Tyrimo tikslas - nustatyti hospitalinių infekcijų ir jų rizikos veiksnių paplitimo ir struktūros ypatumus Lietuvos slaugos ligoninėse. Tyrimo uždaviniai: 1. Aprašyti hospitalinių infekcijų paplitimą ir struktūrą slaugos ligoninėse. 2. Nustatyti hospitalinių infekcijų rizikos veiksnių paplitimą. 3. Aprašyti skirtų antibakterinių vaistų paplitimą spektrą slaugos ligoninėse. 4. Įvertinti ryšį tarp rizikos veiksnių ir hospitalinės infekcijos. Tyrimo metodai ir apimtis. Atliktas aprašomasis vienmomentinis paplitimo tyrimas. Tyrime dalyvavo dvidešimt viena slaugos ir palaikomojo gydymo ligoninė, ištirti 1380 pacientų. Tyrimas buvo atliktas pagal vienmomentinio paplitimo tyrimo metodiką, infekcijos buvo nustatomos ir diferencijuojamos į hospitalines ir visuomenėje įgytas, pagal hospitalinių infekcijų registravimo kriterijus. Duomenų tvarkymui ir analizei naudoti SPSS bei Winpepi statistiniai paketai. Rezultatai. Nustatytas 6,1% hospitalinių infekcijų paplitimas. Didžiausią dalį visų HI sudarė apatinių kvėpavimo takų (62,5%) bei odos ir minkštųjų audinių infekcijos (21,7%). HI paplitimas ligoninėse esančiose apskričių centruose (7,6%) buvo didesnis nei rajonų ligoninėse (3,3%) (p<0,001). Didžiausias hospitalinių infekcijų paplitimas (20,0%) nustatytas 20-40 metų pacientų amžiaus grupėje. 61 - 80 m. ir 81-100 m. amžiaus grupėse didžiausią dalį HI struktūroje sudarė apatinių kvėpavimo takų infekcijos (atitinkamai 70,0% ir 62,0%). Diagnozuojant hospitalines infekcijas, nebuvo atliktas... [toliau žr. visą tekstą] / Prevalence of hospital infections and risk factors in Lithuanian long-term care hospitals The aim of this study was to set out the prevalence and structure of hospital infections and risk factors in Lithuanian long-term care hospitals. The tasks of the investigation: 1.To describe the prevalence and structure specificity of hospital infections. 2. To define the prevalence of risk factors of hospital infections. 3. To define the prevalence and structure of prescribed antibiotics in long-term care hospitals. 4. To rate the relation between risk factors and hospital infections. Methods of the ivestigation. The point-prevalence study was carried. All (43) Lithuanian long-term care hospitals were invited to take part in this study, the participation was voluntary. The study was carried in 21 hospitals, all patients admitted before the survey day were included, 1380 patients were examined. The following data was recorded: infections, medical condition, chronic disease, the use of antibiotics. Data was processed and analysed using SPSS and Winpepi statistical programmes. Results. The 6,1% prevalence of hospital infections was defined. Lower respiratory tract (62,5%) and skin and soft tissues infections (21,7%) were the most common. The prevalence of hospital infections was higher in the town hospitals (7,6%) than in the district hospitals (3,3%) (p<0,001). The highest prevalence of hospital infections (20,0%) was in group of 20-40 years old patients. In group of 61-80 and 81-100... [to full text]

Abstract Healthcare-associated infections (HAI) are infections acquired during treatment in a healthcare facility. The most common infections are pneumonias, surgical site infections (SSIs) and urinary tract infections (UTIs). HAIs burden the healthcare system by increasing patient days, the use of antibiotics, examinations, and thus the costs of care. The occurrence of HAIs can be used to evaluate the quality of care and to make comparisons between institutions. The purpose of this dissertation was to evaluate the burden of HAIs in the primary and tertiary healthcare wards and the costs of procedure-related prosthetic joint infections (PJIs). The first part of this dissertation evaluated the prevalence of HAIs in the wards of primary healthcare in the Oulu University Hospital (OUH) district with two point prevalence studies (one-day sampling) conducted in 2006 and in 2017. In 2006, the study comprised 27 healthcare centres with 44 wards and 1,294 patients. HAIs were found in 9.3% of the patients. The most common infections were UTIs, skin and soft tissue infections and lower respiratory tract infections (LRTIs). In 2017, there were 20 healthcare centres with 34 wards and 764 patients; 9.4% of the patients had a HAI. The most common HAIs were pneumonias, SSIs and LRTIs. In the second part, we evaluated the incidence of HAIs in the OUH with a computer-based electronic infection surveillance program. The study covered 15 adult wards with a total of 353 beds. The overall incidence of HAIs during the six-year study period was 4.5% of discharged patients. The most common infections were SSIs, pneumonias and UTIs. The surveillance carried out in this way required a total of one person's workload per year. The third part evaluated hospital costs of procedure-related PJIs. The study population consisted of all total knee and hip arthroplasties performed in the OUH from 2013 to 2015: 1,768 patients with 42 PJIs. A PJI tripled the cost of a procedure compared to an arthroplasty without an infection (€25,100 vs. €7,200). Two-stage revision caused three times more costs than debridement, antibiotics and implant retention treatment (DAIR) (€53,400 vs. €18,500). HAIs are common in the wards of primary and tertiary healthcare in the OUH district. Electronic HAI monitoring is feasible but requires relatively large employer resources. Postoperative PJI triples the cost of the procedure. / Tiivistelmä Sairaalainfektio (SI) on infektio, jonka potilas saa ollessaan hoidossa laitoksessa. Yleisimpiä SI:ita ovat leikkausalueen infektio, keuhkokuume ja virtsatieinfektio (VTI). SI:t kuormittavat terveydenhoitoa lisäämällä hoitopäiviä, antibioottien käyttöä, tutkimuksia ja näin myös hoidon kustannuksia. SI:iden määrää voidaan käyttää hoidon laadun mittarina sekä sairaaloiden väliseen vertailuun. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli arvioida SI:iden määrää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) terveyskeskusten ja Oulun yliopistosairaalan (OYS) vuodeosastoilla sekä selvittää tekonivelleikkauksen jälkeisen tekonivelinfektion (TI) aiheuttamia sairaalakustannuksia. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä selvitettiin SI:iden esiintyvyyttä PPSHP:n terveyskeskusten vuodeosastoilla pisteprevalenssilla eli yhden päivän otannalla vuosina 2006 ja 2017. Vuoden 2006 tutkimuksessa oli 27 terveyskeskusta, joissa oli 44 vuodeosastoa ja yhteensä 1 294 potilasta. SI todettiin 9,3 %:lla potilaista. Yleisimpiä olivat VTI:t, pehmytkudosinfektiot ja alahengitystieinfektiot. Vuonna 2017 tutkimuksessa oli 20 terveyskeskusta, 34 vuodeosastoa ja 764 potilasta. Tällöin SI todettiin 9,4 %:lla. Yleisimmät infektiot olivat keuhkokuume, leikkausalueen infektio ja alahengitystieinfektio. Toisessa osatyössä selvitettiin OYS:n SI:iden ilmaantuvuutta kuuden vuoden ajan jatkuvan infektioseurannan mahdollistavan tietokoneohjelman avulla. Tutkimuksessa seurattiin 15:ttä aikuisvuodeosastoa, joissa oli yhteensä 353 potilaspaikkaa. SI todettiin 4,5 %:ssa hoitojaksoista. Seuranta vaati yhteenlaskettuna noin yhden hoitajan työpanoksen vuodessa. Väitöskirjan kolmannessa osatyössä selvitettiin vuosina 2013–2015 OYS:ssa tehtyjen tekonivelleikkausten jälkeisten TI:iden sairaalakustannuksia. Tutkimuksessa oli 1 768 tekonivelleikkausta, joista 42 infektoitui. Infektoitumattoman tekonivelleikkauksen sairaalakustannukset olivat keskimäärin 7 200 € ja TI:iden 25 100 €. Hoitomenetelmänä kaksivaiheisen revision eli tekonivelen vaihtohoidon hinta oli kolminkertainen tekonivelen säilyttävään hoitoon verrattuna (53 400 € vs. 18 500 €). SI:t ovat yleisiä PPSHP:n alueella sekä terveyskeskusten että OYS:n vuodeosastoilla. SI:iden seurantaohjelma soveltuu infektioseurantaan, mutta se vaatii kohtalaisesti henkilökuntaresurssia. Leikkauksen jälkeinen TI kolminkertaistaa tekonivelleikkauksen sairaalakustannukset.