• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 1
  • 1
  • Tagged with
  • 2
  • 2
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

Oppiminen työelämäprojekteissa:ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemukset työelämäprojekteissa oppimisesta

Kaaresvirta, P. (Päivi) 26 May 2004 (has links)
Abstract The present study describes the learning experiences of social and health care students in the working-life projects of the Unit of the Pohjois-Savo Polytechnic in Iisalmi. The aim of the study is to describe, interpret and understand the students' experiences of the self-guided learning and to gain information and points of view for developing further the students' learning and the guidance practices. The study is based on the methodology of phenomenology and the theoretical perspective of the study on the socio-cultural view on learning. The data, consisted of the interviews and learning diaries of 13 students and data about the affectiveness of learning, was collected in 1998. The interviews and diaries were analysed qualitatively and the data gained by value measurement was analysed quantitatively. The systems for the categorisation of the qualitative part of the study were formed on the basis of the data and of the quantitative part of the study on the basis of theoretical points of view. The results showed, that learning was based on planning, problem-solving, participating, acting in a self-guided manner as well as taking part in the evaluation process and on taking responsibility. The descriptions of learning can primarily be positioned on the lowest level of critical reflection. The students thought that they had been able to utilize their experiences of work itself, its special conditions, different practices and client contacts in their learning and considered conditios as to be educational. Especially in skills of co-operation with fellow students, problem solving, self-evaluation and critical reflection the students need support to devolope the individual potential and to extend the sphere of activities. Basically, the students valued what they had learnt, especially the social interaction skills. According to them the most meaningful learning content was the substance of the work. As for factors behind their meaningful learning experiences, they first named, the challenging impact of a fellow student and behind their most meaningful learning experiences they found to be students' own backgrounds. That knowledge can be used when improving student-centered mentoring practices. The students perceived projects to promote the learnig of practical skills and comprehensive expertise. They thought they needed more mentoring than at present, especially more theacher's quidance even before entering the working-life as well during the project studies. They need support to develope further habits of the ongoing practises. The results help us to understand students' learning in daily work. These can be utilized in developing the learning method based on immediate network and carried out as a project. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun Iisalmen koulutusyksikön sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimiskokemuksia työelämäprojekteissa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, tulkita ja ymmärtää opiskelijoiden kokemuksia itseohjautuvasta oppimisesta ja sen perusteella saada tietoa ja näkökulmia opiskelijoiden oppimisen ja ohjauksen edelleen kehittämiseksi. Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on fenomenologia ja oppimisteoreettisena näkökulmana sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Tutkimusaineistona oli 13 opiskelijan haastattelu- ja oppimispäiväkirja-aineisto sekä oppimisen arvo-ominaisuuksia kartoittava aineisto, joka koottiin vuonna 1998. Haastattelu- ja oppimispäiväkirjatekstit analysoitiin kvalitatiivisesti ja affektimittarilla saatu aineisto kvantitatiivisesti. Tutkimuksen laadullisen osion luokitusjärjestelmät muodostettiin aineistolähtöisesti ja määrällisen osion teoreettisista lähtökohdista käsin. Tulokset osoittivat, että oppiminen perustui suunnitteluun, ongelmien ratkaisuun, toimintaan osallistumiseen, itseohjautuvasti toimimiseen, arviointiin osallistumiseen ja vastuun ottamiseen. Tutkittavien oppimista koskevat kuvaukset edustivat pääasiassa kriittisen reflektion alinta tasoa. Opiskelijat katsoivat hyödyntäneensä oppimisessaan työhön, sen erityisolosuhteisiin, erilaisiin työntapoihin ja asiakaskontakteihin liittyviä kokemuksiaan ja pitivät niitä opettavaisina. Erityisesti yhteistyötaidoissa opiskelijatoverin kanssa, ongelmanratkaisu-, itsearviointi- sekä kriittisen reflektion taidoissa tutkittavat tarvitsevat yksilökohtaista kehittymistä edistävää ja toimintamahdollisuuksia lisäävää tukea. Pääasiassa opiskelijat arvostivat oppimaansa, erityisesti vuorovaikutustaitojen oppimista. He pitivät erittäin merkityksellisenä oppimisen sisältönä työn substanssia. Keskeisenä oppimisen taustatekijänä he pitivät keskeisimmin yhteistyöhaasteita tuovia opiskelijatovereita ja erittäin merkityksellisten oppimiskokemusten taustana henkilökohtaisia tekijöitä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijalähtöisten ohjauskäytäntöjen edelleen kehittämiseen. Tutkittavat katsoivat projektiopintojen edistävän käytännön taitojen ja laaja-alaisen tietämyksen oppimista. He katsoivat tarvitsevansa nykyistä enemmän opettajan ohjausta projektiopintojen käytännöistä ennen työelämään menoa mutta myös sen aikana. Tutkittavat tarvitsevat kehittämistä edistävää tukea toimintakäytänteille. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään opiskelijoiden oppimista työn arjessa. Niitä voidaan hyödyntää verkostotyöhön perustuvan ja projektina toteutuvan oppimismenetelmän kehittämiseen.
2

Supporting rapid product development with agile development methodologies

Kaikkonen, H. (Harri) 28 May 2018 (has links)
Abstract Management of product development activities has become increasingly important, as cycle times of product development have shortened. Smaller product development projects are often conducted rapidly at companies based on customer or sales requests to answer the need for faster cycle times. However, this is often done without fully realizing the impact of the new projects on the larger project portfolio or organizational effectiveness. The main objective of this dissertation is to increase knowledge on the use of agile development methods in small, rapid product development projects, and on the implementation of a rapid product development model. The dissertation is formulated as a qualitative, inductive study based on the research results of four original publications and a summary combining the results. The results of the dissertation show that it is beneficial to separate a rapid product development process for certain types of customer- or sales-initiated projects. A new rapid development model with principles and guidelines is introduced to help organizations facilitate this separation. The implementation of the model can be supported with agile development practices, of which self-managing teams are studied in more detail. There is significant overlap between case companies’ perceived success factors for rapid development and self-management. The results imply that a functional rapid development model can be utilized as a strategic asset at companies. The results also provide empirical evidence that agile development practices can be utilized in product development. In addition to providing empirical evidence in scientific discussion about combining product development and agile software development practices, the results can be used to create better definitions of product development processes in general. / Tiivistelmä Tuotekehityksen johtamisesta ja hallinnasta on tullut entistä haastavampaa ja tärkeämpää, kun tuotekehitysprojektien läpimenoajat ovat lyhentyneet. Yritykset tekevät kasvamassa määrin lyhyitä tuotekehitysprojekteja asiakaspyyntöjen tai myynnin aloitteesta vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin nopeasta kehityksestä. Tällaisten nopeiden tuotekehitysprojektien käynnistäminen ja toteutus tehdään usein ymmärtämättä yksittäisen projektin vaikutusta koko projektiportfolioon tai organisaation tehokkuuteen. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia ohjelmistokehityksestä tunnettujen ketterien kehitysmenetelmien käyttöä nopeissa tuotekehitysprojekteissa ja uudenlaisen nopean tuotekehityksen mallin käyttöönotossa. Tutkimus on tehty laadullisena ja induktiivisena tutkimuksena perustuen neljään itsenäiseen tutkimusartikkeliin ja näiden tulokset kokoavaan kokoelmaosaan. Tutkimus osoittaa, että yrityksille on hyödyllistä erottaa erillinen prosessi tietyntyyppisille nopeille tuotekehitysprojekteille. Tutkimuksen tuloksena esitellään malli, joka tukee tätä erottamista periaatteiden ja ohjeiden avulla. Tätä mallia pystytään tukemaan ketterillä kehitysmenetelmillä, joihin liittyen on erityisesti tutkittu itseohjautuvia kehitystiimejä. Case-yritysten havainnoimilla nopean tuotekehityksen menestystekijöillä ja itseohjautuvien tiimien ominaisuuksilla on havaittavissa suurta päällekkäisyyttä. Tulokset osoittavat, että hyvin käytetty ja määritetty nopean tuotekehityksen malli voi olla strateginen kilpailuetu yrityksille. Tulokset lisäävät myös empiiristä tietoa ketterien menetelmien käytöstä tuotekehityksessä ja hyödyntävät siten ajankohtaista tieteellistä keskustelua. Tuloksia voidaan myös hyödyntää muiden tuotekehitysprosessien käyttötarkoituksen tarkempaan määrittämiseen.

Page generated in 0.0457 seconds