Title from first page of PDF document. Includes bibliographical references (p. 46-55).

Today, organizations are facing rising costs caused by increased employee sick - leave. A way to motivate employees to choose a healthier lifestyle is for the employer to offer wellness incentives. However, not too many employees are taking advantage of the incentives. According to the Transtheoretical Model of Health Behavior Change (TTM) , people are at different stages in their behavior change process. By knowing their personal obstacles to change, organizations can use nudge management and wellness incentives to help their employees to choose a healthier lifestyle. In order to get some answers, we conducted qualitative interviews at the Swedish Migration Agency. The result of our research showed seven main obstacles, and in this thesis we have explored dif erent nudges organizations can use to promote health and to lower sick - leave.

One of the challenges fairly common in motivational interviewing is patient resistance to health behavior change. Hence, automated dialog systems aimed at counseling patients need to be capable of detecting resistance and appropriately altering dialog. This thesis focusses primarily on the development of such a system for automatic identification of patient resistance to behavioral change. This enables the dialogue system to direct the discourse towards a more agreeable ground and helping the patient overcome the obstacles in his or her way to change. This thesis also proposes a dialogue system framework for health behavior change via natural language analysis and generation. The proposed framework facilitates automated motivational interviewing from clinical psychology and involves three broad stages: rapport building and health topic identification, assessment of the patient’s opinion about making a change, and developing a plan. Using this framework patients can be encouraged to reflect on the options available and choose the best for a healthier life.

<p><b><u>Introduction</u></b>: Mobile health applications (mHealth apps) have the potential to assist patients in adhering to their physician’s advice in chronic disease management through the use of persuasive nudge. However, systematically developing the persuasive features of a mHealth app for the major user demographic of older adults is challenging. The current usability engineering framework could ensure the user-friendliness of the app but not the persuasiveness. It is necessary to extend the current framework with appropriate measures to better understand the effectiveness of persuasive design elements in an iterative design process.</p><p> </p><p><b><u>Methods:</u></b> A pilot design project was run, a persuasive mHealth app for dietary management was developed using the user-centered design approach (persona, use scenario, task analysis, and cognitive walkthrough), the pilot testing result showed high potential of technology acceptance of older adults. To further evaluate persuasiveness, a food choice experimental protocol and human decision performance metrics based on Signal Detection Theory (SDT) were proposed. A mixed-methods, full factorial user testing study was conducted with twenty older adults aged over 60 and twenty students age 18-35. Critical persuasive User Interface (UI) design variables included decision paradigm (digital nudge), nutrition information format (information nudge), and the system default pre-selection (default nudge). The proposed SDT metrics to evaluate persuasiveness were then compared with confusion matrix metrics which are frequently used to validate system decision-making performance. The relationship between the human performance, subjective workload, and perceived usability of the proposed mHealth app was also investigated.</p><p> </p><p><b><u>Results:</u></b> The ‘Two Alternative Forced Choice’ layout significantly increased the d-prime and accuracy (persuasiveness), the system default pre-selection decreased persuasiveness. The interpretative FSA Nutri-scores label reduced time of response and workload, and increased perceived ease of use, perceived ease of learning, and satisfaction. Among older adults, results differed by age, computer proficiency, and health literacy.</p><p><b><u> </u></b></p><b><u>Conclusion:</u></b> The findings of this study imply the proposed framework is a valid persuasive design research approach. And digital nudge is an effective persuasive design for mHealth app, while default nudge may give rise to negative effects. A generalized human-centered digital nudge design framework along with ageing-centered guidelines were suggested for the similar research and design projects for persuasive technology performed in the future.

The population of older adults with chronic disease is increasing, yet little is known about their perception of chronic disease and self-management. To develop successful and sustainable chronic disease self-management interventions in the older adult population, health care providers must first understand older adults’ attitudes toward health status and behavior change. This pilot study was conducted to determine the feasibility of the study design. The purpose of this pilot study was to assess the appropriateness of using a mixed-methods research design to investigate Appalachian older adult’s attitude toward the chronic disease experience and health behavior change. A convergent, parallel mixed-method design included a quantitative questionnaire and qualitative focus groups in churches in northeast Tennessee. The aim of the study was met, and the methodology of the study was found to be feasible for larger studies. Divergence of data was found when evaluating qualitative and quantitative data. The study instrument was found to be reliable for future use. The implications of the results suggest that the study design is appropriate for the purpose of the study.

No description available.

Objective: To examine the existing literature on the relation between contextual and health factors that influence parent intention for child health behavior change, focusing on the importance of a strong theoretical background and measures that match the proposed theory, and to determine the use of intention in the proposed sample of articles. Method: A preliminary search was conducted, seeking out interventions and programs that target nutrition and/or physical activity in relation to childhood obesity prevention using PsycINFO and MedLine databases. This search totaled 29 studies to be included in the final review. Results: Ten articles studied intention as a dependent variable, twelve with intention as in independent variable, and seven with intention as a mediating variable. A majority of the articles included a theoretical background (86.2%), while 13.8% of the articles did not include any. Seven overall constructs of interest were established: intention/goal, attitudes, self-efficacy, behavior, social support, knowledge/awareness, and norms. Effect sizes for significant pathways were collected/calculated for the specified variables. Finally, behavioral intention was measured inconsistently in each article, some providing reliability, validity, and/or references for the scales measuring intention, while some did not. Conclusions: Childhood obesity prevention and intervention literature is inconsistent in the use of theory, strong measurement, and incorporation of other fields of psychology.

Face à la multiplication exponentielle du nombre de personnes souffrant d’une maladie chronique d’origine comportementale (e.g., tabagisme, alcoolisme, mauvaise alimentation, sédentarité), des interventions non médicamenteuses (INM) agissant sur ces comportements modifiables sont devenues incontournables en prévention et en complément des traitements. Parmi ces INM, les interventions numériques santé (INS) ouvrent un champ prometteur de changement durable de comportement de santé (e.g., objet connecté santé, application pour le téléphone, jeu vidéo). La thèse s’intéresse, au-delà de leur ergonomie et de leur fonctionnalité, à leur évaluation santé, de leur validation à leur surveillance. La première étude recense les modèles proposés dans le monde pour évaluer ces INS et les catégorise selon leurs paradigmes épistémologiques sous-jacents. Les résultats montrent une augmentation exponentielle de ces modèles et une absence de consensus ou de convergence vers un modèle comme cela a été le cas dans le médicament à la fin du XXème siècle. La deuxième étude s’appuie sur une revue systématique ayant identifié 90 essais interventionnels publiés testant les bénéfices et les risques de solutions numériques visant à lutter contre le tabagisme. Les résultats montrent une efficacité de certaines INS sur le tabagisme mais issue d’un corpus méthodologique très hétérogène limitant la portée des conclusions. Cette hétérogénéité est liée aux caractéristiques intrinsèques des INS (e.g., technologies utilisées et combinaison entre elles, multiplicité des théories du changement de comportement utilisées), aux méthodes d’évaluation utilisées (e.g., type de groupe contrôle, durée de suivi) et aux critères de jugement choisis (e.g., réduction du tabagisme ou arrêt). La discussion porte sur les limites actuelles dans la mise en évidence de l’efficacité et des risques des INS à cause d’approches paradigmatiques parallèles, le paradigme biomédical, le paradigme d’ingénierie et le paradigme comportemental. Le manque de consensus limite la comparabilité et la reproductibilité des résultats des études testant ces solutions numériques de santé. Elles restent pour la plupart à ce jour des solutions gadgets malgré un potentiel prometteur et promis par les industriels. La thèse encourage à la convergence vers un modèle consensuel de détermination du bénéfice/risque santé fondé sur la science de chaque INS et fait des propositions en ce sens. / To deal with the exponential increase of chronic diseases caused by health behavior (e.g., smoking, alcoholism, unhealthy eating, physical inactivity), non-pharmacological interventions (NPI) have become essential as a prevention tool and as a complement to treatments. Among these NPIs, behavioral intervention technologies (BIT) open up a promising field to a sustainable change in health behaviour (e.g., connected health devices, smartphone health apps, serious games). Beyond their ergonomics and their features, this thesis focuses on their evaluation in health, from their validation to their surveillance. The first study identifies the existing frameworks proposed around the world to evaluate these BITs and categorizes them, based on their underlying epistemological paradigm. The results show an exponential increase of these frameworks and a lack of consensus or convergence towards a common framework, as it had been the case for the drugs, by the end of the twentieth century. The second study is based on a systematic review used to identify 90 published interventional studies evaluating the benefits and the risks of digital solutions to fight against smoking. The results show that some BITs are effective against smoking but their effectiveness is based on a heterogeneous methodological corpus limiting the significance of the results produced. This heterogeneity is related to the inherent characteristics of the BITs (e.g., employed technologies and combination of technologies, multiplicity of the theories to change health behavior), to the chosen assessment methods (e.g., kind of control group, follow-up time) and to the chosen outcome measures (e.g., smoking reduction, smoking cessation). The discussion is focused on the current limitations to demonstrate the effectiveness and the risks of the BITs., due to parallel paradigmatic approaches, the biomedical paradigm, the engineering paradigm and the behavioral paradigm. The lack of consensus limits the comparability and the reproducibility of the results of the studies evaluating these BITs. Most of them are still gadgets, despite a promising potential, as predicted by the manufacturers. This thesis promotes the convergence to a consensual framework to determine the evidence-based benefits and risks of each BITs and introduces proposals to this effect.

Abstract The potential of information technologies to enable fundamental and enduring change in individuals’ health and well-being activities has recently gained significant research and policy attention. Moreover, there has been increasing interest in persuasive systems that are designed to induce and influence people to change their attitudes and behaviors. This dissertation consists of five studies, including two qualitative studies and three quantitative field studies (including 616 real users of such persuasive systems), that are closely related and successively build upon each other to jointly address the central research question: To what extent persuasive systems design has an influence on consumers’ intention to adopt health behavior change support systems? The foremost conceptual foundation is the work on persuasive systems design, which further elaborates the features, affordances, and capabilities of systems that can be effective in inducing short-term as well as sustained behavior. The focal point is on the four distinct categories of persuasive systems design: (i) primary task support; (ii) dialogue support; (iii) perceived system credibility; and (iv) social influence. The interplay between the categories and other related constructs, such as unobtrusiveness and design aesthetics, is investigated through rigorous statistical analyses, including partial least structural equation modeling. The results demonstrate that persuasive systems design has a significant impact on consumers’ adoption of health behavior change support systems in different stages of adoption. The work addresses a problem salient to research, policy, and practice and builds upon strong theoretical and conceptual foundations. The research also extends prior technology adoption literature in information systems in a useful way by examining questions related to the design of systems in a novel and consequential domain. / Tiivistelmä Informaatioteknologian rooli ja potentiaali yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on viime aikoina saanut merkittävää huomiota sekä tutkimuskentällä että julkisessa keskustelussa. Kasvavaa kiinnostusta on osoitettu erityisesti vakuuttaviin tietojärjestelmiin, jotka ovat suunniteltu vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu yhteensä viidestä tutkimuksesta, joista kaksi on laadullisia tutkimuksia ja kolme määrällisiä kenttätutkimuksia. Kenttätutkimuksissa järjestelmiä on tutkittu yhteensä 616 loppukäyttäjällä. Väitöstyön tutkimukset liittyvät läheisesti toisiinsa ja vastaavat yhdessä keskeiseen tutkimuskysymyksen: missä määrin vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on vaikutusta kuluttajien aikomukseen ottaa käyttöön terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä? Työn tärkein käsitteellinen perusta kytkeytyy vakuuttavien järjestelmien suunnitteluun, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti järjestelmien ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja valmiuksia, jotka voivat olla tehokkaita sekä lyhyen aikavälin että pysyvän käyttäytymisen muutoksen tukemisessa. Väitöstyön keskeinen näkökulma on neljässä vakuuttavan suunnittelun kategoriassa: (i) ensisijaisen tehtävän tukemisessa; (ii) käyttäjän ja järjestelmän välisen vuoropuhelun tukemisessa; (iii) järjestelmän koetussa uskottavuudessa ja (iv) sosiaalisessa vaikutuksessa. Kyseisten kategorioiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä on tutkittu tilastollisten analyysien ja rakenneyhtälömallien kautta. Sen lisäksi työssä on paneuduttu aiheeseen tiiviisti liittyvien tekijöiden, kuten teknologian “tunkeilemattomuuden” ja suunnitteluestetiikan merkitykseen teknologian käyttöönotossa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on merkittävä vaikutus kuluttajien aikeisiin ottaa käyttöön ja käyttää terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä. Väitöstyö perustuu vahvaan teoreettis-käsitteelliseen viitekehykseen ja käsittelee tutkimusongelmaa, joka on relevantti tutkimuksen, käytännön sekä julkisen päätöksenteon kannalta. Väitöstutkimus lisää hyödyllisellä ja uudella tavalla tietojärjestelmätieteen tietämystä teknologioiden käyttöönottoon liittyen.

Abstract Behavior change support systems (BCSSs) help people to achieve personal goals that they cannot necessarily achieve on their own. Typical BCSSs include health-related systems and applications. Significant policy and research attention has been aimed at information technologies that enable behavior change in regard to individuals’ health and wellbeing activities. The aim of this dissertation is to build a comprehensive view of health BCSSs, ranging from technology adoption to engagement, persuasion, and habit formation. As its main research question, the present thesis asks: What can user experiences of health BCSS reveal about behavior change? In addition, it proposes a framework for different approaches, which can help developers solve ethical issues in their BCSS design. This dissertation comprises four qualitative studies and one conceptual study. Hermeneutics has been the most influential research method in conducting these studies. Ontologically, hermeneutics leans toward socially constructed reality. The primary conceptual lenses for interpreting the data are the BCSS framework and Persuasive Systems Design model. This thesis extends prior research on eHealth, including non-adoption, flow esperience, use adherence, habit formation, and ethics. The results emphasize that persuasive systems design can affect user experience in different stages of system adoption and learning a new, healthier lifestyle. The presented work addresses health behavior change as a complex issue. Many individuals regard system usefulness in terms of perceived value for themselves rather than in terms of the system’s instrumental value. People are less likely to use the systems if they do not fit into their daily routines. Flow experience appears not to play as fundamental part in the BCSS use experience as is expected. The results suggest that self-monitoring, reminders and tunneling can help users to achieve better outcomes. These persuasive features can help increasing subject’s compliance and commitment, which in turn can help individuals to achieve better habits. Additionally this thesis presents a framework where different ethical approaches are divided to three distinct categories. / Tiivistelmä Käyttäytymismuutosta tukevat tietojärjestelmät auttavat ihmisiä saavuttamaan henkilökohtaiset tavoitteensa, joita he eivät välttämättä yksin saavuttaisi. Tyypillisesti tällaiset järjestelmät ja applikaatiot liittyvät terveyteen. Sekä tutkimuksessa että julkishallinnossa on kiinnitetty huomiota, kuinka yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää informaatioteknologian avulla. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on rakentaa kokonaisvaltainen näkemys terveyttä edistävistä käyttäytymismuutosta tukevista tietojärjestelmistä lähtien järjestelmän käytöstä ja osallistavuudesta, suostuttelevuuteen ja tapojen muodostumiseen. Väitöskirjan keskeisin tutkimuskysymys on: mitä käyttäjien kokemukset terveyttä edistävistä käyttäytymismuutosta tukevista tietojärjestelmistä paljastavat mitattavasta käyttäytymismuutoksesta? Lisäksi tämä väitöskirja tarjoaa viitekehyksen, joka voi auttaa suunnittelijoita ratkaisemaan eettisiä ongelmakohtia, kun he suunnittelevat käyttäytymismuutosta tukevia tietojärjestelmiä. Väitöskirja pitää sisällään neljä kvalitatiivista osajulkaisua ja yhden konseptuaalisen osajulkaisun. Hermeneutiikka on osajulkaisujen kannalta keskeisin tutkimusmenetelmä. Ontologisesti hermeneutiikka nojaa sosiaalisesti konstruoituun todellisuuteen. Aineiston tulkitsemisen kannalta keskeisimmät konseptuaaliset viitekehykset ovat olleet BCSS framework ja Persuasive Systems Design model. Väitöskirja laajentaa aiempaa tutkimuksellista näkökulmaa eHealth-teemasta pitäen sisällään näkökulmat järjestelmän hylkäämisestä, flow-kokemuksesta, järjestelmän käyttöön sitoutumisesta, elintapojen muodostumisesta ja eettisyydestä. Väitöskirjan tulokset korostavat, että suostuttelevien järjestelmien suunnittelumenetelmät voivat vaikuttaa käyttäjäkokemukseen eri vaiheissa järjestelmän käyttöönotosta uuden terveellisemmän elintavan omaksumiseen. Väitöskirjassa esitellyt osajulkaisut osoittavat, että terveyttä edistävä käyttäytymismuutos on monimutkainen kokonaisuus. Moni haastatelluista koki järjestelmän hyödyllisyyden liittyvän enemmän itsensä kehittämiseen kuin välineelliseen hyötyyyn. Ihmiset olivat vastentahtoisia käyttämään järjestelmää, jos se ei sopinut heidän arkielämäänsä. Väitöskirjan tulokset antavat ymmärtää, että itsemonitorointi, muistutukset ja tunnelointi auttavat käyttäytymismuutosta tukevien tietojärjestelmien käyttäjiä saavuttamaan parempia lopputuloksia. Nämä suostuttelevat elementit voivat helpottaa käyttäjiä noudattamaan ohjeita ja sitoutumaan muutosprosessiin kohti terveellisempiä elämäntapoja. Väitöskirja tarjoaa lisäksi viitekehyksen, jossa erilaiset eettiset lähestymistavat on jaotelty kolmeen eriteltävään kategoriaan.