Abstract This thesis increases the understanding of public-private partnerships (PPPs) by examining their development in a centralized public procurement context. The thesis discusses on how the actors in centralized public procurement participate in the development of PPPs and what drives and challenges the actors to transit from traditional transactional arm’s length tendering to partnership thinking in public procurement. The PPP research is integrated into the research stream of Industrial Marketing and Purchasing (IMP) and the interaction approach to recognize PPPs as socially constructed during the public procurement process. The triadic approach is applied to regard PPP development as dynamic and examine the relationship dynamics between the three actors of centralized public procurement. The empirical setting of the thesis rests on a qualitative case study design using two cases. It analyzes PPP development in a standardized product procurement of food and a more diversified service procurement of home nursing. The empirical data is primarily acquired through qualitative interviews, which are supported by information from written documents and seminars on procurement regulations and procedures. The thesis shows that the development of PPPs in the context of centralized public procurement is an ongoing and dynamic process, in which the three actors actively participate by initiating, building, and facilitating the development process. The thesis further finds that cooperative interaction contributes to PPP development by increasing knowledge exchange and promoting the transition from transactional procurement logic to partnering in public procurement. The procurement type and the network in which the PPP is embedded influence the process by reflecting the actors’ ways of participating in the process and how trust is built between them. The thesis further shows how relationship dynamics influence the process in the triadic setting; that is, the procurement logic of a single actor or the logic underlying the relationship of two actors engender and intensify the problems or promote the partnership thinking in the triad. The findings of this thesis aid managers to identify how they can proactively foster the development of PPPs in centralized public procurement, and identify the influence of relationship dynamics on the process. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa keskitytään julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisten kumppanuussuhteiden kehittämiseen keskitetyssä julkisessa hankintakontekstissa. Tutkimus tarkastelee sitä, kuinka keskitetyn hankintakontekstin kolme eri toimijaa osallistuvat suhteen kehittämiseen ja sitä, mikä edistää ja haittaa heidän siirtymistä perinteisestä transaktionaalisesta kilpailutuksesta kohti kumppanuutta. Tutkimus yhdistää julkisten ja yksityisten organisaatioiden välistä kumppanuutta käsittelevää kirjallisuutta teollisen markkinoinnin ja ostamisen tutkimukseen sekä erityisesti vuorovaikutusnäkökulmaan, koska kumppanuus ymmärretään työssä sosiaalisena ja vuorovaikutteisena prosessina, joka kehittyy hankintaprosessissa. Työ hyödyntää myös triadia näkökulmaa kolmen toimijan välisen kumppanuuden dynamiikkojen tutkimiseksi. Tutkimuksessa toteutettiin laadullinen kahden tapauksen tapaustutkimus, jossa kumppanuuden kehittämistä analysoitiin standardoidussa ruokatuotehankinnassa ja kotihoidon palveluhankinnassa. Työn aineisto on kerätty haastatteluiden kautta, ja sitä on tuettu kirjallisten dokumenttien ja julkisen hankinnan seminaarien kautta kerätyn tiedon kautta. Tutkimuksessa esitetään, että julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisten kumppanuussuhteiden kehittäminen keskitetyssä hankintaprosessissa on jatkuva ja dynaaminen prosessi, johon kolme toimijaa osallistuvat aktiivisesti käynnistämällä, luomalla tai tukemalla prosessia. Työssä tunnistetaan myös, että yhteistyöllinen vuorovaikutus edistää kumppanuutta lisäämällä tiedon vaihdantaa ja tukemalla toimijoiden siirtymistä perinteisestä transaktionaalisesta hankinta-logiikasta kohti kumppanuutta. Hankintatyyppi ja laajempi verkosto, johon suhde on kytkeytynyt, vaikuttavat siihen, kuinka toimijat osallistuvat kumppanuuden kehittämiseen ja kuinka luottamus siinä syntyy. Tutkimus havainnollistaa myös kumppanuuden kehittämisen dynamiikkaa triadissa suhteessa. Yhden toimijan tai kahden toimijan välisten ongelmien huomattiin synnyttävän ja voimistavan ongelmien kehittymistä kaikkien kolmen toimijan välillä ja toisin päin; yhden toimijan tai kahden toimijan välinen kumppanuus vahvistaa kumppanuutta triadissa. Tutkimus tarjoaa yritysjohdolle tietoa siitä, kuinka kumppanuutta voi vahvistaa keskitetyssä julkisessa hankinnassa ja siitä, kuinka tunnistaa prosessiin vaikuttavia dynamiikkoja.

Den här uppsatsen avser undersöka hur Försvarsmaktens roll inom den civila krisberedskapen uppfattas av de civila aktörerna som ingår i krisberedskapsorganisationen (kommuner, landsting, bevakningsansvariga myndigheter, samt länsstyrelser) samt vilken formell roll Försvarsmakten ska spela, utifrån hur myndigheten styrts politiskt genom undersökning av Försvarsbeslutet 2015 samt efterföljande regleringsbrev och direktiv, under perioden 2015 - 2017. Uppsatsen avser endast undersöka Försvarsmaktens stöd till civila (icke-beväpnade) insatser, och således är ex. stöd till Polisen i samband med terrorismbekämpning inte undersökt. / This bachelor thesis examines the role of the Swedish Armed Forces (SAF) in civilian crisis management. The Swedish crisis management system is based upon the principle of responsibility (Ansvarsprincipen), which means that an actor responsible for a certain function of society during a normal state also is responsible for maintaining this function during disturbance or crisis. This gives each actor a clear role to plays in times of crisis. The SAF has no clear peacetime role within the frame of national defense except for maintaining readiness to face an armed assault or violation of Swedish territory by foreign powers. The SAF is also supposed to give support to other parts of society when needed, but this support is to be given within already existing abilities and resources. The task is also non-dimensional, which means the SAF is not expected to organize itself primarily for this task.  The analysis will focus only on the role of the SAF, and not on the roles of other actors within civilian crisis management, and only on unarmed operations. A consequence of this demarcation is that the SAF's role within anti-terrorist operations will be left out. Demarcation in time is the period of 2015 - 2017.