Abstract This study explores the phenomenon of humor in advertising in the context of recruitment advertising and answers the research question: How can humor in recruitment advertising on the Internet be approached from communication perspectives? The study is positioned on humor in advertising literature, particularly incongruity theories of humor, and it approaches the context of recruitment advertising by utilizing employer brand message conceptualization. Motivation for the study was to understand poorly investigated phenomenon of humor in recruitment advertising; observations were collected in a small company’s Internet communication channel. Theoretical motivation was rooted in the lack of earlier studies on humor in recruitment advertising within the literature of humor in advertising. Earlier studies on humor in advertising have been dominated by experimental quantitative studies, and this study provides methodological novelty by using a mixed methods research approach. The study had different data collection methods: A between-subject experimental design with a quantitative approach and case studies with content analysis and qualitative analysis methods. The phenomenon were investigated on different empirical levels (both recruitment ads and recruitment campaign) and collecting evidence from a setting of a small company’s Internet communication channel. The dissertation is based on a compilation and published research papers, three journal articles and one book chapter, which are able to create new perspectives related to the phenomenon of humor in recruitment advertising. A framework on humor in recruitment advertising on the Internet will be developed by focusing on different communication perspectives: investigating the use of humor in the employer brand message, the job seekers’ response to humor, moderator (this study: congruence) effects of humor, and the managerial challenges and opportunities of humor. The potential of humor was identified as working as a device for a person-organization fit and offering the potential for social media marketing by increasing the sharing intentions of recruitment ads. The challenges of humor are related to negative intermediate advertising effects and negative word-of-mouth. This dissertation contributes to the advertising literature by developing new research approach on humor in recruitment advertising and extending the body of research on humor in advertising empirically in recruitment advertising on the Internet. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee huumorimainonnan ilmiötä rekrytointimainonnan kontekstissa ja vastaa kysymykseen, miten huumoria rekrytointimainonnassa voidaan lähestyä viestinnän eri näkökulmien kautta Internetissä? Tutkimus on asemoitu huumorimainonnan kirjallisuuteen, erityisesti huumorin inkongruenssiteoriaan ja se tarkastelee rekrytointimainonnan kontekstia hyödyntäen työnantajan brändiviestin määritelmää. Tutkimuksen lähtökohtana ovat yksittäiset havainnot olemassa olevasta mutta vähän tutkitusta ilmiöstä, huumorista rekrytointimainonnassa pienen yrityksen Internet-viestintäkanavassa. Huumorimainonnan kirjallisuudesta puuttuvat toistaiseksi huumoria rekrytointimainonnassa käsittelevät tutkimukset. Aikaisempia huumorimainonnan tutkimuksia ovat hallinneet kokeelliset kvantitatiiviset tutkimukset. Tämä väitöskirja on menetelmällisesti uutuusarvoinen, koska tutkimuksessa lähestyttiin ilmiötä monimenetelmätutkimuksen kautta. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia tiedonkeruumenetelmiä: kokeellisia tutkimusasetelmia kvantitatiivisella lähestymistavalla ja tapaustutkimuksia, jotka hyödyntävät sisällönanalyysia sekä kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Ilmiötä tutkittiin sekä rekrytointimainoksien että rekrytointikampanjan empiirisillä tasoilla ja aineistoa kerättiin pienen yrityksen Internetin viestintäkanavasta. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osuudesta sekä julkaistuista tutkimuspapereista, kolmesta journal-artikkelista ja kirjan kappaleesta, jotka tuovat kukin eri näkökulmia huumoriin rekrytointimainonnassa. Tutkimuksen tuloksena rakennetaan viitekehys rekrytointimainonnan huumoriin Internetissä. Se keskittyy viestinnän eri näkökulmiin: määrittelee huumorin osaksi työnantajabrändiviestiä, tutkii työnhakijoiden vasteita huumoriin, huumorin moderaattori (tässä tutkimuksessa: kongruenssi)-vaikutuksia sekä huumorin käyttöön liittyviä liikkeenjohdon haasteita ja mahdollisuuksia. Huumorin potentiaali tunnistettiin siinä, että huumori testaa henkilön ja organisaation yhteensopivuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia markkinointiin sosiaalisessa mediassa lisäämällä muun muassa aikomuksia rekrytointi-ilmoituksen jakamiseen. Keskeiset haasteet liittyvät mainonnan negatiivisiin vaikutuksiin ja negatiiviseen word-of-mouth-ilmiöön. Tämä väitöskirjatyö kontribuoi mainonnan kirjallisuuteen kehittämällä uuden tutkimusnäkökulman huumoriin rekrytointimainonnassa ja laajentamalla huumorimainonnan tutkimusta empiirisesti rekrytointimainontaan Internetissä.

Abstract The ductus arteriosus connects the pulmonary artery and the descending aorta in the foetus. In normal neonatal transition, the ductus closes soon after birth. If the duct remains significantly open after birth, it may complicate the recovery of a very preterm infant. Present treatments of patent ductus arteriosus (PDA) are either medical (ibuprofen or indomethacin) or surgical (ligation). However, these treatments can have serious side effects, especially in the most immature infants. This doctoral thesis studied the potential role of intravenous paracetamol for PDA treatment in very preterm infants born before 32 weeks of gestation. Consequences of the PDA treatments in an epidemiological birth cohort were also studied. In retrospective Study I stated that treatments of PDA decreased after the introduction of IV paracetamol for early pain management in preterm infants. Study II showed in a randomised clinical trial for the first time that paracetamol has a biological effect on the ductus arteriosus in preterm infants soon after birth. The ductus closed significantly earlier in the paracetamol group than in the placebo group. The epidemiological cohort Study III showed evidence that both medical and surgical treatment of PDA associated with severe bronchopulmonary dysplasia in infants born very preterm. Additionally, surgical PDA ligation was associated with increased risk of necrotising enterocolitis and intraventricular haemorrhage. Study IV showed that treatment of PDA was not associated with increased mortality, even in the most immature preterm infants born before 28 weeks of gestation. / Tiivistelmä Valtimotiehyt on sikiöaikana avoimena oleva suoni, joka yhdistää keuhkovaltimon laskevaan aorttaan ja ohjaa vähähappisen veren istukkaan. Yhdessä soikean aukon kanssa suoni takaa sikiön verenkierron normaalin toiminnan ennen keuhkojen avautumista. Mikäli valtimotiehyt jää syntymän jälkeen pitkittyneesti auki, muuttaa se keskosen verenkiertoa siten, että osa aortan verenkiertoa ohjautuu keuhkoverenkiertoon vaikeuttaen pienen keskosen toipumista. Nykyhoitoina käytetään joko lääkkeellistä (ibuprofeeni tai indometasiini) tai kirurgista sulkua. Lääkkeellinen hoito ei ole kovin tehokas kaikista epäkypsimmillä keskosilla ja hoitoihin liittyy vakaviakin sivuvaikutuksia. Väitöskirjassa tutkittiin parasetamolilääkityksen vaikutusta hyvin pienen keskosen avoimen valtimotiehyen sulkeutumiseen. Epidemiologisessa osiossa tutkittiin nykyhoitojen sivuvaikutuksia hyvin pienillä keskosilla. Osatyössä I todettiin, että avoimen valtimotiehyen hoidon tarve väheni merkittävästi sen jälkeen kun parasetamoli oli otettu käyttöön kivun hoidossa vastasyntyneiden teholla. Osatyö II oli satunnaistettu ja sokkoutettu hoitotutkimus, jossa todettiin alkuperäishavaintona, että parasetamolilla on biologinen vaikutus keskosen avoimeen valtimotiehyeen. Parasetamolia saaneilla keskosilla valtimotiehyt sulkeutui aikaisemmin kuin verrokeilla. Hoidolla ei todettu merkittäviä sivuvaikutuksia. Osatöissä III ja IV tutkittiin kaikkien vuosina 2005−2013 Suomessa syntyneiden hyvin pienten keskosten avoimen valtimotiehyen hoitoja. Lääkehoidolla (ibuprofeeni ja indometasiini) ja kirurgisella hoidolla todettiin olevan yhteys keskosen kroonisen keuhkotaudin (BPD) vaikeimpaan muotoon. Kirurgisella hoidolla oli yhteys keskosen vaikeaan suolitulehdukseen ja vaikeaan aivoverenvuotoon. Kuolleisuuden riskin ei kuitenkaan todettu lisääntyneen valtimotiehyen hoitoihin liittyen.