Abstract Products have a significant and multidimensional role in business, whereas product management as a scientific field is still in its emergence. However, long industrial tradition positions product management as a holistic and complete business management of products at different levels throughout product lifecycles. The evolving business environment and external stakeholders influence the decision-making in product management. A commercially successful new product may necessitate as much as hundreds of new ideas and opportunities to be screened. Hence, decisions made in the front-end of product creation significantly affect the product cost and value throughout its lifecycle. This dissertation aims to answer the question of how product management can analyse stakeholders and business opportunities in a systematic way in the front-end of product creation. The study follows a qualitative research strategy and a constructive approach along the research process. Four original publications focus on stakeholder business opportunity analyses; the first one analyses external stakeholders as a business ecosystem for collaborative product creation; the second assesses the influence of internal stakeholders in product creation; whereas the third and fourth articles focus on systematic ways to conduct business case analyses during product creation. The systematic analysis of external stakeholders’ business models is seen as a tangible way to perceive the business ecosystem. Salience assessment further helps to explain how the voice of stakeholders can be noticed by product management decision-making. Systemising the business case analysis procedure, including gathering, processing and integrating information from different knowledge and functional areas – customers, marketing, technical, financial and strategic – provides the rationale for product management to make well-informed go/no-go decisions and assurance for commitment towards funding and launching product creation projects. / Tiivistelmä Tuotteilla on merkittävä ja moniulotteinen rooli liiketoiminnassa. Tutkimusalana tuotehallinta on aikaisessa kehitysvaiheessa, mutta pitkä teollinen perinne asemoi tuotehallinnan kokonaisvaltaiseksi liiketoiminnan johtamiseksi käsittäen tuotteet kaikkine osineen läpi niiden elinkaarten. Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympäristö ja ulkoiset sidosryhmät vaikuttavat tuotehallinnan päätöksentekoon. Yhtä kaupallisesti menestyvää uutta tuotetta kohden yritys voi joutua käymään läpi jopa satoja uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Samalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa tehtävät päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteeseen, sen arvoon ja kustannuksiin koko elinkaaren aikana. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten tuotehallinnassa voidaan analysoida sidosryhmiä ja liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisella tavalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa tutkimusprosessissa. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät sidosryhmien ja liiketoimintamahdollisuuksien analyyseihin. Ensimmäinen julkaisu tarkastelee ulkoisia sidosryhmiä liiketoimintaekosysteeminä yhteistyössä tehtävän tuotekehityksen kannalta, toinen julkaisu käsittelee sisäisten sidosryhmien tärkeyttä tuotteen luomisessa. Kolmas ja neljäs julkaisu keskittyvät systemaattisiin tapoihin toteuttaa tapauskohtaista liiketoimintamahdollisuuksien analysointia tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Analysoimalla systemaattisesti ulkoisten sidosryhmien liiketoimintamalleja voidaan konkreettisesti hahmottaa liiketoimintaekosysteemi. Sidosryhmien tärkeyden, salienssin, arviointi selittää, miten eri sisäisten sidosryhmien äänet otetaan huomioon tuotehallinnan päätöksenteossa. Systemaattinen menettely tapauskohtaiselle liiketoimintamahdollisuuksien analysoinnille tuottaa tiedollisen perustan tehdä johdonmukaisesti perusteltuja tuotehallinnan päätöksiä tuoteprojektien käynnistämisestä. Menettely kerää, käsittelee ja yhdistelee tietoja eri osa-alueilta, kuten asiakas, markkina, tekninen toteutettavuus, talous ja strategia.

Abstract The purpose of this study is to develop a process of rapid productisation in a B2B sales situation to manage an unexpected product increment. Earlier research has identified a change in how companies develop new products. Developing products by utilising radical innovation has declined, and the prevailing method is to develop new products in small increments based on an existing product or service platform. In this way, companies can create a new product by making minor enhancements or incremental improvements to create additional value. The theoretical foundation of this study builds on the literature of decision making, new product development, product portfolio management, and upstream supply chain management. The research method is the qualitative case study, which explores the rapid productisation practices of 26 companies. The empirical data consists of 74 interviews and was collected during the years 2011–2013. The study shows that the companies well understand the need for RP. The companies repeatedly faced situations where they had to develop new product solutions very rapidly. Because customer requirements in sales situations are unpredictable, companies strove to find solutions using temporary or special arrangements. By doing so, however, they did not deal with the core source of the problem, which arose again and again. In the study, several challenges and preconditions of RP were identified: the ability to make decisions, roles and responsibilities that have been defined in advance, and reconciliation of the RPP with other business processes. The study makes clear that the process of RP developed to meet the need for unexpected product increments in B2B sales situations, and its key elements are intra-firm cooperation and use of existing processes as a baseline, which enable the organisation to accelerate the operation. Based on the results of this research, RP is a complex, communication-intensive, context-dependent and – due to the nature of RPP – challenging task to integrate as a part of firm operations. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää nopean tuotteistamisen prosessi B2B myyntitilanteessa esiin tulevien yllättävien tuotelisäyksien hallintaan. Aiempi tutkimus on tunnistanut muutoksia yritysten tavassa tuotteistaa uusia tuotteita. Tuotteistaminen radikaalien innovaatioiden avulla on vähentynyt. Tällä hetkellä on vallitsevampaa tuotteistaa uusia tuotteita hyödyntäen mahdollisimman paljon jo olemassa olevia tuote- tai palveluportfoliota. Tämä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tuotteistamiseen pienin tuotepäivityksin tai muutoksin. Tutkimus rakentuu teoreettisesti päätöksenteon, uuden tuotteen kehittämisen, tuotesalkun hallinnan ja tilausketjun hallinnan kirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tapaustutkimista. Tutkimuksessa kartoitettiin 26 yrityksen nopean tuotteistamisen käytäntöjä. Tutkimusaineisto koostuu 74 haastattelusta ja se kerättiin vuosien 2011–2013 aikana. Tutkimuksessa selvisi, että nopea tuotteistaminen on tutkituissa yrityksissä hyvin tunnistettu ilmiö. Yrityksissä on myös ilmeinen tarve nopean tuotteistamisen kehittämiselle. Yritykset kohtaavat toistuvasti tilanteita, joissa on kyettävä uusiin tuoteratkaisuihin hyvinkin nopeasti. Koska myyntitilanteessa esiin tullut asiakasvaatimus on ennalta arvaamaton, yritykset pyrkivät löytämään ratkaisun tilapäisin tai erikoisjärjestelyjen avulla. Näin toimien itse ongelma ei poistu vaan se kohdataan joka kerta uudelleen. Tutkimuksessa tunnistettiin useita nopean tuotteistamisen haasteita ja ennakkoehtoja. Näitä ovat: organisaation päätöksentekokyvykkyys, ennalta määritellyt roolit ja vastuut sekä nopean tuotteistamisen prosessin yhteensopivuus muiden liiketoimintaprosessien kanssa. Tutkimuksessa esitetään, miten nopean tuotteistamisen prosessilla voidaan vastata myyntitilanteessa asiakkaan esittämiin uusiin vaatimuksiin sekä ratkaista tuote- tai palvelutarjonnassa oleva puute uudella tuotepäivityksellä. Yrityksellä on näin mahdollisuus tuottaa asiakkaalle lisäarvoa jo myyntineuvottelujen kuluessa. Tutkimus esittää organisaatioiden välisen yhteistyön ja olemassa olevien prosessien hyödyntämisen keskeisinä nopean tuotteistamisen elementteinä. Näiden avulla on mahdollista nopeuttaa päätöksentekoa ja tuotteistamista.

Abstract Management of product development activities has become increasingly important, as cycle times of product development have shortened. Smaller product development projects are often conducted rapidly at companies based on customer or sales requests to answer the need for faster cycle times. However, this is often done without fully realizing the impact of the new projects on the larger project portfolio or organizational effectiveness. The main objective of this dissertation is to increase knowledge on the use of agile development methods in small, rapid product development projects, and on the implementation of a rapid product development model. The dissertation is formulated as a qualitative, inductive study based on the research results of four original publications and a summary combining the results. The results of the dissertation show that it is beneficial to separate a rapid product development process for certain types of customer- or sales-initiated projects. A new rapid development model with principles and guidelines is introduced to help organizations facilitate this separation. The implementation of the model can be supported with agile development practices, of which self-managing teams are studied in more detail. There is significant overlap between case companies’ perceived success factors for rapid development and self-management. The results imply that a functional rapid development model can be utilized as a strategic asset at companies. The results also provide empirical evidence that agile development practices can be utilized in product development. In addition to providing empirical evidence in scientific discussion about combining product development and agile software development practices, the results can be used to create better definitions of product development processes in general. / Tiivistelmä Tuotekehityksen johtamisesta ja hallinnasta on tullut entistä haastavampaa ja tärkeämpää, kun tuotekehitysprojektien läpimenoajat ovat lyhentyneet. Yritykset tekevät kasvamassa määrin lyhyitä tuotekehitysprojekteja asiakaspyyntöjen tai myynnin aloitteesta vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin nopeasta kehityksestä. Tällaisten nopeiden tuotekehitysprojektien käynnistäminen ja toteutus tehdään usein ymmärtämättä yksittäisen projektin vaikutusta koko projektiportfolioon tai organisaation tehokkuuteen. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia ohjelmistokehityksestä tunnettujen ketterien kehitysmenetelmien käyttöä nopeissa tuotekehitysprojekteissa ja uudenlaisen nopean tuotekehityksen mallin käyttöönotossa. Tutkimus on tehty laadullisena ja induktiivisena tutkimuksena perustuen neljään itsenäiseen tutkimusartikkeliin ja näiden tulokset kokoavaan kokoelmaosaan. Tutkimus osoittaa, että yrityksille on hyödyllistä erottaa erillinen prosessi tietyntyyppisille nopeille tuotekehitysprojekteille. Tutkimuksen tuloksena esitellään malli, joka tukee tätä erottamista periaatteiden ja ohjeiden avulla. Tätä mallia pystytään tukemaan ketterillä kehitysmenetelmillä, joihin liittyen on erityisesti tutkittu itseohjautuvia kehitystiimejä. Case-yritysten havainnoimilla nopean tuotekehityksen menestystekijöillä ja itseohjautuvien tiimien ominaisuuksilla on havaittavissa suurta päällekkäisyyttä. Tulokset osoittavat, että hyvin käytetty ja määritetty nopean tuotekehityksen malli voi olla strateginen kilpailuetu yrityksille. Tulokset lisäävät myös empiiristä tietoa ketterien menetelmien käytöstä tuotekehityksessä ja hyödyntävät siten ajankohtaista tieteellistä keskustelua. Tuloksia voidaan myös hyödyntää muiden tuotekehitysprosessien käyttötarkoituksen tarkempaan määrittämiseen.

Abstract The importance of product development in companies has increased, as competition in many industries has turned global and product life cycles have become shorter. Despite the rich literature and the significance of product development in businesses, many organisations still struggle to develop products that meet market and customer needs. Furthermore, product development for a large number of international customers involves various stakeholders with conflicting needs. Thus, product development is increasingly complex to manage. This doctoral dissertation aims to improve the outcome of product development by clarifying the factors that initiate product development in companies, the relations of different external and internal stakeholders to these drivers, and how the needs of key stakeholders are obtained. The study focuses on the early product development phases of new product development (NPD) intensive companies that are based in Finland, but have major international operations and large customer bases. The research was carried out by collecting and analysing data from companies representing product development practices in both business-to-business (B2B) and business-to-consumer (B2C) markets. The experiences of managers across different industries are utilised. This dissertation adopts a qualitative research approach, and surveys and interviews are utilised as the main data collection methods. This dissertation shows that many significant drivers for product development exist in companies. In addition, these drivers differ significantly between projects, companies, and even individuals. Based on the results, companies should clarify their product development drivers and align them among the relevant stakeholders to enhance the decision-making and focus of product development efforts. The study also reveals the relations between different external and internal stakeholders and the product development drivers, and the key stakeholders for the individual drivers. The results indicate that companies should identify the most important stakeholders based on the project drivers and allocate managerial attention appropriately. As expected, the research findings support previous studies by identifying customers as the most important external stakeholders in product development. On the other hand, the significance of product management among internal stakeholders is highlighted in the results. This dissertation indicates that companies should enable product management to lead collaboration with stakeholders close to customers in product development projects. The role of product management involves leading customer definition, representation, and customer needs identification for R&D. However, product management must also collaborate with many customer-related stakeholders in product development efforts. The main implication of this dissertation is a new managerial framework that, if successfully implemented, can significantly enhance product development outcomes by providing appropriate focus on customers and reducing unnecessary complexities through the clarification of the project drivers, the key stakeholders, and customer needs. / Tiivistelmä Tuotekehityksen merkitys yrityksille on kasvanut globaalin kilpailun ja tuote-elinkaarien lyhentymisten myötä. Lukuisista tutkimuksista ja tuotekehitystoiminnan tärkeydestä liiketoiminnalle huolimatta useilla organisaatioilla on edelleen haasteita kehittää markkinoiden ja asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Lisäksi tuotekehityksessä isolle, kansainväliselle, asiakaskunnalle on mukana useita erilaisia sidosryhmiä, joiden tarpeet ovat ristiriidassa keskenään. Tämän takia tuotekehityksen johtamisesta on tullut entistä monimutkaisempaa. Tämä väitöskirja pyrkii parantamaan tuotekehityksen tulosta selventämällä tekijät, jotka ovat syynä tuotekehityksen aloittamiseen yrityksissä, erilaisten ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet näihin tuotekehitysajureihin sekä miten tärkeimpien sidosryhmien tarpeet selvitetään. Tutkimus keskittyy tuotekehityksen alkuvaiheisiin Suomessa toimivissa yrityksissä, joilla on voimakas panostus tuotekehitykseen ja lisäksi merkittävää kansainvälistä toimintaa sekä suuri määrä asiakkaita. Tutkimus tehtiin keräämällä ja analysoimalla tietoa yritysten tuotekehityskäytännöistä sekä tuotantohyödykemarkkinoilla että kuluttajamarkkinoilla. Tietoa kerättiin myös eri teollisuudenaloilta. Tämä väitöskirja perustuu laadulliseen tutkimukseen ja tutkimusaineiston keräämisessä on hyödynnetty kyselytutkimuksia sekä haastatteluita. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitykseen löytyy useita merkittäviä ajureita. Tämän lisäksi nämä ajurit eroavat merkittävästi projektien, yritysten ja jopa yksittäisten henkilöiden välillä. Tulosten perusteella yritysten pitäisi selvittää, mitkä ajurit ovat niiden liiketoiminnan kannalta olennaisimpia ja tarkentaa niitä tuotekehityksen päätöksenteon ja painopisteen parantamiseksi. Tutkimus paljastaa myös ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet tuotekehitysajureihin sekä tärkeimmät sidosryhmät yksittäisille ajureille. Tulokset osoittavat, että yritysten pitäisi tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät projektien ajureiden perusteella ja ottaa ajurit huomioon sidosryhmäjohtamisessa. Tutkimuksen löydökset tukevat aikaisempia tutkimuksia osoittaen asiakkaiden olevan tärkein ulkoinen sidosryhmä tuotekehityksessä, kun taas sisäisistä sidosryhmistä nousee esille tuotehallinta. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitysprojekteissa tuotehallinnan tulisi johtaa asiakkaita lähellä oleviin sidosryhmiin liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. Tuotehallinnan tehtäviin kuuluu asiakkaan määrittely, edustus ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Tuotehallinnan pitää myös tehdä yhteistyötä useiden asiakkaisiin liittyvien sidosryhmien kanssa tuotekehityksen aikana. Tämä väitöskirja tarjoaa uuden johtamisen viitekehityksen, joka oikein toteutettuna voi parantaa merkittävästi tuotekehityksen lopputulosta. Projektin ajurien, tärkeimpien sidosryhmien ja asiakastarpeiden selventäminen varmistaa oikeanlaisen keskittymisen asiakkaisiin ja vähentää tarpeettomia monimutkaisuuksia tuotekehityksessä.

Abstract Products and services are critical for companies as they create the foundation for companies’ financial success. Twenty per cent of company products typically account for some eighty per cent of sales volume. Nevertheless, the product portfolio decisions — how to strategically renew company product offering — tend to involve emotions, pet products and who-shout-the-loudest mentality while facts, numbers, and quantitative analyses are missing. Profitability is currently measured and reported at a company level, and firms seem unable to measure product-level profitability in a constant way. Consequently, companies are unable to maintain and renew their product portfolio in a strategically or commercially balanced way. The main objective of this study is to provide a data-driven product portfolio management (PPM) concept, which recognises and visualises in real-time and based on facts which company products are concurrently strategic and profitable, and what is the share of them in the product portfolio. This dissertation is a qualitative study to understand the topical area by the means combining literature review, company interviews, observations, and company internal material, to take steps towards data-driven decision-making in PPM. This study indicates that company data assets need to be combined and governed company-widely to realise the full potential of company strategic assets — the DATA. Data must be governed separately from business IT technology and beyond it. Beyond data and technology, the data-driven company culture must be adopted first. The data-driven PPM concept connects key business processes, business IT systems and several concepts, such as productization, product lifecycle management and PPM. The managerial implications include, that the shared understanding of the company products is needed, and the commercial and technical product structures are created accordingly, as they form the backbone of the company business as the skeleton to gather all product-related business-critical information for product-level profitability analysis. Also, product classification for strategic, supportive and non-strategic is needed, since the strategic nature of the product can change during the entire product lifecycle, e.g. due to the technology obsolescence, disruptive innovations by competitors, or for any other reason. / Tiivistelmä Tuotteet ja palvelut ovat yrityksille kriittisiä, sillä ne luovat perustan yritysten taloudelliselle menestykselle. Kaksikymmentä prosenttia yrityksen tuotteista edustaa tyypillisesti noin kahdeksaakymmentä prosenttia myyntimääristä. Siitä huolimatta tuoteporfoliopäätöksiin — kuinka strategisesti uudistetaan yrityksen tuotetarjoomaa — liittyy tunteita, lemmikkituotteita ja kuka-huutaa-kovimmin -mentaliteettia faktojen, numeroiden ja kvantitatiivisten analyysien puuttuessa. Kannattavuutta mitataan ja raportoidaan tällä hetkellä yritystasolla, ja yritykset eivät näyttäisi pystyvän mittaamaan tuotetason kannattavuutta johdonmukaisesti. Tämä estää yrityksiä ylläpitämästä ja uudistamasta tuotevalikoimaansa strategisesti tai kaupallisesti tasapainoisella tavalla. Tämän tutkimuksen päätavoite on tarjota dataohjattu (data-driven) tuoteportfoliohallinnan konsepti, joka tunnistaa ja visualisoi reaaliajassa ja faktapohjaisesti, mitkä yrityksen tuotteet ovat samanaikaisesti strategisia ja kannattavia ja mikä on niiden osuus tuoteportfoliossa. Tämä väitöskirja on laadullinen tutkimus, jossa yhdistyy kirjallisuuskatsaus, yrityshaastattelut, havainnot ja yritysten sisäinen dokumentaatio, joiden pohjalta pyritään kohti dataohjautuvaa päätöksentekoa tuoteportfolion hallinnassa. Tämä tutkimus osoittaa, että yrityksen data assettit on yhdistettävä ja hallittava yrityksenlaajuisesti, jotta yrityksen strategisten assettien — DATAN — potentiaali voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan. Data on hallittava erillään yrityksen IT-teknologiasta ja sen yläpuolella. Ennen dataa ja teknologiaa on omaksuttava dataohjattu yrityskulttuuri. Dataohjatun tuoteportfolionhallinnan konsepti yhdistää keskeiset liiketoimintaprosessit, liiketoiminnan IT-järjestelmät ja useita konsepteja, kuten tuotteistaminen, tuotteen elinkaaren hallinta ja tuoteportfolion hallinta. Yhteisymmärrys yrityksen tuotteista ja sekä kaupallisen että teknisen tuoterakenteet luominen vastaavasti on ennakkoedellytys dataohjatulle tuoteportfolion hallinnalle, koska ne muodostavat yrityksen liiketoiminnan selkärangan, joka yhdistää kaikki tuotteisiin liittyvät liiketoimintakriittiset tiedot tuotetason kannattavuuden analysoimiseksi. Lisäksi tarvitaan tuotteiden kategorisointi strategisiin, tukeviin ja ei-strategisiin tuotteisiin, koska tuotteen strateginen luonne voi muuttua tuotteen elinkaaren aikana, johtuen esimerkiksi teknologian vanhenemisesta, kilpailijoiden häiritsevistä innovaatioista tai mistä tahansa muusta syystä.