This paper tries to determine to what extent US diplomatic and military support for Former Soviet Union (FSU) countries influences these countries’ decisions to become more assertive in the region, thereby provoking Russia’s aggressive behavior. It employs Robert Jervis’s framework of ‘deterrence and perception’ which, among other things, suggests that a weaker state will or will not be deterred from initiating a conflict against its stronger adversary depending on whether this state receives strong signals of third-party support and whether this state receives strong signals of threat. The case studies explored are Georgia and Ukraine, with particular attention to both countries’ relations with the United States (as the source for third-party support) and Russia (as the source for threat). The main finding is that Georgia’s perception of the US support was not sufficient to motivate Georgia to invade South Ossetia and thereby initiate a five-day war with Russia in August 2008. Georgia’s perception of Russia’s threat to carry out the policy of “creeping annexation” of South Ossetia and Abkhazia was the primary motivator behind Georgia’s behavior. / text

Downsizing, realignment, and closure of military bases have forced many low-skilled, blue-collar federal employees into involuntary job loss and job transition. The impact of involuntary job loss on blue-collar workers has been linked to stress and other adverse psychological effects. There is gap in the literature regarding the lived experiences of federal blue-collar employees following downsizing of military bases. The purpose of this qualitative, interpretive phenomenological study was to examine lived experiences of job loss and job transition for federal blue-collar employees following downsizing of military bases. Schlossberg's transition theory provided a conceptual framework for the study. Ten ex-federal blue-collar employees were recruited through purposeful sampling and interviewed using a semistructured interview strategy. The modified Moustakas and Stevick-Coliazzi-Keen method of analysis was used to analyze the data and report emergent themes. The following 7 themes emerged from the data: transition was associated with negative feelings, employer was unprepared for transition process, support provided by employer, emotional support from family and significant others, engaged in other activities, accepted the transition process, and drew motivation from family. The findings from this study may contribute to positive social change by providing important information that human resource managers, industrial/organizational psychologists, and government agencies can use to advocate for the need for developing programs that support civilian job transition services to individuals who are affected by federal downsizing.

The US military’s culture, structure, and process for providing advice to the president and his national security decision-making team are flawed due to the marginalization of unconventional warfare (UW) expertise -- UW is the military’s doctrinal term for support to resistance activities and movements. This marginalization results in inadequate consideration for applying UW as a strategic option for the nation. Through a qualitative methods case study analysis utilizing macro- and micro-level process-tracing with a conceptual framework based on Niklas Luhmann’s Systems Theory, the author shows that viable and acceptable resistance elements existed in Syria in March 2011 to June 2014 and that the conventional US military failed to recognize this development, adequately analyze its implications, and craft a strategic UW option for the national security decision-makers to consider. This finding is significant in that it exposes a deficiency in the US military’s culture, structure and process that results in an incomplete and insufficient menu of military options for the president. If these cultural, structural, and procedural flaws are left unaddressed, the US is likely to repeat this strategic error in the future. The author identifies specific recommendations for national security practitioners; however, the overarching theme is the need to change the institutional culture and the old structures of the conventional military to be able to provide the president a more complete, comprehensive, and creative menu of options to consider when assessing and responding to violent political crises short of conventional war.

Försvarssamarbetet mellan Sverige och Finland har accelererat under de senaste åren. Sist ut och kanske även den mest komplicerade delen i detta samarbete är samarbetet mellan de båda ländernas arméer. Markförbandens unika kontext sätter den mänskliga interaktionen i centrum då stora mängder människor, fordon och system skall ledas och samordnas i tid och rum på en begränsad geografisk yta. När denna verksamhet involverar två försvarsmakter uppstår en interaktion som är intressant att studera. Ur ett arméperspektiv belyser studien de förutsättningarna och de faktorer som påverkar det svensk-finska militära samarbetet, med den taktiska nivån som utgångspunkt. Studien baseras på intervjuer med officerare från både svenska och finska försvarsmakten, och tar upp och förklarar både faktorer som förenar och driver samarbetet framåt respektive faktorer som försvårar samarbetet. Slutsatserna i studien förklaras kring en modell som beskriver de faktorer som i störst utsträckning påverkar samarbetet samt hur dessa förhåller sig till sin kontext. Studien visar att det finns olikheter mellan försvarsmakterna som påverkar samarbetet, men också aspekter som stärker det gemensamma arbetet. Sammantaget pekar studien på fem faktorer inom olika områden som har tydlig påverkan på samarbetet. Faktorerna påverkar samarbetet på olika sätt med olika påverkansgrad på olika nivåer i organisationen. Samarbetets drivkraft är starkt knutet till den tydliga politiska viljan. Den svenska och finska ledningskulturen skiljer sig år vilket återspeglas på alla nivåer men är tydligast och får störst påverkan på den lägre nivån. Språket är en skiljande faktor. Lösningen med ett gemensamt arbetsspråk är logisk men studien visar att det innebär utmaningar av större dimension än vid första anblick. Att bygga ett samarbete utan avtalade förpliktelser gör att tillit och förtroende får en betydande roll. För ett samarbete mellan arméstridskrafter är vikten av ett ledningsstödsystem central. Det gemensamma arbetet inom ledningssystemområdet kan skapa dessa förutsättningar. Olikheterna till trots så har Sverige och Finland redan ett väl fungerande samarbete, vilket nutida erfarenheter visar bland annat från våra gemensamma beredskapsförband och internationella insatser. Man har också genom tydlig målsättning och ambition mycket goda förutsättningar att fördjupa samarbetet ytterligare. / The defence cooperation between Sweden and Finland has accelerated during the last couple of years. Last into the cooperation, and maybe the most complex part is the cooperation between the two armies. The unique context of land forces puts human interaction in focus when large amounts of people, vehicles and technical systems are to be commanded and coordinated in time and in a limited geographical space. When this type of action involves two defence forces the dynamics that occurs is worth studying. This thesis project studies the conditions and factors that affect the Swedish-Finnish defence cooperation on a tactical level, from an Army perspective. The study explains both the driving and the constricting factors in the cooperation. The research is based on interviews with Swedish and Finnish army officers. Conclusions are drawn supported by a model built on the factors that are most influential on the cooperation and how these factors apply to the context of the cooperation. The thesis shows that there are differences between the two defence forces that affect the cooperation, but it also shows aspects that strengthens the efforts. The factors have different effects and different impact depending on the organisational level in the defence forces. The conclusions points to five strong factors in different areas that influence the cooperation. The main drive has a strong connection to the political will. Swedish and Finnish leadership culture is diversified, this shows and has the greatest impact on lower organisational levels. Language is a dividing factor. It is a logical solution to use a common working language, but this study shows that the common language results in great challenges. Building a cooperation without obligations means that trust and confidence are of substantial importance. In a cooperation between Armies a common command and control system is vital. The collaboration on system development can set the condition for a common command and control system. Even though this study found differences it also found a working cooperation. Proof of this is our bilateral high readiness units and international operations. Through clear and common goals and ambitions there are prerequisites for an even deeper cooperation. / Yhteenveto Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on edennyt nopeasti viime vuosina. Viimeinen ja ehkä monimutkaisin osa tätä yhteistyötä on molempien maiden maavoimien välinen yhteistyö. Maavoimien yksikköjen ainutlaatuisuus asettaa keskeiseksi ihmisten vuorovaikutuksen, jossa suuria määriä ihmisiä, ajoneuvoja ja järjestelmiä on johdettava ja koordinoitava aikaan ja paikkaan rajoitetulla maantieteellisellä alueella. Kun tähän toimintaan liittyy kahden maan puolustusvoimaa, muodostuva dynamiikka on pohdinnan arvoinen. Maavoimien näkökulmasta tutkimuksessa tuodaan esiin olosuhteet ja tekijät, jotka vaikuttavat Ruotsin ja Suomen väliseen sotilaalliseen yhteistyöhön, lähtökohtana taktinen taso. Tutkimuksessa tarkastellaan ja selitetään sekä yhteistyötä yhdistäviä ja eteenpäin vieviä tekijöitä että yhteistyön vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimus perustuu sekä Ruotsin että Suomen armeijan upseerien haastatteluihin. Tutkimus perustuu johtopäätöksiin mallista joka kuvaa tekijöitä jotka vaikuttavat yhteistyöhön eniten ja miten nämä liittyvät sen kontekstiin. Tutkimus osoittaa, että asevoimien välillä on eroja jotka vaikuttavat yhteistyöhön, mutta myös aspekteja jotka vahvistavat yhteistä työtä. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa viisi tekijää eri alueilla, joilla on selvä vaikutus yhteistyöhön. Tekijät vaikuttavat yhteistyöhön eri tavoin ja erilaisilla vaikutustasoilla organisaation eri tasoilla. Yhteistyön liikkeellepaneva voima liittyy kiinteästi selkeään poliittiseen tahtoon. Ruotsin ja Suomen johtamiskulttuuri eroavat, mikä heijastuu kaikilla tasoilla, mutta on selkein ja vaikuttaa enempi alemmalla tasolla. Kieli on erottava tekijä. Yhteinen työkieli on ratkaisuna looginen, mutta tutkimus osoittaa, että se asettaa suurempia haasteita kuin ensi silmäyksellä voisi todeta. Yhteistyön rakentaminen ilman sopimusvelvoitteita tarkoittaa, että luottamuksella on merkittävä rooli. Komentotukijärjestelmän merkitys on keskeinen maavoimien yhteistyölle. Yhteinen työskentely johtamisjärjestelmän alueella voi luoda nämä olosuhteet. Eroista huolimatta Ruotsilla ja Suomella on jo hyvin toimiva yhteistyö, jonka nykypäivän kokemukset osoittavat esimerkiksi yhteisistä valmiusjoukoista ja kansainvälisistä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtävistä. Selkeät tavoitteet ja pyrkimykset luovat myös erittäin hyvät edellytykset syventää yhteistyötä entisestään.