Abstract Animals live in a heterogeneous world where threats and abundance and quality of resources vary across space and time. Heterogeneity induces uncertainty in decisions that animals must make, e.g., where to breed. Adaptive decisions may be facilitated by personally collecting information on the quality of the environment and by observing the behaviour and success of other individuals. Such social information use is common in nature. I investigate information use in relation to ecological threats (brood parasites, nest predators) and long-term information use in breeding site choice in the wild. Moreover, I examine the genetic basis of social cue use in breeding site choice. I demonstrated experimentally that open-nesting hosts of a brood parasite, the common cuckoo (Cuculus canorus), can cue on cuckoo vocalizations to estimate cuckoo abundance and avoid breeding sites with high perceived parasitism risk. Another experiment showed that pied flycatchers (Ficedula hypoleuca) derive predation risk information from the fates of heterospecific nests, can associate the information with a nest site characteristic and generalize the association to own nest site choice. However, apparently only young females that made their choice quickly used the information in nest site choice. Pied flycatchers were further observed to collect habitat quality information based on the old nest contents during the post-breeding period. Use of the information in breeding site choice in the following spring varied between sex and age groups as well as geographically. Some birds integrated the post-breeding period information with the information available during settlement suggesting sequential social information use. Finally, quantitative genetic analyses revealed low additive genetic variances and genetic heritabilities of social cue use in breeding site choice in a collared flycatcher (Ficedula albicollis) population. These results demonstrate new aspects of informed habitat choice in wild animals which have important implications for species coexistence and community ecology, parasite-host coevolution, between-species niche dynamics and evolution. Between-individual variation in information use is highlighted throughout the thesis and warrants further research. The evolutionary potential of information use appears low, but more studies in other populations and species are needed. / Tiivistelmä Eläimet elävät ympäristössä, jossa resurssit ja uhat vaihtelevat ajallisesti ja alueellisesti. Tämä vaihtelu aiheuttaa epävarmuutta eläinten päätöksentekoon, kuten pesimäpaikan valintaan. Hyödyllisten päätösten tekoa voi edesauttaa keräämällä tietoa ympäristön laadusta itsenäisesti tai seuraamalla muiden yksilöiden käytöstä ja menestystä. Tällainen sosiaalisen informaation käyttö on yleistä eläinkunnassa. Tutkin informaation käyttöä ekologisten uhkien (pesäloiset, -pedot) suhteen ja pitkäaikaista informaation käyttöä pesimäpaikan valinnassa luonnonpopulaatioissa. Lisäksi selvitän pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käyton geneettistä periytyvyyttä. Selvitin kokeellisesti, että pesäloisen, käen (Cuculus canorus), isäntälajit voivat käyttää käkien ääntelyä vihjeenä alueellisesta loisintauhasta ja siten välttää korkean uhan alueita pesimäpaikan valinnassa. Toisessa kokeessa havaittiin kirjosieppojen (Ficedula hypoleuca) keräävän tietoa pesäpetouhasta toisen lajin pesätuhojen kautta, kykenevän yhdistämään tiedon erilliseen pesäpaikan ominaisuuteen ja käyttämään tätä assosiaatiota omassa pesäpaikan valinnassa. Kuitenkin vain nuoret naaraat, jotka tekivät valintansa nopeasti, käyttivät kyseistä informaatiota valinnassaan. Lisäksi havaitsin kirjosieppojen keräävän tietoa ympäristön laadusta pesinnän jälkeen vanhojen pesäsisältöjen avulla. Kyseisen tiedon käyttö pesimäpaikan valinnassa seuraavana keväänä vaihteli lintujen sukupuolen ja iän suhteen, kuin myös alueellisesti. Osa linnuista yhdisti pesimäpaikan valinnassaan aikaisempaa, pesinnän jälkeen kerättyä tietoa ja keväällä saatavilla olevaa sosiaalista informaatiota. Geneettinen analyysi viittasi pesimäpaikan valintaan liittyvän informaation käytön alhaiseen additiivisen geneettisen varianssin määrään ja siten alhaiseen geneettiseen periytyvyyteen sepelsiepolla (Ficedula albicollis). Väitöskirjani tulokset kuvaavat uudenlaisia informaation käytön muotoja eläinten pesimäpaikan valinnassa. Havainnot auttavat ymmärtämään pesälois-isäntä rinnakkaisevoluutiota, lajien välisiä vuorovaikutuksia, lajiyhteisöjen toimintaa ja evoluutiota. Yksilöiden välinen vaihtelu informaation käytössä näyttää olevan yleistä, ja lisätutkimuksen tarpeessa. Informaation käytön evolutiivinen potentiaali näyttää rajalliselta, mutta lisätutkimukset eri populaatioilla ja lajeilla ovat tarpeen.

Abstract A future vision of enabling technologies for the needs of energy conservation as well as energy efficiency based on the most important megatrends identified, namely climate change, urbanization, and digitalization. In the United States and in the European Union, about 40% of total energy consumption goes into energy use by buildings. Moreover, indoor climate quality is recognized as a distinct health hazard. On account of these two factors, energy efficiency and healthy housing are active topics in international research. The main aims of this thesis are to study which elements affect indoor climate quality, how energy consumption describes building energy efficiency and to analyse the measured data using intelligent computational methods. The data acquisition technology used in the studies relies heavily on smart metering technologies based on Building Automation Systems (BAS), big data and the Internet of Things (IoT). The data refining process presented and used is called Knowledge Discovery in Databases (KDD). It contains methods for data acquisition, pre-processing, data mining, visualisation and interpretation of results, and transformation into knowledge and new information for end users. In this thesis, four examples of data analysis and knowledge deployment concerning small houses and school buildings are presented. The results of the case studies show that the data mining methods used in building energy efficiency and indoor climate quality analysis have a great potential for processing a large amount of multivariate data effectively. An innovative use of computational methods provides a good basis for researching and developing new information services. In the KDD process, researchers should co-operate with end users, such as building management and maintenance personnel as well as residents, to achieve better analysis results, easier interpretation and correct conclusions for exploiting the knowledge. / Tiivistelmä Tulevaisuuden visio energiansäästön sekä energiatehokkuuden mahdollistavista teknologioista pohjautuu tärkeimpiin tunnistettuihin megatrendeihin, ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja digitalisoitumiseen. Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa käytetään noin 40 % kokonaisenergiankulutuksesta rakennusten käytön energiatarpeeseen. Myös rakennusten sisäilmaston on havaittu olevan ilmeinen terveysriski. Perustuen kahteen edellä mainittuun tekijään, energiatehokkuus ja asumisterveys ovat aktiivisia tutkimusaiheita kansainvälisessä tutkimuksessa. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on ollut tutkia, mitkä elementit vaikuttavat sisäilmastoon ja rakennusten energiatehokkuuteen pääasiassa analysoimalla mittausdataa käyttäen älykkäitä laskennallisia menetelmiä. Tutkimuksissa käytetyt tiedonkeruuteknologiat perustuvat etäluentaan ja rakennusautomaatioon, big datan hyödyntämiseen ja esineiden internetiin (IoT). Väitöskirjassa esiteltävä tietämyksen muodostusprosessi (KDD) koostuu tiedonkeruusta,datan esikäsittelystä, tiedonlouhinnasta, visualisoinnista ja tutkimustulosten tulkinnasta sekä tietämyksen muodostamisesta ja oleellisen informaation esittämisestä loppukäyttäjille. Tässä väitöstutkimuksessa esitellään neljän data-analyysin ja niiden pohjalta muodostetun tietämyksen hyödyntämisen esimerkkiä, jotka liittyvät pientaloihin ja koulurakennuksiin. Esimerkkitapausten tulokset osoittavat, että käytetyillä tiedonlouhinnan menetelmillä sovellettuna rakennusten energiatehokkuus- ja sisäilmastoanalyyseihin on mahdollista jalostaa suuria monimuuttuja-aineistoja tehokkaasti. Laskennallisten menetelmien innovatiivinen käyttö antaa hyvät perusteet tutkia ja kehittää uusia informaatiopalveluja. Tutkijoiden tulee tehdä yhteistyötä loppukäyttäjinä toimivien kiinteistöhallinnan ja -ylläpidon henkilöstön sekä asukkaiden kanssa saavuttaakseen parempia analyysituloksia, helpompaa tulosten tulkintaa ja oikeita johtopäätöksiä tietämyksen hyödyntämiseksi.