ja 99 prosessisimulaatiosta, jotka toteutettiin 12 eri toimialalla, ja vaihtelevat ydinprosesseista tukiprosesseihin. Suurimmaksi osaksi tapausorganisaatiot olivat suomalaisia yrityksiä, ja yksi tapausorganisaatio oli sveitsiläinen. Projektiryhmät olivat pääasiassa suomalaisia, mutta monikulttuurinen ryhmä osallistui prosessisimulointiin viidessä tapaustutkimuksessa. Jokaisessa projektissa prosessisimulointia käytettiin ainakin kerran muutosprojektin aikana, joissakin tapauksissa jopa viidestä kahdeksaan kertaan. Väitöskirjan viiden artikkelin aineiston analysointi suoritettiin abduktiivisen päättelyn periaattein, ja tutkimuksen tulokset esitetään tutkimuskysymysten mukaisesti. Tutkimuksen teoreettinen tulos kohdistuu neljään osa-alueeseen. Tulokset lisäävät ymmärrystä 1) oppimisen mahdollistajista, niiden suhteesta toisiinsa ja vaikutuksesta oppimiseen ja prosessi-innovaatioihin, 2) aineettomien ja aineellisten oppimistulosten roolista yksilön ja organisaation oppimisprosesseissa, ja 3) prosessi-innovaatioiden ja niihin liittyvien muutosprosessien oppimisen poluista. Tutkimus myös määrittelee 4) prosessi-innovaatioita koskevien muutosprojektien oppimista korostavan mallin. Tutkimuksen tuloksia voitaneen soveltaa Pohjois- ja Länsi-Euroopan yritysmaailmassa. Tutkimus korostaa yksilön ja organisaation oppimisen merkitystä prosessi-innovaatioiden luomisessa ja lisäksi se määrittelee vaikuttavan prosessi-innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton menetelmän piirteet.

Title: Better products,   better world, better image: A study on the   interaction of corporate social responsibility, new product development and   brand image in the B2B sector Authors: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Course: Marketing master programme final thesis, 30 ECTS, spring semester 2012,LinnaeusUniversity Keywords: Corporate social responsibility, sustainability, new product development, innovation, B2B brand image, B2B brand perception Purpose: Investigating how customer’s perception of brand image is affected by corporate social responsibility (CSR) and new product development (NPD) in the business-to-business (B2B) sector in the telecommunication and chemical industries. Method: Mixed methods research, cross-sectional research design Interviews with 4 supplier companies Qualitative content analysis on documents of 40 supplier companies Questionnaire to customer companies with 99 responses Findings: CSR and NPD were usually seen as separate and detached activities. Companies integrated CSR into their NPD process mainly for creating sustainable products helping their customers to minimize their impact on the environment without including the societal aspect of CSR. NPD affected the brand image perception in the telecommunication industry to a high degree by improving the perception of the quality of products, and   in the chemical industry to a low degree by motivating the companies to recommend their suppliers. The interaction of CSR and NPD had an effect on the brand image by creating reputation and competitive advantage. Companies that were seen as environmentally responsible were often also seen as technologically advanced. Being perceived as sustainable was very important to the chemical   companies, whereas being perceived as innovative was vital in the telecommunication industry. CSR affected the brand image perception in the chemical industry by enhancing customer satisfaction and reputation, but in the telecommunication industry the CSR of suppliers was important only when the demand for sustainability came from the customers’ own customers / Otsikko: Parempia tuotteita, parempi maailma, parempi imago: Tutkimus yritysten   yhteiskuntavastuun, tuotekehityksen ja brandi-imagon vuorovaikutuksesta   B2B-sektorilla Tekijät: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Ohjaaja: Sarah Philipson Tarkastaja: Sarah Philipson Kurssi: Markkinoinnin maisteriohjelman päätöstyö, 30 opintopistettä, kevätlulukausi 2012, Linnaeus University Hakusanat: Yrityksen yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys, tuotekehitys, innovaatio, B2B brandi-imago, B2B brandivaikutelma Tarkoitus: Tutkia miten yritysten yhteiskuntavastuu ja tuotekehitys vaikuttaa asiakkaiden kokemaan brandi-imagoon B2B-sektorilla telekommunikaatio- ja kemianteollisuudessa Metodi: Poikkileikkaava mixed methods -tutkimus 4 toimittajayrityksen haastattelua Laadullinen sisältöanalyysi 40 toimittajayrityksen dokumenteista Kysely asiakasyrityksille, jossa 99 vastausta Löydökset: Yritykset näkivät yhteiskuntavastuun ja tuotekehityksen erillisinä aktiviteetteina. Yritykset integroivat yhteiskuntavastuun osaksi tuotekehitysprosessia lähinnä luodakseen kestävää kehitystä tukevia tuotteita auttaakseen asiakkaita   minimoimaan ympäristöön kohdistuvaa vaikutusta, mutta eivät ottaneet   yhteiskunnallista aspektia huomioon. Tuotekehitys vaikutti suuressa määrin imagokäsitykseen telekommunikaatioalalla parantamalla käsitystä tuotteiden laadusta. Kemianteollisuudessa tuotekehitys vaikutti   vähäisessä määrin motivoimalla yrityksiä suosittelemaan toimittajia. Tuotekehityksen ja yhteiskuntavastuun suhde vaikutti imagoon lisäämällä mainetta ja  kilpailuetua. Yritykset, jotka nähtiin ympäristöystävällisinä, koettiin usein myös teknisesti kehittyneiksi. Kestävän kehityksen imagolla oli keskeinen merkitys kemianteollisuuden   yrityksissä, kun taas miellettävyys innovatiiviseksi oli oleellista   telekommunikaatioalalla. Yhteiskuntavastuu vaikutti imagokäsitykseen kemianteollisuudessa lisäämällä asiakastyytyväisyyttä ja parantamalla mainetta. Telekommunikaatioalan toimittajien yhteiskuntavastuu oli tärkeää vain, jos asiakkaat olivat kiinnostuneita siitä omien asiakkaidensa vaatimuksien motivoimana. / Titulo: Melhores produtos, melhor mundo, mellhor imagem: Um estudo sobre a interaçäo da responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos  e imagem de marca no setor de de negócios. Autores: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Tutor: Sarah Philipson Examinador: Sarah Philipson Curso: Dissertaçäo final do programa de master em Marketing, 30 ECTS, semester da   primavera de 2012, Linnaeus University Palavras-chave: Responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos, innovaçäo, imagem de marca no setor de de negócios.  Objetivo: Investigar como a percepçäo de clients sobre a imagem de marca é afetada pela responsabilidade social coperativa (CSR) e o desenvolvimento de novos produtos (NPD), no setor de negócios (B2B). Métodos: Métodos de pesquisa misturados, design de pesquisa com setores interligados Entrevistas com 4 empresas fornecedoras Análise qualitative de documentos de 40 empresas fornecedoras Questionário com 99 clientes de empresas fornecedoras Resultados: CSR e NPD vistos como atividades separadas. Empresas integram CSR nos processos de NPD, especialmente para a criaçäo de produtos   sustentáveis, ajudando assim os clients a minimizarem seus impactos no meio   ambiente sem incluir aspectos sociais de CSR. NPD afeta muito a percepçäo da imagem de marca na indústria de telecomunicaçöes quando melhora a percepçào dequalidade. Na indústria química NPD afeta muito pouco a percepçäo de marca, ajudando somente recomendaçöes. A interaçäo de CSR e NPD afeta a percepçäo de marca criando efeitos   de reputaçäo e vantagem competitiva. Empresas vistas como responsáveis pelo meio ambiente, também säo vistas como tecnologicamente avançadas. Ser visto como sustentável é muito importante   entre empresas químicas, enquanto ser visto como inovador é vital na   indústria de telecomunicaçöes. CSR afeta a percepçäo da imagem de marca na indústria química, reinforçando satisfaçäo do consumidor e reputaçäo, mas em telecominicaçöes, CSR praticados por fornecedores somente é importante quando a demanda de sustenabilidade veem dos consumidores dos clientes.

Abstract The rapid development of digital technology and software in recent years has created great variety of totally new business opportunities. Software startups are commonly considered to be the fastest in exploiting the new opportunities and the most innovative in creating new products and services. At the same time, software startups are often small, immature enterprises with limited resources and inexperienced teams. The initial team plays a key role in the early stages of a software startup. This research focuses on the initial team from the perspective of human capital – the knowledge, experiences, skills, and other cognitive abilities. It studies the initial team empirically, utilizing the multi-case study and triangulation methods applying the human capital, resource-based view, capability, and the opportunity discovery and creation theories. The empirical data were gathered from thirteen software startups in Italy, Norway and Finland, and from a student experiment. From the analysis of this data, a generic structure of a software startup’s initial team was identified, consisting of three different roles, with each having a specific human capital profile. This team structure sought a balance between the team’s human capital and problems and challenges to be solved. The level of the initial human capital of the team and the means to strengthen it varied, and affected the progress of the work in the studied startups. Though the components of the team’s human capital were not rare and inimitable in terms of the resource-based view, building a balanced startup team created a unique and task-specific setup, which is a key capability of a software startup. The balanced startup team structure is proposed to be the generic human capital model of a software startup’s initial team. / Tiivistelmä Digitaalitekniikan ja ohjelmistojen nopea kehitys viime vuosina on synnyttänyt suuren joukon kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelmistostartup-yrityksiä pidetään yleisesti nopeimpina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja erityisen innovatiivisina luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Kuitenkin samalla, ohjelmistostartup-yritykset ovat usein pieniä, kehityksensä alussa olevia yrityksiä, joilla on pienet resurssit ja kokematon henkilökunta. Varhaisen vaiheen ohjelmistostartup-yrityksissä alkutiimin merkitys on keskeinen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä inhimillisen pääoman, osaamisen, kokemuksen ja taitojen, näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä kokeellisesti, käyttäen monitapaustutkimuksen ja triangulaation menetelmiä ja soveltaen inhimillisen pääoman, resurssipohjaisen näkemyksen, kyvykkyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen teorioita. Kokeellinen tutkimusaineisto on kerätty kolmestatoista yrityksestä Italiasta, Norjasta ja Suomesta ja yhdestä opiskelijoilla tehdystä kokeellisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa löydettiin alkutiimin yleinen malli. Mallissa on kolme roolia, kullakin oma inhimillisen pääoman profiili. Mallissa on tiimin inhimillisen pääoman ja ratkaistavien ongelmien tasapaino. Tiimien inhimillisen pääoman määrä ja sen kehitystavat vaihtelivat, ja vaikuttivat tutkittavien yritysten edistymiseen. Vaikka alkutiimien inhimillisen pääoman komponentit eivät olleet ainutkertaisia resurssipohjaisen näkemyksen kannalta, tasapainossa olevan alkutiimin rakentaminen synnytti ainutkertaisen, tehtävänmukaisen tiimirakenteen, jota voidaan pitää yrityksen keskeisenä kyvykkyytenä. Havaittu tiimirakenne esitetään yrityksen alkutiimin inhimillisen pääoman yleiseksi malliksi.