Abstract The purpose of this study was to investigate treatment adherence among adolescents receiving mental health care, with a special focus on psychiatric inpatient treatment. Key goals were to derive a general definition of adherence suitable for this purpose and to assess adolescents’ adherence to medication and non-pharmacological treatments. This study had two phases; phase one involved conducting systematic literature reviews, and phase two was based on empirical research in which data were collected by analyzing notes on hospital patients. The aim of the reviews were to review current research evidence into treatment adherence in adolescents and factors relating adherence among adolescents receiving mental health care (original publication n=15 and original publication n=17). Phase two was part of a clinical follow-up project called STUDY-70 conducted at the Department of Psychiatry at Oulu University Hospital in Finland. This phase yielded two further original publications – papers III and IV. Paper III examined adherence among adolescents receiving psychiatric inpatient care (n=72), focusing on both medication and non-pharmacological treatments. Paper IV examined factors affecting treatment adherence among these 72 inpatient adolescents, including family- and clinic-related variables. The systematic reviews demonstrated that many different definitions of adherence have been used in the literature. A concept synthesis was applied to these definitions to establish a basis for empirical research. The main factors that were found to correlate positively with treatment adherence among adolescents were the patients’ own will to be treated and positive sentiments, but family also played an important role. Factors that correlated negatively with adherence included negative feelings, a lack of cooperation with treatment, and adverse mental symptoms. Adolescent who has received special support at school was found to favor treatment adherence, whereas involuntary treatment, self-mutilative behavior and a close maternal relationship were all linked to non-adherence. Treatment adherence is an ongoing process, and achieving high levels of adherence should be an important goal in all treatment processes. It is important for clinical staff to be aware of factors influencing adherence in order to support the provision of effective and high-quality care for adolescents. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mielenterveyspalveluita käyttävien nuorien hoitoon sitoutumista ja erityisesti psykiatrisessa osastohoidossa olevan nuoren sitoutumista hoitoon. Keskeisinä tavoitteina oli kuvata hoitoon sitoutumisen määrittelyä ja arvioida nuoren sitoutumista lääke- ja ei-lääkinnälliseen hoitoon. Tutkimus sisälsi kaksi vaihetta: vaihe yksi systemaattiset kirjallisuuskatsaukset sekä vaihe kaksi empiirisen tutkimuksen, jossa tieto kerättiin analysoimalla potilasasiakirjoja. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää nuoren hoitoon sitoutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä (alkuperäisjulkaisu I n=15, alkuperäisjulkaisu II n=17). Vaihe kaksi oli osa Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan projektia, STUDY-70, joka tuotti kaksi osajulkaisua. Alkuperäisjulkaisun III tarkoituksena oli tutkia osastohoidossa olevan nuoren sitoutumista lääke- sekä ei lääkinnälliseen hoitoon (n=72). Alkuperäisjulkaisussa IV selvitettiin näiden nuoren sitoutumista hoitoon ja erityinen mielenkiinto tässä tutkimuksessa oli perhe- ja kliinisillä tekijöillä sitoutuminen (n=72). Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sitoutumisen määrittelyt vaihtelivat. Tästä huolimatta käsitteen määrittelyjen synteesi oli mahdollinen ja se loi pohjan empiiriselle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen perusteella nuoren oma tahto ja positiivinen asenne olivat positiivisesti yhteydessä hoitoon sitoutumiseen. Myös perheen toiminta vaikutti hoitoon sitoutumiseen. Nuoren negatiiviset tunteet, yhteistyökyvyttömyys ja mielenterveysoireet vaikuttivat negatiivisesti sitoutumiseen. Lisäksi nuoren saamat erityispalvelut koulussa tukivat osastohoidossa olevan nuoren hoitoon sitoutumista. Vastentahtoinen hoito, viiltely sekä läheinen ja kestävä äitisuhde olivat yhteydessä sitoutumattomuuteen. Hoitoon sitoutuminen on kokonaisvaltainen prosessi ja yksi hoidon tavoitteista, joka voidaan saavuttaa. Hoitoon sitoutumisen edistämiseksi henkilökunnan tulee tiedostaa ne tekijät, jotka vaikuttavat hoitoon sitoutumiseen. Näin voidaan suunnitella ja toteuttaa laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa.