Abstract A description is provided of children's concepts and conceptions of time and the processes by which these are learned. Learning is approached from a phenomenological frame of reference in which the main concepts are intentionality, meaning, the creation of meaningful relationships and learning experiences. This philosophical and theoretical approach also draws attention to language and action and to cognitions and emotions in connection with learning. The empirical analysis of meaningful relationships and learning experiences is based on encounters between the individual and various factors in the learning environment such as the teacher, other pupils and learning tasks. The descriptive problems addressed here were focused on the products of learning, the learning process and the context. The intentions of the individual with regard to his or her situation are examined in the contexts of environmental inquiry, activity and voluntary working. The material was compiled in three stages. A preliminary survey was conducted in 1993-1994 with 22 second-grade pupils, after which the data acquisition proper took place in the didactic process laboratory of the Department of Teacher Education in Kajaani in 1994 and 1995 with a group of 10 first-grade pupils. The early stages comprised largely basic research, while the final stage of data acquisition performed in the light of the previous experiences resembled action research. Video recordings of the learning process were transcribed and analysed to produce content analysis. Material from the last round of data acquisition were analysed using a computerized observation program. The concepts and conceptions acquired by the pupils were deduced from the learning tasks and their experiences were gathered from pupil and teacher evaluations. The longitudinal study was monitored by means of field notes. All the pupils achieved conceptualization after the teaching period in accordance with the goals of the learning event. The principal nodes in the inquiry process were described as being formulation of the problem to be studied and conceptualization of the information. A meaningless problem would be reflected in direct copying of another pupil's question or of text from a source of information. The teacher occupied an important position in supporting conceptualization and sharing experiences in all the contexts, while the guiding process was structured by symbols recorded by the pupils. The girls in particular expressed a desire to share their experiences with others, although this sociability did not always imply sharing the meanings. The most important aids in the boys' meaningful learning experiences were computers, while the girls favoured concrete activities such as drawing or modelling. The tasks differed in the kinds of discussions that they aroused, with the investigatory tasks and demonstrations leading to the greatest amounts of purposeful discussion. Language had an important function for coping with the learning environment and for the expression of learning intentions. On the other hand, linguistic expressions alone tended to convey misleading impressions of either the progress of the pupil's conceptualization process or his or her meaningful experiences.

Abstract This longitudinal study analyses the differences between the students' concept of health at different stages of basic medical education. The collected data were processed through phenomenographic analysis and qualitative concept map analysis. The purpose of this study was to determine whether medical students adopt the biopsychosocial model of health, and if so, whether that complete model strengthens during their education or students' concept of health changes towards the narrower biomedical model. The research material consists of 720 concept maps drawn by the 274 students who began their education in the fall 2006 at the medical faculties of the Universities of Turku and Oulu. An initial evaluation of medical students' concepts and thinking was performed in the beginning of their first academic year; thereafter, the change of the concepts was followed annually in the spring of the first, third and fifth academic year and finally in the winter of the sixth academic year. This study is part of the longitudinal Learning Medical Expertise (LeMEx) study. The obtained findings show that the students' concept of health became slightly more extensive during the first year of studies. After the first year of clinical studies, the students' concept of health was more biased. Students' concept of health was the most biased after the fifth year of studies. The last summer's health centre work and the studies of the last spring had a positive influence and students' concept became significantly more biopsychosocial. University of Turku students' concept of health was more extensive than that of the University of Oulu students' until the end of the fifth academic year, but the situation was reversed at the end of the education. The significant change towards a more extensive concept in Oulu appears to arise from the changes to the structure and content of some final-year courses. This study revealed some problematic points of basic medical education. The results can be utilized in development of medical education. / Tiivistelmä Tutkin tässä pitkittäistutkimuksessa sitä, miten lääketieteen opiskelijoiden käsitys terveydestä muuttuu lääketieteellisen peruskoulutuksen aikana. Analyyseissa olen käyttänyt fenomenografista lähestymistapaa sekä laadullista käsitekartta-analyysia. Tutkimalla opiskelijoiden käsityksiä ja niiden muutoksia olen halunnut selvittää, omaksuvatko opiskelijat lääketieteellisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena olevan biopsykososiaalisen mallin terveydestä ja vahvistuuko tuo kokonaisvaltainen käsitys opintojen edetessä, vai muuttuuko opiskelijoiden käsitys mahdollisesti kohti yksipuolisempaa biolääketieteellistä näkemystä. Tutkimuksen aineiston muodostivat Turun ja Oulun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa vuoden 2006 syksyllä opintonsa aloittaneiden 274:n lääkäriopiskelijan laatimat 720 käsitekarttaa. Ensimmäinen opiskelijoiden ajattelua ja käsityksiä kartoittava kysely toteutettiin heti koulutuksen ensimmäisellä viikolla, jonka jälkeen opiskelijoiden käsitysten muuttumista seurattiin ensimmäisen, kolmannen ja viidennen lukuvuoden keväällä sekä koulutuksen loppuvaiheessa kuudennen lukuvuoden talvella. Tutkimus on osa Learning Medical Expertise (LeMEx) pitkittäistutkimusta. Tutkimustulokset osoittavat, että koulutuksen ensimmäinen vuosi muutti opiskelijoiden käsitystä terveydestä hieman laaja-alaisemmaksi. Ensimmäinen kliininen opiskeluvuosi puolestaan muutti opiskelijoiden käsitystä yksipuolisempaan suuntaan. Opiskelijoiden käsitys terveydestä oli yksipuolisimmillaan koulutuksen viidennen lukuvuoden jälkeen. Koulutuksen lopussa tapahtui käänne ja viimeisen kesän terveyskeskustyöskentely sekä koulutuksen viimeinen syksy muuttivat opiskelijoiden käsityksen laaja-alaisempaan suuntaan. Turun yliopiston opiskelijoilla oli oululaisia laaja-alaisempi käsitys terveydestä viidennen lukuvuoden kevääseen asti. Koulutuksen lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Oulussa tapahtuneen selkeän käsitysten laaja-alaistumisen taustalla näyttävät olleen onnistuneet ratkaisut opetussuunnitelmatyössä. Tutkimuksen avulla on löydetty lääketieteellisen peruskoulutuksen sisällön ongelmakohtia. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääketieteellistä koulutusta.

Abstract The objectives of this study are to describe and analyse upper secondary school teachers’ views on education and teaching directed at drug use prevention. The aims of the study are to identify the different ways in which teachers perceive drug prevention in upper secondary school education, as well as to examine different meanings given to different perceptions and the variation of such perceptions in order to give a holistic view on the phenomenon. Drug prevention and the related teaching and education were approached by analysing the teachers’ common understanding on intoxicants, drugs in particular, and their methods of drug use prevention. The approach chosen was the phenomenographic method. Teachers’ views and their characteristics were compiled into clearly separated categories. The data were collected by interviewing the same teachers twice. The interview started with selected key questions and was thus semi-structured in nature. The objective of the interview was to give the teachers an opportunity to present their own views on their own lifeworld. The analysis of empirical data focussed on the variation in the ways teachers experience drug prevention. The teachers’ views were studied by means of direct and indirect intentionality, and the critical aspects of their view as well as the knowledge contained in them were examined. The study includes descriptions on the teachers’ knowledge on the issue and content of their drug prevention methods collected by means of ‘what’ questions. ‘How’ questions were used to obtain information on their actions and behaviour as teachers and educators. The study is based on the variation theory in the context of upper secondary school. The study creates several concept categories and explicitly describes their meanings. The meanings related to the critical aspects of different concept categories on drug prevention teaching and education open new horizons and provide teachers with tools for comparing different concepts and creating new links to the world. The study created tools for changing one’s opinions and extending one’s horizons, which in turn permits qualitative changes in one’s perceptions. The tools can be used and finalised in practical drug use prevention teaching and education. The study gives us a more profound understanding of the upper secondary school teachers’ views on drug prevention in teaching and education. It also provides us with better understanding of, and commitment in, phenomenographic research and qualitative change in drug prevention teaching and education. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan lukion opettajien käsityksiä ehkäisevästä huumetyöstä ja siihen liittyvästä koulukasvatuksesta ja opetuksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa opettajien erilaisia tapoja ymmärtää ilmiö ja paljastaa käsityksiin liittyvät merkitykset sekä kuvata käsitysten vaihtelut kokonaiskuvan muodostamiseksi ilmiöstä. Ehkäisevää huumetyötä ja siihen suuntautuvaa opetus- ja kasvatustoimintaa lähestyttiin mm. tutkimalla opettajien arkiymmärrystä päihteistä ja heidän tapojaan toteuttaa ehkäisevää huumetyötä. Tutkittavaa ilmiötä lähestyttiin fenomenografisen metodin kautta. Käsitykset ja niiden ominaispiirteet tiivistettiin selkeästi toisistaan erottuviin käsitystyyppeihin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lukion opettajia kaksi kertaa. Samat opettajat osallistuivat molempiin haastatteluihin. Haastattelun alussa käytettiin avainkysymyksiä, jolloin siinä oli piirteitä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastattelutilanteessa oli tavoitteena, että opettajat voisivat esittää omaa ajatteluaan omasta elämismaailmastaan. Empiirisen aineiston analysoinnissa keskityttiin tarkastelemaan ilmiöön liittyviä opettajien käsitysten vaihteluita. Opettajien käsityksiä tutkittiin intentionaalisuuden suoran ja epäsuoran aspektin kautta ja paljastettiin käsitysten kriittiset aspektit ja niihin sisältyvä tieto. Tutkimuksessa on kuvauksia opettajien tietoperustasta, mitä-kysymysten avulla tuotettua sisältötietoa ehkäisevästä huumetyöstä ja miten-kysymysten avulla tuotettua tietoa toiminnasta ja tavasta olla opettajana tai koulukasvattajana. Tutkimuksen taustalla on variaatioteoriaa, johon kontekstin kautta liittyy lukion opetus- ja kasvatustoiminta. Tutkimuksessa tunnistettiin useita käsitystyyppejä ja paljastettiin niihin liittyviä merkityksiä eksplisiittisesti. Käsitystyyppien kriittisiin aspekteihin liittyvät merkitykset ehkäisevän huumetyön opetuksesta ja koulukasvatuksesta avaavat uusia perspektiivejä ja mahdollistavat opettajille käsitysten vertailut ja uusien suhteiden muodostamisen maailmaan. Tutkimus tuotti välineitä käsitysten muutoksiin sekä maailman laajenemiseen mahdollistaen näin osaltaan ajatusten laadullisen muutoksen. Välineitä voidaan käyttää ja jalostaa käytännössä ehkäisevän huumetyön opetus- ja kasvatustyössä. Tämän tutkimuksen myötä ymmärrämme paremmin lukion opettajien erilaisia käsityksiä ehkäisevän huumetyön opetuksesta ja koulukasvatuksesta. Tämän tutkimuksen kautta ymmärrämme myös osaltaan paremmin tavan sitoutua fenomenografiseen tutkimukseen ja laadulliseen muutokseen opetuksessa.