Thesis (M.Ed.)--University of Hong Kong, 1996. / Includes bibliographical references (leaves 147-160). Also available in print.

Thesis (M.A.)--Fuller Theological Seminary, 1982. / Typescript. Includes indexes. Includes bibliographical references (leaves 280-290).

Thesis (Th. M.)--Trinity Evangelical Divinity School, 1986. / Includes bibliographical references (leaves 108-110).

Thesis (M.A.)--University of Minnesota, 2001. / Includes bibliographical references (leaves 41-45). Also available on the World Wide Web as a PDF file.

Thesis (Ph. D.)--University of Texas at Austin, 2007. / Vita. Includes bibliographical references.

Thesis (Th. M.)--Dallas Theological Seminary, 1985. / Includes bibliographical references (leaves [72]-77).

Opettajaksi oppiminen on ollut haastava ja mielenkiintoinen prosessi. Pro gradu -tutkielmassani tutkimuskohteenani onkin oma opettajaksi kasvamisen prosessini, jota tarkastelen opetusharjoittelujen aikana kirjoittamani pedagogisen portfolion avulla. Tutkimuksessani tutkin sitä, mikä merkitys opetusharjoitteluilla sekä pedagogisella portfoliolla on ollut omassa opettajaksi kasvamisen prosessissani sekä sitä, miten pedagoginen käyttöteoriani on rakentunut luokanopettajan koulutuksen opetusharjoittelujen aikana. Pro gradu -tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Koska tutkimusaineistonani toimii henkilökohtainen pedagoginen portfolioni, joka sisältää ajatuksiani, kokemuksiani sekä tuntemuksiani kasvatus- ja opetustyöstä, on tutkimukseni persoonallisiin dokumentteihin perustuva. Näiden pohdintojeni avulla pyrin tutkimuksessani selvittämään pedagogisen käyttöteoriani eli opetus- ja kasvatustyöhön liittyvien arvojen ja näkemyksieni rakentumista sekä löytämään opetusharjoittelujen ja pedagogisen porfolion merkityksen opettajaksi kasvamisen prosessissani. Pro gradu -tutkielmani tuloksista selvisi, että opetusharjoitteluilla ja niiden antamilla mahdollisuuksilla sekä itsenäiseen että ohjaavan opettajan tukemaan reflektiivisiin pohdintoihin, on ollut suuri merkitys opettajaksi kasvamisen prosessissani. Pedagoginen käyttöteoriani on selkiytynyt opetusharjoittelujen edetessä ja opetus- ja kasvatustyöhön liittämäni arvot, ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys ovat saaneet opetusharjoittelujen aikana tukea sekä kasvatustieteen teoriasta että opetusharjoittelujen antamasta käytännön kokemuksista. Koska tutkimukseni aineisto on henkilökohtainen ja tutkimuskohteena on vain yksi opettajaopiskelija, ei tutkimukseni tulokset ole helposti yleistettävissä. Pro gradu -tutkielmani antaa kuitenkin viitteitä opettajaksi kasvamisen prosessista myös yleisellä tasolla. Tutkimukseni osoittaa ohjatun opetusharjoittelun antaman käytännön kokemuksen sekä pedagogisen portfolion tarjoaman mahdollisuuden reflektiiviseen pohdintaan olevan tärkeää opettajaksi kasvamisen prosessissa. Nämä tutkimustulokset antavat myös syitä pohtia, onko opetusharjoittelujen määrä luokanopettajakoulutuksessa tarpeeksi suuri, jos niiden antama hyöty opettajaopiskelijan opettajaksi kasvamisen prosessissa on näinkin merkittävä.

The purpose of this study was to examine peacekeeping experiences in their most meaningful context. The aim was to attempt to formulate a hypothesis based on interpretations, deductions and conclusions drawn from collected data. A qualitative constant comparison method was applied, and grounded theory was employed to enable the concurrent collection and analysis of data. The data was gathered by means of a questionnaire which was answered by respondents from both Finland and Ireland, the required respondents being either serving or having served as peacekeepers. The participants answered a request that was posted on peacekeeping websites, and consequently there were thirteen respondents, eight of whom were Irish and five of whom were Finnish. They answered questions that addressed among other topics, their reasons for choosing to become peacekeepers, their experience of multinational environments, contact with host societies, perceptions of vulnerability, personal memories, and if or how their experience had changed them in any discernible way. What emerged from the study was evidence that cultural and intercultural awareness were significant, but mostly unrecognized components of, and consequences of peacekeeping service. This was reflected in the manner in which the respondents referred to peacekeepers of other nationalities, the cultures of host societies, and how they expressed an awareness of their own place in the World. The principal conclusion of the thesis was the hypothesis that in the light of the significant cultural contexts of peacekeeping, intercultural and gender awareness education could enhance peacekeeping effectiveness and that future research might generate the quantity and quality of data necessary for broad based and far reaching programmes of education to be formulated that would be an integral component of peacekeeping training.

Peruskoululaisten matematiikan osaamisen taso on heikentynyt Suomessa, mikä ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuudessa yhteiskuntaan. On aloja, joilla matematiikan osaaminen on välttämätöntä, mutta tulevaisuudessa matematiikan osaajia ei välttämättä riitä kaikkiin korkeakoulujen koulutusohjelmiin. Heikko osaamistaso voi vaikuttaa jo alakoulun oppisisältöihin siten, että vaatimuksia alennetaan ja opetetaan helpompia asioita, jotta suurin osa oppilaista pysyisi opetuksessa mukana. Tärkeää olisi antaa huomiota myös niille oppilaille, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan kannustaminen ja motivointi sekä mahdollisuus opiskella omalla tasollaan antaa hänelle paremman mahdollisuuden olla tulevaisuudessa matematiikan huippuosaaja. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin matemaattista lahjakkuutta ja matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden opetuksen eriyttämiseen liittyviä työtapoja. Teoriaosan aluksi käsitellään lahjakkuutta ja lahjakkuusteorioita. Tarkemmin perehdytään matemaattiseen lahjakkuuteen ja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan tunnistamiseen. Teoriaosan toinen pääluku käsittelee opetuksen eriyttämistä. Yksityiskohtaisemmin käydään läpi opetuksen nopeuttamista, ryhmittelyä ja opetuksen rikastamista sekä matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämistä. Tutkimuksen kohteena ovat 3.-6. -luokkien luokanopettajien käsitykset matemaattisesta lahjakkuudesta ja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämisestä. Tutkimusaineiston keräämiseksi rakennettiin mittari ja tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kuusisivuisella paperisella kyselylomakkeella kevään ja syksyn 2012 aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin satunnaisesti valituille alakouluille ympäri Suomea yhteensä 394. Vastauksia saatiin 88, jolloin vastausprosentti on 22,3 %. Kyselylomakkeessa oli sekä Likert-asteikollisia monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimus on otteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa tutkimustulosten perusteella pyritään kuvailemaan, vertailemaan ja selittämään tutkimusongelmia ja niihin liittyviä ilmiöitä. Aineiston analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics 19 tilastonkäsittelyohjelmalla. Analysointimenetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysiä, t-testiä ja sen non-parametrista vastinetta U-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä ja sen non-parametrista vastinetta Kruskal-Wallisin testiä. Aineiston kuvailuun käytettiin aritmeettista keskiarvoa, keskihajontaa, mediaania, moodia ja frekvenssiä. Monivalintakysymysten muuttujista muodostettiin pääkomponentteja ja tutkittiin, miten vastaajien taustatekijät vaikuttivat annettuihin vastauksiin. Saatujen vastausten perusteella 3.-6. -luokkien luokanopettajien mielestä matemaattisesti lahjakkaalla oppilaalla on hyvä hahmotuskyky, ja hän on loogisesti ajatteleva sekä ongelmanratkaisukykyinen. Vähiten häneen yhdistettiin ominaisuudet ”lahjakas vain matematiikassa” ja ”käytökseltään haasteellinen”. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämisessä käytetyimpiä työtapoja olivat oppikirjan lisätehtävät ja päässälaskutehtävät. Harvimmin käytettiin matematiikkakerhoa ja erityisopettajan antamaa opetusta. Tehokkaimpia työtapoja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan oppimisen kannalta olivat oppilaan omien mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen, pelit sekä matematiikkakerho. Erityisen mielenkiintoinen tutkimustulos on se, että käytetyimmät työtavat eivät ole niitä, jotka ovat vastaajien mielestä tehokkaimpia. Tutkimustulosten perusteella olisi syytä perustaa kouluihin matematiikkakerhoja lahjakkaille oppilaille. Tässä tutkimuksessa oli luotettavuuden kannalta katsottuna paljon hyviä asioita, mutta myös luotettavuutta heikentäviä seikkoja. Tutkimus oli pääosiltaan validi. Yhden kysymyksen kohdalla oli tulkinnan varaa, joten vastauksia ei saatu siihen asiaan, jota oli tarkoitus kysyä. Tutkimuksen reliabiliteetti oli hyvä. Tutkimuksen luotettavuutta alentaa hieman se, että populaatiosta otettu satunnaisotos ei edustanut populaatiota kuin korkeintaan kohtuullisesti. Toinen luotettavuutta alentava tekijä oli alhainen vastausprosentti.

The main purpose of this thesis is to critical analyze two documentary films, “De Panzazo” and “Grain of Sand”, both about the educational situation in Mexico and both focusing in the profile of the Mexican teacher and its activities that have helped either to “damage” or to “defend” the educational system. This research aims to question the role of the teacher and the relationship with standard educational practices that serve dominant interests by questioning how are the roles of teachers and their accountability represented in both documentaries, and what is the critical social analysis behind each representation? The work of Teun A. van Dijk in Critical Discourse Analysis is used as the main method and theory of the research that puts into perspective different forms of power control trough the media. The method establishes the use of four categories (Text and Speaker, Context, Meaning, Form and Style and Topics) that allows determining the different ways in where domination and control is established during the discourse of the films. Later on, a comparison between the two films is utilized in order to find the differences of both discourses. The results of the study provides a critical perspective towards one of the films “De Panzazo” in where teachers are represented as “authoritarians”, “irresponsible”, “well paid professionals” and “failure” providing certain responsibilities are considers “desirable” for teachers such as evaluations to measure their performances that at the end will determine the privatization of the education in Mexico. On the other hand the film “Grain of Sand” provides a different discourse in where teachers are perceived as “social leaders”, “political actors”, “fighters” and teachers that are “oppressed” by different social, political and economical matters. In conclusion this study reflects the position in where teachers are constantly misunderstood and attacked by mass media, including the production of documentary films that lack to present the other analysis of the Mexican teachers as main contributors of the fight towards the rights of their students, the communities in where they live, and the rights of their own profession.