Abstract The purpose of this study is to examine the international news coverage of the 1981 Northern Irish hunger strike. The media had plenty of emotionally and politically charged incidents to report, and they rendered it in various manners. This study discusses why these different representations of the hunger strike were born. This thesis analyses news about the hunger strike published in fifteen international newspapers. For this kind of research, historical contextualization is of great importance. Methodological starting point lies in the traditions of imagological methods. A mental image is understood here as something in our thoughts that steers us to see the world in a certain way. A newspaper depicts news stories in a way the newspaper and the society in which it operates see its worth. Media representations have a very complex background. Based on the findings, it seems likely that existing mental images play a major role in the way a news topic is covered and given meaning. In this case, news coverage was not based solely on the hunger strike but also on historical discourse which had created a certain meaning for the event. The coverage of each newspaper was based on their own worldviews. Internationally, the level of interest is determined by varied cultural and political factors. News coverage both reflects and affects. News from other countries is more likely to be reported if some links exists, something to identify and consider significant. The findings of the research suggest that news coverage is not always just the reporting of events. It can reflect more profound features. Each media source has its own reasons to represent news in a certain way. Primarily, the reasoning points to the medium itself. However, we can argue that news coverage also reflects the values of a community. News is usually produced to appeal to the majority of the intended audience. This case illustrates that international news coverage is a useful method in revealing and understanding mental images and their influence. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Irlannin tasavaltalaisvankien nälkälakon kansainvälistä uutisointia vuonna 1981. Tapahtuma sisälsi poliittisesti ja emotionaalisesti latautuneita tilanteita, joita kansainvälinen media uutisoi eri tavoin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miksi erilaisia mediarepresentaatioita syntyi. Tutkimuksen päälähteenä käytetään viittätoista sanomalehteä eri puolilta maailmaa. Historiallisella kontekstoinnilla on suuri merkitys tämänkaltaisessa tutkimuksessa. Tämän työn metodologinen lähtökohta nojaa voimakkaasti mielikuvatutkimuksen periaatteisiin. Tässä tutkimuksessa mielikuva käsitetään ajattelua ja maailmankuvaa ohjaavana käsityksenä, ja sanomalehtiuutisoinnin luomat mielikuvat heijastavat niin lehden itsensä kuin ympäröivän kontekstin käsityksiä. Median luomilla mielikuvilla on monitahoinen tausta. Tutkimustuloksien perusteella on todennäköistä, että jo olemassa olevat mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti uutisoinnin luonteeseen ja annettuun merkitykseen. Nälkälakon uutisointi ei perustunut pelkästään itse lakkoon ja sen tapahtumiin, vaan uutisointiin vaikuttivat myös historian kautta annetut merkitykset. Jokainen lehti uutisoi tapahtumasta omaan maailmankuvaansa perustuen. Uutisointi sekä heijastelee että vaikuttaa: media uutisoi herkemmin tapahtumista, joilla koetaan olevan merkitystä. Tämän tutkimuksen perusteella uutisointi ei aina ole pelkästään raportointia. Jokaisella tiedotusvälineellä on omat syynsä uutisoida tietyllä tavalla. Ensisijaisesti syyt ovat mediassa itsessään, mutta media heijastelee myös ympäristönsä arvoja ja käsityksiä.

Abstract The region of New England has played a strong role in the formation and development of the United States on both physical and ideological levels, and the image of the small New England town is highly evocative at both a regional and national level. It is an image shaped by an awareness of the past and the needs of the time. Alice Hoffman is a popular writer who often writes about people living in small New England towns. This thesis is a study of how Hoffman’s fictional small New England towns are created in six of her Massachusetts novels, Practical Magic (1995), The River King (2000), Blue Diary (2001), The Probable Future (2003), Blackbird House (2004) and The Red Garden (2011). To provide a framework for this study, concepts developed by cultural geographers such as sense of place and landscape are combined with imagological, sociological and historical ideas of collective memory and narrative identity. Phenomenology is at the root of the epistemological stance and concepts that are central to this study of the creation of place. Concepts of place, time and identity from across disciplines are combined in an extension of the horizons of imagology that shifts focus from national images to a broader range of images producing a cultural imagological study of the creation of Hoffman country. This study works with various levels of engagement and interaction with community in the fictional towns of the novels. The major sub-communities in The River King are used to amplify the workings of a sense of place and nostalgia in relation to rootedness. The town community as a whole is studied through Blackbird House and The Red Garden to explore how history and memory merge to create the mythology central to the identity of a town. Changing interactions with community at an individual level are scrutinized through a topobiographical study of the reconstruction of narrative identity in the novels Practical Magic and Blue Diary. The Probable Future figures around the interaction of a family with the rest of the community and this changing interaction is examined through the processes and functions of memorialization. All six novelistic towns are then examined in terms of landscape and imagined communities. Through the study, a mapping of Hoffman Country emerges and the formation of Hoffman’s imagined small New England towns is explicated. / Tiivistelmä Uuden-Englannin alue on ollut merkittävä Yhdysvaltojen alueellisessa ja ideologisessa muodostumisessa. Mielikuvat pienistä uusienglantilaisista kaupungeista miljöinä ovat voimakkaita, ja usein niihin liittyy tietoa paikkojen historiasta. Alice Hoffmann on suosittu nykykirjailija, jonka useissa teoksissa henkilöhahmot asuvat Uuden-Englannin pikkukaupungeissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten Hoffman rakentaa fiktiivisiä kaupunkeja kuudessa Massachusettsiin sijoittuvassa teoksessaan. Tutkimusaineistona ovat teokset Practical Magic (1995, suom. Noitasisaret), The River King (2000), Blue Diary (2001), The Probable Future (2003), Blackbird House (2004) ja The Red Garden (2011, suom. Punainen puutarha). Tässä tutkimuksessa kulttuurimaantieteellisiä käsitteitä, kuten paikkatunne (sense of place) ja maisema, on yhdistetty imagologian, sosiologian ja historian käsitteisiin kollektiivisesta muistista ja narratiivisesta identiteetistä. Näin kulttuuri-imagologia yhdistää imagologian tutkimuksen kansallisuuteen liittyvät mielikuvat mielikuviin tietystä paikasta, ajasta ja identiteetistä. Tätä teoreettista kehystä käytetään analysoitaessa Hoffmannin fiktiivisiä pienkaupunkiyhteisöjä. Tutkimuksen tietoteoreettisena perustana on fenomenologinen näkemys ja käsitteistö. Kulttuuri-imagologian kautta tarkastellaan Hoffmannin romaaneissaan rakentamia yhteisöjä ja miljöitä. Olennaisimmat yhteisöt romaanissa The River King vahvistavat paikan ymmärryksen ja nostalgisuuden merkityksen henkilöhahmojen kokemalle juurettomuudelle. Kaupunkiyhteisöjä on tarkasteltu novellikokoelmien Blackbird House ja The Red Garden avulla osoittamaan, miten historia ja muisti toimivat rakentaen mytologista paikan identiteettiä. Yksilöiden toisistaan erottuva yhteisöllinen vuorovaikutus analysoidaan topobiografisella tavalla rekonstruoitaessa narratiivista identiteettiä romaaneissa Practical Magic ja Blue Diary. The Probable Future -teoksen hahmojen vuorovaikutus perheen sisällä ja muun yhteisön kanssa ilmentää muistelmallisuuden prosessia. Kaikkia kuutta fiktiivistä kaupunkia tarkastellaan maiseman ja fiktiivisen yhteisöllisyyden näkökulmista. Tämä tutkimus osoittaa Alice Hoffmanin uusienglantilaisiin pikkukaupunkeihin sijoittuvien teosten analyysin avulla, miten kirjailijat voivat käyttää ja muokata teoksissaan mielikuvia paikoista luodessaan tunnesiteitä yksilöiden, yhteisöjen ja miljöiden välille.