• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 2
  • Tagged with
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • 1
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

Prevalence and associated risk factors of temporomandibular disorders (TMD) in the Northern Finland Birth Cohort (NFBC) 1966

Jussila, P. (Päivi) 17 May 2019 (has links)
Abstract Temporomandibular disorders (TMD) are described as a variety of dysfunctions and pains related to the masticatory system. Clicking in the temporomandibular joints (TMJs) and pain in the masticatory muscles are the most common symptoms and signs of TMD. Other frequently reported symptoms are headache, facial pain, and symptoms in the ears. The prevalence of TMD signs in the adult population has been shown to vary between 33% and 86%, being more common in women than in men. TMD has been found to be most prevalent at 20–50 years of age. The aim of this cross-sectional study was to investigate the prevalence of TMD and associated risk factors in the Finnish adult population based on the Northern Finland Birth Cohort (NFBC) 1966. Altogether 1 962 cohort subjects at the age of 46 years (1 050 women, 912 men) responded to questionnaires and participated in a clinical medical and dental examination in 2012–2013. The stomatognathic examination was performed according to a modified protocol of diagnostic criteria for TMD (DC/TMD). The prevalence of TMD signs among the examined cohort subjects was 34.2%; women had clinical signs of TMD more often than men. Clinical signs were registered more often than self-reported TMD symptoms. The most common clinical signs were clicking in the TMJs (26.2%) and palpation pain in the masticatory muscles (11.2%). The most common diagnosis was disc displacement with reduction (7.0%). TMD signs were associated with unstable occlusion. Occlusal disturbances were associated with palpation pain in the masticatory muscles, as well as myalgia and arthralgia diagnoses. Pain-related TMD symptoms and clinical signs correlated strongly with a poor self-reported health condition as well as with painful general health problems. / Tiivistelmä Purentaelimistön toimintahäiriöt (engl. temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille. Leukanivelen naksuminen ja kipu purentaelimistön alueella ovat tavallisimmat oireet, mutta myös päänsärky, kasvokipu ja korvaoireet ovat yleisiä TMD-potilailla. Väestötutkimuksissa on havaittu suurta vaihtelua TMD:n esiintyvyydessä (33–86 %). TMD:n oireita sekä löydöksiä todetaan tavallisimmin 20–50-vuotiailla ja naisilla enemmän kuin miehillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TMD:n esiintyvyyttä ja riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n (Northern Finland Birth Cohort, NFBC) aineistossa. Vuosina 2012–2013 tutkittiin 1 962 kohortin henkilöä 46 vuoden ikäisinä (1 050 naista, 912 miestä). Tutkimus koostui kyselyistä sekä lääketieteellisestä ja suun terveydentilan kliinisestä tutkimuksesta. Purentaelimistön tutkimuksessa käytettiin kansainvälistä TMD:n diagnostista kriteeristöä (engl. diagnostic criteria for TMD, DC/TMD). TMD-löydösten esiintyvyys tutkitussa kohorttiaineistossa oli 34,2 %. Kliiniset löydökset tutkituilla henkilöillä olivat yleisempiä kuin heidän raportoimansa oireet. Yleisimmät löydökset olivat leukanivelen naksuminen (26,2 %) ja palpaatiokipu puremalihaksissa (11,2 %). Yleisin diagnoosi oli leukanivelen välilevyn palautuva virheasento (7,0 %). TMD-löydösten ja epästabiilin purennan välillä havaittiin yhteys. Purennassa olevien häiriöiden ja puremalihasten palpaatiokivun sekä leukanivelkivun välillä todettiin selvä yhteys. TMD-löydöksillä ja niihin liittyvillä kivuilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys koettuun heikentyneeseen terveydentilaan sekä kivuliaisiin yleissairauksiin.
2

Malocclusions in relation to facial soft tissue characteristics, facial aesthetics and temporomandibular disorders in the Northern Finland Birth Cohort 1966

Krooks, L. (Laura) 23 October 2018 (has links)
Abstract Epidemiological studies on malocclusions in Finland have so far concentrated on children and adolescents. Regarding the Finnish adult population, there is scarce epidemiological knowledge available on malocclusions even though the number of adults seeking orthodontic treatment has increased during the last decades. Occlusion is an important factor in the function of the masticatory system, and its role in the aetiology of temporomandibular disorders (TMD) is one of the most disputed topics in dentistry. Malocclusions can affect the characteristics of the facial soft tissue profile. The aim of the study was to investigate the prevalence of malocclusions and the role of occlusion in TMD as well as the association of facial characteristics with malocclusions and facial aesthetics. The study population consisted of subjects from the Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC1966). Data were collected using questionnaires, standardized clinical examination and facial photos. The profile photographs were analysed using linear and angular soft tissue cephalometric measurements. The most common malocclusion in the NFBC1966 subjects was lateral crossbite. This study showed a significant association between asymmetric malocclusions and TMD. TMD signs associated significantly with lateral crossbite, scissors bite, negative overjet, and the length and lateral deviation in slide between retruded contact position and intercuspal position (RCP-ICP). Soft tissue profile characteristics were highly correlated with negative overjet. The ANB-angle was significantly associated with the perception of facial attractiveness. In conclusion, malocclusions were associated with signs and symptoms of TMD in the Finnish adult population. Overjet appeared to affect the facial profile more than overbite. Facial convexity seemed to be a more important determinant of facial aesthetics for orthodontists than for dentists and laypersons. / Tiivistelmä Suomalaiset epidemiologiset tutkimukset purennan poikkeamista ovat tähän asti keskittyneet tarkastelemaan lapsia ja nuoria. Tarkkaa epidemiologista tietoa suomalaisen aikuisväestön purennan poikkeamista on tällä hetkellä saatavilla vain niukasti, vaikka oikomishoitoon hakeutuvien aikuispotilaiden määrä on Suomessa viime vuosina lisääntynyt. Purennalla on tärkeä merkitys purentaelimistön toiminnassa ja sen rooli purentaelimistön toimintahäiriöiden (TMD) etiologiassa on yksi kiistanalaisimpia aiheita hammaslääketieteessä. Purennan poikkeamat voivat vaikuttaa myös kasvojen pehmytkudosprofiilin piirteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää purennan poikkeamien esiintyvyyttä ja tutkia kasvojen piirteiden yhteyttä purennan poikkeamiin sekä kasvojen estetiikkaan. Lisäksi tutkittiin purennan poikkeamien yhteyttä TMD:hen. Tutkimusjoukko koostui Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen osallistuneista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselomakkeiden, standardoidun kliinisen tutkimuksen ja kasvovalokuvien avulla. Profiilivalokuvien analysointi perustui pehmytkudoksen kefalometrisiin lineaari- ja kulmamittauksiin. Tässä tutkimuksessa yleisin purennan poikkeama oli sivualueen ristipurenta. Asymmetriset purennan poikkeamat olivat merkittävästi yhteydessä TMD:hen; erityisesti sivualueen ristipurenta, saksipurenta, negatiivinen horisontaalinen ylipurenta sekä nivelaseman ja keskipurennan (RCP-ICP) välisen liu’un pituus ja sivuttainen deviaatio. Negatiivisen horisontaalisen ylipurennan todettiin vaikuttavan voimakkaasti kasvojen profiiliin. ANB-kulma oli merkitsevästi yhteydessä kasvojen arvioituun viehättävyyteen. Purennan poikkeamilla näyttää olevan yhteys TMD:n oireisiin ja kliinisiin löydöksiin suomalaisessa aikuisväestössä. Horisontaalinen ylipurenta näyttää vaikuttavan kasvojen profiiliin enemmän kuin vertikaalinen ylipurenta. Kasvojen kuperuus painottuu enemmän oikomishoidon erikoishammaslääkärien näkemyksessä kasvojen estetiikasta hammaslääkäreihin ja maallikoihin verrattuna.

Page generated in 0.0546 seconds