Abstract This thesis homes in on Anna-Liisa Antila-Kaljunen (1915–2006), a member of the first generation of the newly established Republic of Finland, exploring her life and work as artist and teacher educator. In addition to archival material, the thesis also utilizes personal recollections of Antila-Kaljunen. The principal aim of the thesis was to investigate how a female secondary school graduate of the 1930’s built a distinguished professional career in three fields: music, education and music education. Her term as the first publicly-elected organist of the Evangelical-Lutheran church made her a pioneer, whose status and professional competence were widely admired in contemporary press reports. Another aim involved comparing the education Antila-Kaljunen received to the development of musical education in Finland. Yet another strand of research examined the interaction between teacherhood and artistic identity. Serving as the methodological backbone of this thesis, life course analysis allowed tracking all changes within Antila-Kaljunen’s lifespan, including transitions, opportunities and restrictions, societal changes, human relationships or educational and work-related choices and activities. For a performing musician, competence and self-efficacy were deemed as central building blocks of agency, while narrative analysis comprised the main tool for studying recollections. In recollections of Antila-Kaljunen, three factors stand out: her significance, exemplarity and influence as teacher. Specific emphasis can be placed on mentoring, which appears to have formed a meaningful undercurrent for a number of her teacher-student relationships, particularly for students with a musical orientation. A key contribution of this thesis involves appreciating and acknowledging a teacher’s work in a wider perspective than just one lifetime. Moreover, the thesis points out how the Second World War shaped the lives and careers of the wartime generation and the choices they made. The road to performing artist was long and winding, but Antila-Kaljunen, who was talented and musically-inclined, eventually got to fulfil her educational and professional ambitions independently and without restrictions. Her achievements as a musician and teacher hinged on an ethos of versatility, manifested through goodness and beauty. / Tiivistelmä Väitöskirjassa tarkastellaan itsenäisen Suomen ensimmäiseen sukupolveen kuuluneen Anna-Liisa Antila-Kaljusen (1915–2006) elämää ja toimintaa taiteilijana ja opettajankouluttajana. Arkistoaineiston lisäksi tutkimuksessa on käytetty hänestä kerättyä muistelukerrontaa. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää miten 1930-luvun naisylioppilas rakensi ammattitaidoltaan korkealle noteeratut urat säveltaiteen, koulutuksen ja musiikkikasvatuksen maailmassa. Jakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäisenä virkaan vaalilla valittuna urkurinaisena tekee hänestä uranuurtajan, jonka asemaa ja ammattitaitoa ihailtiin ajan lehdistössä. Toisena tehtävänä oli peilata Antila-Kaljusen saamaa koulutusta musiikkikasvatuksen kehitykseen Suomessa. Tutkimus etsii vastauksia myös opettajuuden ja taiteilijuuden vuorovaikutukseen. Metodologisena kehyksenä tutkimuksessa toimii elämänkulkuanalyysi, jonka avulla elämänkaaren aikana toteutuneet siirtymät, mahdollisuudet ja rajoitukset, yhteiskunnan muutokset, ihmissuhteet ja vaihtuvat koulutukselliset ja työhön liittyvät kuviot todennetaan. Esiintyvän muusikon kohdalla kompetenssi ja minäpystyvyys ilmentävät toimijuuden keskeisiä rakennusosia. Muistojen tutkimuksessa käytettiin apuna narratiivien analyysia. Opettajan merkitys, esikuvallisuus ja vaikutus tulevat näkyviin hänestä kerrotuissa muistoissa. Erityisenä löytönä voi pitää mentoriutta, joka näyttää olleen usean opettaja–oppilas-suhteen virityksenä varsinkin jos opiskelija oli musiikkiorientoitunut. Tämän työn antina voidaan pitää opettajan työn arvostuksen ja merkityksen havaitsemista laajemmin kuin vain yhden elämän perspektiivissä. Se tuo myös ilmi miten sota suuntasi sen kokeneen sukupolven elämänkaarta ja valintoja. Työ osoittaa, että taiteilijaksi oli pitkä tie. Lahjakas ja musiikillisesti orientoitunut Antila-Kaljunen sai toteuttaa koulutukselliset ja ammatilliset ambitiot kotimaassaan itsenäisesti rajoituksista riippumatta. Muusikkona ja opettajana toimiminen vaati monipuolisuuden eetosta, joka hänen kohdallaan toteutui hyvyyden ja kauneuden kautta.