Abstract Nowadays, construction projects are implemented in highly demanding and complex built environments that require multisectoral and multidisciplinary efforts and collaboration between the project stakeholders with divergent interests, objectives, and backgrounds. Successful collaboration is one of the most efficient ways to enhance project value creation and gain better results, especially when it integrates stakeholders with different kinds of expertise and contributions. However, stakeholder management, involvement, and integration have been seen as a difficult issue, particularly in the early project phases, and have frequently resulted in conflicts and partial failures due to the lack of practical tools for managing the stakeholders and understanding their roles. The purpose of this dissertation is to enhance the understanding of how value creation can be enhanced through early stakeholder involvement and integration in the context of construction. The research applies a qualitative research approach and utilizes the case study methodology. The data for this research was collected through a survey and semi-structured interviews. The results indicate that project value creation can be increased by early stakeholder involvement and integration. However, it demands systematic stakeholder management practices in order to identify the different project-specific stakeholders and their requirements for the project. The results also show that the salience of the stakeholders varies within a project and from project to project, and some of the stakeholders are always more important than others. Nevertheless, all the stakeholders usually have the change to impact on and contribute to the project, positively or negatively. To exploit the expertise of a project stakeholder or to avoid the problems caused by the stakeholders, the framework for stakeholder identification and classification was created in this dissertation. / Tiivistelmä Rakennusteollisuuden projektien sekä rakennetun ympäristön muuttuminen yhä dynaamisemmaksi ja monimutkaisemmaksi edellyttää projektin sidosryhmien yhä aktiivisempaa ja syvällisempää osallistamista, yhteistyötä sekä vaatimusten huomioimista projektien määrittelyvaiheesta alkaen. Muilla teollisuuden aloilla sidosryhmien aikaisella osallistamisella projektin alusta alkaen on huomattu olevan positiivinen vaikutus projektien parempaan arvontuottoon ja tavoitteiden saavuttamiseen. Osoitetuista hyödyistä ja joistain hyvistä kokemuksista huolimatta, sidosryhmien osallistaminen ja integroiminen on osoittautunut yleisesti ottaen erittäin vaikeaksi ja haasteelliseksi, erityisesti vaativien ja kompleksisien projektien osalta. Pääsääntöisesti ongelmat johtuvat puutteellisesta toimintavavoista sekä tottumattomuudesta sidosryhmien kokonaisvaltaiseen osallistamiseen ja johtamiseen, mikä on usein johtanut sidosryhmien välisiin ristiriitoihin ja hankkeiden, ainakin osittaiseen, epäonnistumiseen. Tämän väitöstutkimuksen tavoite on tutkia, että miten rakennusprojektien arvontuottoa voidaan parantaa sidosryhmien aikaisella osallistamisella ja integroinnilla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka empiirinen aineisto on hankittu kyselyllä sekä haastatteluilla eri rakennusteollisuuden projekteista. Tulokset vahvistavat käsityksen, että sidosryhmien aikainen osallistaminen ja integroinnilla projektin arvontuottoa kaikille sidosryhmille voidaan tehostaa. Tämä kuitenkin vaati systemaattisia toimintatapoja ja prosesseja, jotta projektin kannalta keskeisimmät sidosryhmät ja heidän vaateensa kyetään tunnistamaan sekä osaaminen voidaan hyödyntää. Tulokset myös osoittavat, että projektin sidosryhmät eivät ole tasavertaisia keskenään ja heidän keskeisyytensä vaihtelee sekä projektin aikana että projektikohtaisesti. Tästä huolimatta, yleensä kaikki sidosryhmät voivat vaikuttaa, tavalla tai toisella, projektiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Jotta sidosryhmät voitaisiin osallistaa mahdollisimman tehokkaasti, ja näin ollen hyödyntää heidän osaaminen ja välttää ongelmat, luotiin tässä tutkimuksessa viitekehys sidosryhmien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja luokittelemiseksi.

Abstract A stakeholder analysis is commonly a part of the requirements engineering process in the development of software systems. It contributes to identifying, analysing, negotiating and validating requirements from multiple stakeholder viewpoints that do not necessary share the same views on a system under development and do not necessary express themselves using a similar language. Stakeholder analysis is often integrated into a used development method or practice and doesn’t necessarily appear as a separate process. The increase in software size, availability and use in different appliances, however, requires more from the stakeholder analysis than has been recognized in Software Engineering literature. The increasing scale of software systems and connections to other systems increase the number of involved stakeholders complicating the stakeholder analysis. In addition, how the actual stakeholder analysis should be implemented in large scale software development and how it supports the development effort is problematic in practice. The purpose of this thesis is to study the role and purpose of a stakeholder analysis in a large-scale software-intensive systems development. In this thesis, an empirical approach is taken to study the large-scale software-intensive systems development as phenomena in order to observe it as a whole. This approach allows this thesis to analyse the phenomena from different perspectives in order to identify and describe the nature and purpose of a stakeholder analysis in large-scale software-intensive systems development. The contribution of this thesis is the following. First, the thesis contributes to both the practical and scientific community by describing the role of stakeholder analysis in the software-intensive systems development process. Secondly, it demonstrates how a stakeholder analysis can be implemented in a large-scale software-intensive systems development process. / Tiivistelmä Sidosryhmäanalyysi on yleensä osa vaatimusmäärittelyprosessia ohjelmistojärjestelmien kehityksessä. Se edesauttaa vaatimusten tunnistamista, analysointia, sopimista ja vahvistamista useiden eri sidosryhmien näkökulmasta tilanteissa, missä eri sidosryhmät eivät välttämättä jaa samaa näkökulmaa kehitettävään järjestelmään ja eivät välttämättä käytä samaa kieltä ilmaistakseen itseään. Sidosryhmäanalyysi on usein integroitu suoraan käytettyyn kehitysmenetelmään tai käytäntöön ja ei välttämättä ilmene erillisenä prosessina. Ohjelmiston koon kasvaessa ja yhteyksien lisääntyminen yhä useampiin laitteisiin on johtanut tilanteeseen, missä sidosryhmäanalyysilta vaaditaan yhä enemmän kuin kirjallisuudessa on aiemmin tunnistettu. Ohjelmistojärjestelmien alati kasvava koko ja yhteyksien lisääntyminen muihin järjestelmiin kasvattaa sidosryhmien määrää vaikeuttaen sidosryhmäanalyysin tekemistä. Lisäksi on ongelmallista, että miten sidosryhmäanalyysin tulisi tukea suuren mittakaavan ohjelmistotuotantoa ja miten se käytännössä toteutetaan tällaisessa ympäristössä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia sidosryhmän roolia ja tarkoitusta suuren mittakaavan ohjelmistointensiivisten järjestelmien tuotannossa. Tutkimus on toteutettu empiirisellä lähestymistavalla tarkkailemalla suuren mittakaavan ohjelmistointensiivisten järjestelmien tuotantoa kokonaisuutena. Tämä lähestymistapa mahdollistaa kokonaisuuden analysoinnin eri näkökulmista, jotta sidosryhmäanalyysin luonne ja tarkoitus voidaan tunnistaa ja kuvata suuren mittakaavan ohjelmistointensiivisten järjestelmien tuotannossa. Väitöskirjan tulosten kontribuutio jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiseksi väitöskirjan tulokset auttavat sekä tiedeyhteisöä ja käytännön työtä tekeviä kuvaamalla sidosryhmäanalyysin suuren mittakaavan ohjelmistointensiivisten järjestelmien tuotannossa. Toiseksi tulokset havainnollistavat miten sidosryhmäanalyysi voidaan toteuttaa suuren mittakaavan ohjelmistointensiivisten järjestelmien tuotekehitysprosessissa.

Abstract Products have a significant and multidimensional role in business, whereas product management as a scientific field is still in its emergence. However, long industrial tradition positions product management as a holistic and complete business management of products at different levels throughout product lifecycles. The evolving business environment and external stakeholders influence the decision-making in product management. A commercially successful new product may necessitate as much as hundreds of new ideas and opportunities to be screened. Hence, decisions made in the front-end of product creation significantly affect the product cost and value throughout its lifecycle. This dissertation aims to answer the question of how product management can analyse stakeholders and business opportunities in a systematic way in the front-end of product creation. The study follows a qualitative research strategy and a constructive approach along the research process. Four original publications focus on stakeholder business opportunity analyses; the first one analyses external stakeholders as a business ecosystem for collaborative product creation; the second assesses the influence of internal stakeholders in product creation; whereas the third and fourth articles focus on systematic ways to conduct business case analyses during product creation. The systematic analysis of external stakeholders’ business models is seen as a tangible way to perceive the business ecosystem. Salience assessment further helps to explain how the voice of stakeholders can be noticed by product management decision-making. Systemising the business case analysis procedure, including gathering, processing and integrating information from different knowledge and functional areas – customers, marketing, technical, financial and strategic – provides the rationale for product management to make well-informed go/no-go decisions and assurance for commitment towards funding and launching product creation projects. / Tiivistelmä Tuotteilla on merkittävä ja moniulotteinen rooli liiketoiminnassa. Tutkimusalana tuotehallinta on aikaisessa kehitysvaiheessa, mutta pitkä teollinen perinne asemoi tuotehallinnan kokonaisvaltaiseksi liiketoiminnan johtamiseksi käsittäen tuotteet kaikkine osineen läpi niiden elinkaarten. Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympäristö ja ulkoiset sidosryhmät vaikuttavat tuotehallinnan päätöksentekoon. Yhtä kaupallisesti menestyvää uutta tuotetta kohden yritys voi joutua käymään läpi jopa satoja uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Samalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa tehtävät päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteeseen, sen arvoon ja kustannuksiin koko elinkaaren aikana. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten tuotehallinnassa voidaan analysoida sidosryhmiä ja liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisella tavalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa tutkimusprosessissa. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät sidosryhmien ja liiketoimintamahdollisuuksien analyyseihin. Ensimmäinen julkaisu tarkastelee ulkoisia sidosryhmiä liiketoimintaekosysteeminä yhteistyössä tehtävän tuotekehityksen kannalta, toinen julkaisu käsittelee sisäisten sidosryhmien tärkeyttä tuotteen luomisessa. Kolmas ja neljäs julkaisu keskittyvät systemaattisiin tapoihin toteuttaa tapauskohtaista liiketoimintamahdollisuuksien analysointia tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Analysoimalla systemaattisesti ulkoisten sidosryhmien liiketoimintamalleja voidaan konkreettisesti hahmottaa liiketoimintaekosysteemi. Sidosryhmien tärkeyden, salienssin, arviointi selittää, miten eri sisäisten sidosryhmien äänet otetaan huomioon tuotehallinnan päätöksenteossa. Systemaattinen menettely tapauskohtaiselle liiketoimintamahdollisuuksien analysoinnille tuottaa tiedollisen perustan tehdä johdonmukaisesti perusteltuja tuotehallinnan päätöksiä tuoteprojektien käynnistämisestä. Menettely kerää, käsittelee ja yhdistelee tietoja eri osa-alueilta, kuten asiakas, markkina, tekninen toteutettavuus, talous ja strategia.

Abstract The importance of product development in companies has increased, as competition in many industries has turned global and product life cycles have become shorter. Despite the rich literature and the significance of product development in businesses, many organisations still struggle to develop products that meet market and customer needs. Furthermore, product development for a large number of international customers involves various stakeholders with conflicting needs. Thus, product development is increasingly complex to manage. This doctoral dissertation aims to improve the outcome of product development by clarifying the factors that initiate product development in companies, the relations of different external and internal stakeholders to these drivers, and how the needs of key stakeholders are obtained. The study focuses on the early product development phases of new product development (NPD) intensive companies that are based in Finland, but have major international operations and large customer bases. The research was carried out by collecting and analysing data from companies representing product development practices in both business-to-business (B2B) and business-to-consumer (B2C) markets. The experiences of managers across different industries are utilised. This dissertation adopts a qualitative research approach, and surveys and interviews are utilised as the main data collection methods. This dissertation shows that many significant drivers for product development exist in companies. In addition, these drivers differ significantly between projects, companies, and even individuals. Based on the results, companies should clarify their product development drivers and align them among the relevant stakeholders to enhance the decision-making and focus of product development efforts. The study also reveals the relations between different external and internal stakeholders and the product development drivers, and the key stakeholders for the individual drivers. The results indicate that companies should identify the most important stakeholders based on the project drivers and allocate managerial attention appropriately. As expected, the research findings support previous studies by identifying customers as the most important external stakeholders in product development. On the other hand, the significance of product management among internal stakeholders is highlighted in the results. This dissertation indicates that companies should enable product management to lead collaboration with stakeholders close to customers in product development projects. The role of product management involves leading customer definition, representation, and customer needs identification for R&D. However, product management must also collaborate with many customer-related stakeholders in product development efforts. The main implication of this dissertation is a new managerial framework that, if successfully implemented, can significantly enhance product development outcomes by providing appropriate focus on customers and reducing unnecessary complexities through the clarification of the project drivers, the key stakeholders, and customer needs. / Tiivistelmä Tuotekehityksen merkitys yrityksille on kasvanut globaalin kilpailun ja tuote-elinkaarien lyhentymisten myötä. Lukuisista tutkimuksista ja tuotekehitystoiminnan tärkeydestä liiketoiminnalle huolimatta useilla organisaatioilla on edelleen haasteita kehittää markkinoiden ja asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Lisäksi tuotekehityksessä isolle, kansainväliselle, asiakaskunnalle on mukana useita erilaisia sidosryhmiä, joiden tarpeet ovat ristiriidassa keskenään. Tämän takia tuotekehityksen johtamisesta on tullut entistä monimutkaisempaa. Tämä väitöskirja pyrkii parantamaan tuotekehityksen tulosta selventämällä tekijät, jotka ovat syynä tuotekehityksen aloittamiseen yrityksissä, erilaisten ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet näihin tuotekehitysajureihin sekä miten tärkeimpien sidosryhmien tarpeet selvitetään. Tutkimus keskittyy tuotekehityksen alkuvaiheisiin Suomessa toimivissa yrityksissä, joilla on voimakas panostus tuotekehitykseen ja lisäksi merkittävää kansainvälistä toimintaa sekä suuri määrä asiakkaita. Tutkimus tehtiin keräämällä ja analysoimalla tietoa yritysten tuotekehityskäytännöistä sekä tuotantohyödykemarkkinoilla että kuluttajamarkkinoilla. Tietoa kerättiin myös eri teollisuudenaloilta. Tämä väitöskirja perustuu laadulliseen tutkimukseen ja tutkimusaineiston keräämisessä on hyödynnetty kyselytutkimuksia sekä haastatteluita. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitykseen löytyy useita merkittäviä ajureita. Tämän lisäksi nämä ajurit eroavat merkittävästi projektien, yritysten ja jopa yksittäisten henkilöiden välillä. Tulosten perusteella yritysten pitäisi selvittää, mitkä ajurit ovat niiden liiketoiminnan kannalta olennaisimpia ja tarkentaa niitä tuotekehityksen päätöksenteon ja painopisteen parantamiseksi. Tutkimus paljastaa myös ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet tuotekehitysajureihin sekä tärkeimmät sidosryhmät yksittäisille ajureille. Tulokset osoittavat, että yritysten pitäisi tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät projektien ajureiden perusteella ja ottaa ajurit huomioon sidosryhmäjohtamisessa. Tutkimuksen löydökset tukevat aikaisempia tutkimuksia osoittaen asiakkaiden olevan tärkein ulkoinen sidosryhmä tuotekehityksessä, kun taas sisäisistä sidosryhmistä nousee esille tuotehallinta. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitysprojekteissa tuotehallinnan tulisi johtaa asiakkaita lähellä oleviin sidosryhmiin liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. Tuotehallinnan tehtäviin kuuluu asiakkaan määrittely, edustus ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Tuotehallinnan pitää myös tehdä yhteistyötä useiden asiakkaisiin liittyvien sidosryhmien kanssa tuotekehityksen aikana. Tämä väitöskirja tarjoaa uuden johtamisen viitekehityksen, joka oikein toteutettuna voi parantaa merkittävästi tuotekehityksen lopputulosta. Projektin ajurien, tärkeimpien sidosryhmien ja asiakastarpeiden selventäminen varmistaa oikeanlaisen keskittymisen asiakkaisiin ja vähentää tarpeettomia monimutkaisuuksia tuotekehityksessä.